Muistaako kukaan sossun täti sanaa "AVAINKAULALAPSI"?
1970-luvun puolivälissä sosiaalihuollon tädit kehittelivät termin "avainkaulalapsi". Muistaako kukaan tätä asiaa?
"Avainkaulalapsi" oli muotitermi 1970-luvun lopussa. Silloin sitä hoettiin joka paikassa; telkkarissa, radiossa, naistenlehdissä jne. Termi "Avainkaulalapsi" oli vastassa joka paikassa, menit minne tahansa. Sillä oli tarkoitus syyllistää lähiöäitejä.
Joku muusikko teki Maarit Hurmerinnalle siitä muodikkaan laulunkin, tällaisen:
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:27"]
Niin mitä se sitten tarkoittaa?
[/quote]
http://kotiliesi.fi/puheenaiheet/naisia-tyossa/naisia-tyossa-1970-luvun-avainkaulalapset
Eikö nykyään lähes kaikki lapset ole näitä. Itelläkin roikkui vuonna 2000 ekaluokkalaisena kotiavain kaulassa paidan alla, ettei se hukkunut. Himassa olin joka päivä koulun jälkeen yksin 3-5 tuntia.
Muistan sen ajan... Olin silloin lapsi... Kaulassani roikkui avain... Koska isä ja äiti olivat aina töissä siihen aikaan, kun minä tulin koulusta kotiin, ja avaimella pääsi kotiin... Kotiin tyhjään, odottamaan... Voileivät olivat pöydällä, ja lappu...
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
Äitejä syyllistettiin joo. Iltapäiväkerhoja ei ollut, joten vaihtoehtoja ei suurimmalla osalla perheitä ollut, kun töissä oli kuitenkin käytävä ja kotiäitejä toisaalta vasta syyllistettiinkin - menee katsos naisella yhteiskunnan kustantama koulutus hukkaan, jos jää "nyrkin ja hellan väliin". Yhdellä varakkaalla luokkakaverillani kävi kodinhoitaja, joka odotti pullantuoksuisena kotona pikkukoululaista kotiin, ja sinne me usein porukalla kokoonnuttiin syömään rikkaan perheen välipaloja.
Maaritin biisi on hyvä, mutta mutta itse periaate ei ole. Biisissähän arvostellaankin avainkaulalapseutta.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
[/quote]
Niin, normaali koululainen tarvitsi iltapäivällä lohduttajaa :D
Ei mua se avain haitannu. Kivempaa oli kotiin mennä sisälle, eikä odottaa vanhempia rappukäytävässä. Söin välipalaa, tein läksyt, katsoin vähän telkkaria ja sitten lähdin kavereiden kanssa ulos.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
[/quote]
Niin, normaali koululainen tarvitsi iltapäivällä lohduttajaa :D
[/quote]
Niin, normaali kuusivuotias, vuoden muita aiemmin kouluun mennyt koululainen todella tarvitsi. Eikä sinusta? Sellaisiakin koululaisia nimittäin oli silloin. Ja on nyt. Vaikka sinä et sitä uskokaan. Entä setsemänvuotias? Eikö tarvitse?
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:59"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
[/quote]
Niin, normaali koululainen tarvitsi iltapäivällä lohduttajaa :D
[/quote]
Niin, normaali kuusivuotias, vuoden muita aiemmin kouluun mennyt koululainen todella tarvitsi. Eikä sinusta? Sellaisiakin koululaisia nimittäin oli silloin. Ja on nyt. Vaikka sinä et sitä uskokaan. Entä setsemänvuotias? Eikö tarvitse?
