Lue keskustelun säännöt.
Raivoaako yhdeksänvuotiaasi päivittäin?
28.12.2014 |
Tänään raivareiden syynä oli se, että paksumpia, tytön mielestä sopivia talvirukkasia ei löytynyt riittävän nopeasti. Liian isoja ja liian pieniä kyllä löytyi... Tyttö suuttuu mitä pienimmistä syistä. Joskus on pari rauhallista päivää ja sitten raivokohtauksia tulee taas. Pettymyksensietokyky ei tunnu olevan ihan yhdeksänvuotiaan tasolla. Ja minä tunnen olevani p***amutsi kun onnistuneita päiviä tulee niin harvoin, aina suututaan puolin ja toisin. En jaksa tytärtäni ja sääliksi käy myös hänen sisaruksiaan, jotka kärsivät tässä rinnalla.
Kommentit (20)
Ei raivoa juuri koskaan. Ehkä 2 kk välein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei raivoa, ehkä joskus 3-4v oli jonkin verran uhmaa.. Meillä ei tarvi raivota
Meillä myös 9-vuotiaalla on hermot jatkuvasti pinnassa. Olen ihmetellyt mistä johtuu ja yrittänyt kysellä onko kaikki hyvin...
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:00"]
No ei raivoa, ehkä joskus 3-4v oli jonkin verran uhmaa.. Meillä ei tarvi raivota
[/quote]
Lapsellani alkoi uhma 1,5-vuotiaana juurikin rajuilla raivareilla. Nyt kun ajattelee, niin pari vuotta on tässä välissä ollut seesteisempää mutta nyt tämä syksy on taas ollut ihan mahdotonta.
t. ap
Asperger-lapsi raivosi kaikkina ikäkausina 2-vuotiaasta lähtien aikuisuuden kynnykselle saakka. Valtaisia, jopa vaarallisia raivareita mitä pienimmistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:02"][quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:00"]
No ei raivoa, ehkä joskus 3-4v oli jonkin verran uhmaa.. Meillä ei tarvi raivota
[/quote]
Lapsellani alkoi uhma 1,5-vuotiaana juurikin rajuilla raivareilla. Nyt kun ajattelee, niin pari vuotta on tässä välissä ollut seesteisempää mutta nyt tämä syksy on taas ollut ihan mahdotonta.
t. ap
[/quote]
Meillä oli eskarin aikaan viimeksi uhmaa ja raivareita. Nyt taas menossa jokin kausi... t. 4
Ei raivoa 9 v tyttö. Uhmaikä hällä oli kyllä raju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa. Välillä monta hyvää päivää putkeen ja välillä monta ärtyilypäivää. Ainakin väsymys ja nälkä pahentavat tilannetta ja itse ei myönnä ikinä että olisi väsynyt...
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:01"]Meillä myös 9-vuotiaalla on hermot jatkuvasti pinnassa. Olen ihmetellyt mistä johtuu ja yrittänyt kysellä onko kaikki hyvin...
[/quote]
Kaverin lapsi oli aivan kauhea tuossa vaiheessa! Häneltä löytyi diabetes joka aiheutti raivarit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressiä lapsellesi on kertynyt.
ei ehkä tiedä omia rajojaan nyt.
tarvitsee tukea.
Tarvitsee juttelua. Voisiko aikuisen kanssa olla kahdestaan? Tai tarvitsee trauhallista tilaa tai lisää liikuntaa?
ehkä esimurkkua.
tukea kuitenkin olisi hyvä antaa.
mikä rassaa?
Varsinkin pari vuotta vanhempaan isosiskoon verrattuna tämä raivoaminen tuntuu aivan järjettömältä, sisko kun on aina ollut tasaisempi. Siksi harmittaakin kun monta kivaa yhteistä tekemistä on jäänyt tekemättä tai kesken keskimmäisen käytöksen vuoksi. Tänään emme päässeet sitten pulkkamäkeen, en uskaltanut jättää yhdeksänvuotiasta yksin kotiin suutuksissaan. Pelkään että tekee jotain päätöntä, karkaa tms. Vielä ei ole sitä kyllä tehnyt, mutta uhkaillut kyllä. En tiedä mihin laittaisin keskimmäisen jotta pystyisin välillä tekemään muiden lasten kanssa jotain mukavaa ilman pelkoa siitä että yksi suuttuu ja pilaa koko homman.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:10"]
Stressiä lapsellesi on kertynyt.
ei ehkä tiedä omia rajojaan nyt.
tarvitsee tukea.
Tarvitsee juttelua. Voisiko aikuisen kanssa olla kahdestaan? Tai tarvitsee trauhallista tilaa tai lisää liikuntaa?
ehkä esimurkkua.
tukea kuitenkin olisi hyvä antaa.
mikä rassaa?
[/quote]
Voih, en tiedä. Minusta tuntuu että vietän tuntikausia hänen huoneessaan ensin odottamassa tyyntymistä ja sitten juttelemassa. Kaveriasiat ainakin harmittavat, tyttö on ujo ja pahoittaa helposti mielensä jos joku sanoo jonkin väärän sanan. Muuten en osaa sanoa mitään yksittäistä tekijää, mikä vaivaa.
Olisikin aikaa myös sisaruksille samalla tavalla, mutta tuntuu että koko perhe pyörii nyt tämän yhden raivopään ympärillä. Eli sen lisäksi, että olen itse kyllästynyt tähän pahaan oloon, säälin muita lapsiani jotka eivät ole saaneet sisartaan valita.
t. ap
Kermaperseen käytöstä. Tässä toimintaohjeet:
Lakkaa yliholhoaminen. Et missään nimessä ole tuntikausia vatvomassa ongelmia lapsen kanssa.
