Avautumisketju vittunaisista anopeista - täällä saa valittaa

vittunaisista, VittuNaisista vai vittu-naisista?

Reps 

Anoppikokelas kohtelee meitä miniöitä hyvin, mutta omat poikansa on eri asemassa. Vanhempi on oikea kultapoika ja kaikki talon työt tulisi tehdä pojan mielen mukaan. Nuorempi vaan sattuu tietämään paremmin käytännön töistä ja joutuu aina taistelemaan veljeään vastaan. Anoppi taas olettaa mieheni olevan aina käytettävissä ja hommat pitäisi tulla tekemään heti kun käsky käy. Oma koti on aina vasta toisena. Anoppi esittää herttaista eikä varsinaisesti pyydä apua, on saanut molemmat poikansa sormen ympärille. Esittää avutonta ja surkeaa.

Täällä toinen 'huono' miniä. Lapset hoidan väärin ( ovat kuulemma hemmoteltuja kun ei tottele anoppia, mua ja miestä kylläkin). En siivoa tarperksi,meillä neljä lasta eli vaikka päivittäin imutoin niin illalla saattaa olla hiekkaa taas eteisen lattialla. Tuhlaan liikaa rahoja lasten vaatteisin. Omiani kylläkin, mulla isompi paökka kun miehellä. Mieheltä ei ikonä sais pyytää mitään, ei odallistumista kotitöihin tai lasten vahtimiseen ( miten voi edes ajatella että omien lasten hoitaminen on työtä...?) yms yms. Aina teen väärin tein niin tai näin :(

Anoppi oli ok kunnes saatiin vauva. Anoppi vastusti imetystä raivokkaasti, mikään fakta ei sitä saanu lopettaa korvikkeiden roudaamista ja syyttämistä että pidetään vauvaa nälässä. Kun sanottiin että luovutan äidinmaitoa, että se kyllä riittää, niin silmääkään räpäyttämättä se alkoi väittää että se on huonolaatuista.

Anoppi olisi halunnut meille avaimet, että voisi tulla niin kuin kotiinsa. Loukkaantui kun ei saanut. Anoppi hoki että olisi hyvä kun hän voisi vain tulla ja meidän ei tarvitse siivota tai mitenkään keittää kahveja ja seurustella, että hän vaan tulee ja me jatketaan mitä ollaan tekemässä. Kuitenkin saa raivarit virheistä, mm. miehelle kun sillä oli eri parin sukat. TÄMÄN TIENKÖ OLET VALINNUT?? NÄINKÖ MINÄ OLEN SINUT KASVATTANUT?? Saati sitten jos ei pönötetä istumassa ONKO SE NYT LIIKAA VAADITTU.

Vauva jossain vaiheessa alkoi vierastaa (kaikkia ihmisiä), niin anoppi otti sen henkilökohtaisena loukkauksena ja piti mykkäkoulua pari viikkoa, kunnes veti kilarit. Se muutenkin tulee niin yleensä tapaaminen menee ok, mutta sitten pari viikkoa sen jälkeen se saa raivarit jostain asiasta mitä siellä tapahtui. On ehtinyt hautoa kivasti mielessään. Se vetää sormella ikkunankarmeja. Hänet pitäisi päästää tänne sisustamaan, voitais lähteä siksi aikaa pois, vaikka viikonlopuksi.  Vauva on puettu vääriin vaatteisiin. Mies on puettu vääriin vaatteisiin. 

Ja sitten se soittelee että miksi hän ei saa tulla joka päivä töiden jälkeen. Mies on yrittänyt selittää uudestaan ja uudestaan, mutta anoppi heittäytyy äitiraukaksi kun häntä ei kukaan rakasta ja hän haluaa pelkkää hyvää ja ainoa poikansa on hänet hyljännyt ja. Mies syyllistyy, vaikka järjen tasolla tietää ettei hänen tarvitsisi.

Teki yllätysvierailuja vaikka asui 850km päässä. Meidän olisi pitänyt mennä heille jokaiseksi juhlapyhäksi ja lomaksi eikä minun vanhempien luo koskaan (he asuvat 600km päässä vähän toiseen suuntaan; ko. paikkakuntien välimatka 350km).

Meillä käydessään alkoi järjestellä huushollia oman mielensä mukaan, mm. pöydillä ei saanut olla MITÄÄN tavaraa.

Äitini anoppi oli kuitenkin oikea pirttihirmu. Haukkui aina meille lapsille äitiämme ja kertoi, kuinka hänen poikansa olisi saanut paremmankin vaimon ja hänen olisi pitänyt estää ko. liitto.

Ei usko mitään mitä sanotaan. Väittää vastaan ja jankkaa. Helvetin rasittava.

....

onhan ihmisiä moneks...niin anoppeja kuin miniöitäkin...onneks saa valittaa...hienoaolisi, jos jokin muuttuisi, jokin muuttaisi jotain...ja ehkö joku muukin muuttuisi..kun olisi pakko liikahtaa totutusta....

Mun ihana anoppini taas hienovaraisesti vittuilee kaikesta - ei ikinä suoraan, mutta aina katsoo nenän vartta pitkin, oli kyse sitten mun opiskeluista, talon siisteydestä, ruoanlaitosta tai juhlapyhistä. Komentelee lapsiaan edelleen kuin nämä olisivat 10v; kukaan ei jaksa sanoa vastaa koska siitä se show vasta alkaakin. Juo kuin sieni ja sammuu ties minne, mutta miehensä on niin tossun alla ettei uskalla nostaa asiaa esille. Ahdistaa jo valmiiksi ajatuskin hänen näkemisestään. Hyh.

Hei 10, jee, kännäävä anoppi! Ne on ihan parhaita! Mun anoppi on selvinpäin mukava mutta sitten kun juomaan aletaan niin pakko lipittää sammumiseen asti. Ja sitten sitä juttua vasta tuleekin, esim. mukavia kysymyksiä, joihin ei ole hyvää vastausta:

"Rakastatko mun poikaani enemmän kuin ketään eksääsi?"
"Kuinka monen miehen kanssa olet ollut?"
"Oliko äitisi huono äiti kun oli yksinhuoltaja?"

Joo-oh...