[/quote]
No normaali tasapainoinen lapsi, jolla on puhelinnumerot mihin soittaa edes pienen ahdistuksen iskiessä kykenee itsekseen syömään sen välipalan ja katsomaan digiboksilta jotain viihdyttävää sen 2 h. Sehän on ammattiavun piirissä, jos pää leviää n. 150 minuutissa.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:59"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
[/quote]
Niin, normaali koululainen tarvitsi iltapäivällä lohduttajaa :D
[/quote]
Niin, normaali kuusivuotias, vuoden muita aiemmin kouluun mennyt koululainen todella tarvitsi. Eikä sinusta? Sellaisiakin koululaisia nimittäin oli silloin. Ja on nyt. Vaikka sinä et sitä uskokaan. Entä setsemänvuotias? Eikö tarvitse?
[/quote]
No normaali tasapainoinen lapsi, jolla on puhelinnumerot mihin soittaa edes pienen ahdistuksen iskiessä kykenee itsekseen syömään sen välipalan ja katsomaan digiboksilta jotain viihdyttävää sen 2 h. Sehän on ammattiavun piirissä, jos pää leviää n. 150 minuutissa.
[/quote]
Digiboxilta?? 70-luvulla :D ja katsos kun kännyköitäkään ei ollut. Koulu loppui joskus puolenpäivän aikaan - yhdeltä, vanhemmat tuli meillä kotiin viiden, kuuden aikaan, kolmannelta lähtien äidillä alkoi vuorotyö ja tuli joskus klo 21. On siinä vähän enemmän aikaa tapettavana kuin 150 min.
Minäkin olin 90-luvulla yksin kotona koulun jälkeen. Avaimet roikku tämmöstä materiaalista tehdystä nauhasta: http://www.google.fi/imgres?imgurl=http%3A%2F%2F3.bp.blogspot.com%2F-yvAoclKJC3g%2FUx4FDeju21I%2FAAAAAAAAGQc%2FAVBDzCfC1oI%2Fs1600%2Fbild%252B5.JPG&imgrefurl=http%3A%2F%2Fiwaitfornoman.blogspot.com%2F2014%2F03%2Fpuhelinlankaponnarit.html&h=1200&w=1600&tbnid=DL0BFl_7gsfRlM%3A&zoom=1&docid=dgYJcje6gTTI-M&ei=L3CgVObPB-W5ygOd54CQCw&tbm=isch&ved=0CEoQMygjMCM&iact=rc&uact=3&dur=666&page=2&start=20&ndsp=21
Joskus menin naapuriin, mutta yleensä olin kotona yksin ja nautin siitä, kun sai kerrankin olla yksin. Mulle ei ainakaan mitään traumoja ole jäänyt :)
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:07"]
Minäkin olin 90-luvulla yksin kotona koulun jälkeen. Avaimet roikku tämmöstä materiaalista tehdystä nauhasta: http://www.google.fi/imgres?imgurl=http%3A%2F%2F3.bp.blogspot.com%2F-yvAoclKJC3g%2FUx4FDeju21I%2FAAAAAAAAGQc%2FAVBDzCfC1oI%2Fs1600%2Fbild%252B5.JPG&imgrefurl=http%3A%2F%2Fiwaitfornoman.blogspot.com%2F2014%2F03%2Fpuhelinlankaponnarit.html&h=1200&w=1600&tbnid=DL0BFl_7gsfRlM%3A&zoom=1&docid=dgYJcje6gTTI-M&ei=L3CgVObPB-W5ygOd54CQCw&tbm=isch&ved=0CEoQMygjMCM&iact=rc&uact=3&dur=666&page=2&start=20&ndsp=21
Joskus menin naapuriin, mutta yleensä olin kotona yksin ja nautin siitä, kun sai kerrankin olla yksin. Mulle ei ainakaan mitään traumoja ole jäänyt :)
[/quote]
Niin no, vanhemmat pääsi neljän aikaan töistä, eli ei siinä niin kauhean montaa tuntia joutunut yksin olemaan. Vähän eri asia on koko päivän olla yksin.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:59"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
[/quote]
Niin, normaali koululainen tarvitsi iltapäivällä lohduttajaa :D
[/quote]
Niin, normaali kuusivuotias, vuoden muita aiemmin kouluun mennyt koululainen todella tarvitsi. Eikä sinusta? Sellaisiakin koululaisia nimittäin oli silloin. Ja on nyt. Vaikka sinä et sitä uskokaan. Entä setsemänvuotias? Eikö tarvitse?