Jos tyttö ei osaa käyttäytyä niin siitä kuuluu saada 1) aresti 2) kännykkä/tietokonekielto 3) viikkoa menetys tai näiden yhdistelmä jos ei toimi aika pitenee.
Tärkeää on ettet vertaa lapsia toisiinsa vaan puutut tilanteisiin. Kuulostaa kamalalta kun "kukaan ei sisarta ole voinut valita".
Pahimmillaan se sisko on ylikiltti suoriutuja joka tekee itsemurhan joskus. Mutta ei mennä siihen vaan siihen ettet rankaise tytärtä ja tyttö sen tietää. Eli puhuisin nyt SINUSTA ongelman keskiönä. Jos äidin pelko on että kotiin yksin jätetty lapsi karkaa -ja ratkaisuna annat lapsen jatkaa kermaperseilyään- niin missä se ongelma on? JOS lapsi karkaisi niin hän tarvitsee ruokaa ja suojan joten routa possun kotiin ajaa. Mieluummin sekin kuin Kermaperseen vallankaappaus kotonaan!
Lähinnä sääli teitä kaikkia kohtaan ettei äiti pidä kuria.
En voisi tehdä noin lapsilleni. Syy ei ole kermapersetyttäresi vaan se ettet sinä tee rajoja ja selitä ASIAN JO YMMÄRTÄVÄLLE NUORELLE TYTÖLLE että hän on jo niin iso että pitää ymmärtää ettei toisille voi olla tuollainen. Häpeisit että olet silitellyt ja paaponut tytärtä kuin mitäkin enkeliä joka on niin väärinymmärretty ja herkkä.
Onko lapsi aina ollut tuollainen? Vai vasta muuttunut? Jos tämä on vuosien kamppailua niin miksi ihmeessä et ole hakenut neuvolasta apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:11"]Varsinkin pari vuotta vanhempaan isosiskoon verrattuna tämä raivoaminen tuntuu aivan järjettömältä, sisko kun on aina ollut tasaisempi. Siksi harmittaakin kun monta kivaa yhteistä tekemistä on jäänyt tekemättä tai kesken keskimmäisen käytöksen vuoksi. Tänään emme päässeet sitten pulkkamäkeen, en uskaltanut jättää yhdeksänvuotiasta yksin kotiin suutuksissaan. Pelkään että tekee jotain päätöntä, karkaa tms. Vielä ei ole sitä kyllä tehnyt, mutta uhkaillut kyllä. En tiedä mihin laittaisin keskimmäisen jotta pystyisin välillä tekemään muiden lasten kanssa jotain mukavaa ilman pelkoa siitä että yksi suuttuu ja pilaa koko homman.
t. ap
[/quote]
JÄTIT MENEMÄSTÄ PULKKAMÄKEEN MUITTEN KANSSA? VIELÄ EHTISIT KORJATA TILANTEEN! Menet pulkkamäkeen sinne ansainneet kanssa etkä rankaise muita lähtemättämyydellä!
Kuulostaa minun 9 vuotiaalta pojalta. Pelkään että lapsi on pilalle hemmoteltu ja siksi aina raivoaa kaikesta. Ei todellakaan osaa käsitellä pettymyksiä. Raivoaa kun ei saa omaa tahtoa läpi ja turhautuu hyvin nopeasti.
Lopeta huonon käytöksen huomiointi!! Annat huomiota vain hyvästä ja kivasta.
Et voi olla tosissasi, että kaikki muut (=hyvin käyttäytyvät) perheessä jättää kivat jutut tekemättä tämän yhden raivopään takia?? 9v on jo sen verran iso, että pärjää kyllä hetken yksinkin, kun muut on pulkkamäessä, jos tätä neitiä ei sinne huvita tulla väärien rukkasten takia!
Ei taida äitiä huvittaa pulkkamäkeen lähtö kun ei sinne lähde.
Olisit jättänyt tytön kotiin ja lisäksi olisi saanut tyhjentää tiskikoneen ja hakea kaupasta vessapaperia.
Mutta jotkut näkee parhaimmaksi pilata kaikilta hauskan pulkkamäen -sitte siivoaa kaiken itse ja odottelee tuntikausia sen hönön tyyntymistä. Mikähän tosiaan auttaisi? :/
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 19:48"]
Lopeta huonon käytöksen huomiointi!! Annat huomiota vain hyvästä ja kivasta.
Et voi olla tosissasi, että kaikki muut (=hyvin käyttäytyvät) perheessä jättää kivat jutut tekemättä tämän yhden raivopään takia?? 9v on jo sen verran iso, että pärjää kyllä hetken yksinkin, kun muut on pulkkamäessä, jos tätä neitiä ei sinne huvita tulla väärien rukkasten takia!
[/quote]
Lapsi on todella äkkipikainen suuttuessaan. Joskus kävelyllä ollessamme on suuttunut ja juoksennellut edestakaisin kuin uhmainen kolmevuotias. En todellakaan päästänyt juoksemaan kotiin, koska voisi hyvin jäädä auton alle, niin päätöntä meno on. Jos jättäisin hänet yksin kotiin raivotessaan, en todellakaan ole varma onko hän enää kotona palatessamme pulkkamäestä. Käytös menee vain niin överiksi silloin kun hän raivostuu! Pienempänä häneen ei saanut mitään kontaktia pitkään aikaan kun alkoi karjua, ja nyt tuntuu että tyttö on taantunut monta vuotta käytöksensä puolesta.
t. ap
Voi olla, että hänellä on esimurroskä. Meillä tytöllä oli pahin tilanne 5. luokalla. Raivoa ja itkeskelyä. Sen jälkeen ei ole ollut mitään.
Onko samanlainen myös koulussa, vaiko vain kotona?