[/quote]
No normaali tasapainoinen lapsi, jolla on puhelinnumerot mihin soittaa edes pienen ahdistuksen iskiessä kykenee itsekseen syömään sen välipalan ja katsomaan digiboksilta jotain viihdyttävää sen 2 h. Sehän on ammattiavun piirissä, jos pää leviää n. 150 minuutissa.
[/quote]
Digiboxilta?? 70-luvulla :D ja katsos kun kännyköitäkään ei ollut. Koulu loppui joskus puolenpäivän aikaan - yhdeltä, vanhemmat tuli meillä kotiin viiden, kuuden aikaan, kolmannelta lähtien äidillä alkoi vuorotyö ja tuli joskus klo 21. On siinä vähän enemmän aikaa tapettavana kuin 150 min.
[/quote]
Puhuin nykypäivästä, jos et älynnyt. Ja lapsen kasvatus on kyllä mennyt ihan viturallaa muutenkin ja taustalla joku stressihäiriö, jos 6 v kaipaa päivisin lohduttajaa. Olin itse ysärillä avainkaulalapsi ja pakkauduimme kaikki kersat meille katsomaan telkkaria ja äheltämään omiamme, kunnes vanhemmat tulivat töistä. Väliä 4-6 h. Paremmin meillä pyyhki, kuin niillä naapurin alkkis/työtön/alisuorittaja-perheillä, joissa oli joku aina kyttäämässä.
minäkin olin avainkaulalapsi, paitsi että avain ei roikkunut kaulassa. oli ihanaa olla yksin kotona! sai olla ja hengittää vapaasti. normaali lapsi keksii tekemistä yksinäänkin, ei siihen tarvita facebookeja ja nettejä. tai ainakaan ennen tarvittu.
Mä rakastin olla yksin kotona! Tein läksyt ja katsoin telkkaria. Jos sisko oli kipeä ja isovanhemmat hänen kanssaan kotona, mua oikein harmitti mennä kotiin kun olisin halunnut olla yksin. En todellakaan kaivannut mitään lohduttajaa. Ei traumoja ja ihan normaali musta tuli :D
Minä olin kai sitten avainkaulalapsi, mutta 90-luvulla. Minusta oli aina hauska saada olla kotona hetken yksin, sai ihan rauhassa tehdä kaikkea kummaa ja vähän hölmöillä kunhan siivosi jälkensä ettei sitten jäänyt kiinni. Ruokaa löytyi keittiöstä ja puhelinnumerot puhelimen vierestä jos joku hätä tuli.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:59"][quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:41"]
Oli mullakin avain kaulassa vaikka äiti oli kotona siihen saakka kun nuorin veljeni täytti 4 (itse olin silloin 9).
[/quote]
Mutta silloin sinä et koskaan ollut yksin kotona. Avainkaulalapsi oli aina iltapäivät ja jopa illatkin yksin. Niin kovin yksin... Vailla vanhemman turvaa. Vailla lohduttajaa.
[/quote]
Niin, normaali koululainen tarvitsi iltapäivällä lohduttajaa :D
[/quote]
Niin, normaali kuusivuotias, vuoden muita aiemmin kouluun mennyt koululainen todella tarvitsi. Eikä sinusta? Sellaisiakin koululaisia nimittäin oli silloin. Ja on nyt. Vaikka sinä et sitä uskokaan. Entä setsemänvuotias? Eikö tarvitse?
[/quote]
No oliko sinne kouluun pakko tunkea ennenaikaisesti? Itse olin monesti koulun jälkeen yksin kotona ala-asteella. Kivaa oli, sai vähän omaa rauhaa, ei jääny traumoja. En kaivannut lohdutttajaa :D Tietty lapsilla on varmaan yksilöllisiä eroja.
Niin mitä se sitten tarkoittaa?