Lue keskustelun säännöt.
5-vuotias pitäisi vieroittaa yötutista - vinkkejä kaivataan..
27.03.2006 |
Tätä en kehtaa edes tuonne Leikki-ikäisten palstalle kirjoittaa, koska saan taatusti lokaa niskaani. Mutta ongelma on seuraava: 5-vuotias neitimme lutkuttaa edelleen tuttia öisin. Päivisin ei onneksi tarvitse, mutta yöllä pitää olla. Hirveä huuto, jos ei tuttia olekaan yöpöydällä. Onko kellään ollut näin kauan? Ja miten siitä pääsisi eroon? Muut lapsemme ovat lopettaneet alle 2 vuoden iässä tutin imemisen. 5-vuotiaamme on muutenkin todella huomionkipeä ja herkkä tyttö...
Kommentit (29)
Ja sitten kanssa otat sen tutin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt lahjoa, saat valita kaupasta jonkun lelun tyyliin, mutta kun ilta koittaa huudolle ei löydy rajaa.....jos tuttia ei saa. Ajattelen välillä et kait se joskus itse haluu heittää tutit pois. Nykyäänkin jos meillä on vieraita yön, imee salaa. :( Eli häpeää itsekin moista vauvan tapaa................
tutti piti antaa oraville, vauvoille ja vaikka mille. Leikkelin tutin päätä yms. mutta tyttö vaatii ja raivoaa ja sitä ei kuuntele kukaan on nimittäin TODELLA tempperamenttinen tyttö... Ollaan siis luovutettu ja annettu tytön pitää lohtunsa. Mutta nyt pitäisi stoppi tuohon saada.
Ei se neiti sitä montaa yötä huuda.
Kumma tapa ihmisillä, kun pitää jo pienten lasten kanssa tehdä kaikenmaailman diilejä ja jujutuksia. Tutti pois ja homma on jämpti.
Mutta ai niin, älä sitten opeta sille sitä tapaa että olet yöllä vastineeksi pitämässä kädestä kiinni.
*huoh*
mitä mahtaa olla odotettavissa....
tutti pois vaan ja auktoriteettia peliin!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähitellen huomaa että koulukaverit ei ime tuttia. Kyllä se siitä. Alkaa hävetä omaa köytöstään.
Tehkää noin vaikka loman aikana, niin on aikaa totuttautua uuteen ajatukseen, että on jo ISO lapsi syömään tuttia.
On myös olemassa kirja, jossa kerrotaan samasta asiasta..muistaakseni joku " tuttikeiju" tms. Käy lainaan se ja lue lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhutte lapsellenne tutista vieroituksesta. Kunka hän on jo niin iso, että ei tarvitse enää tuttia ja kuinka tutti on mm. huono hänen hampailleen. Meillä ainakin jo 3v. tyttö ymmärtää ko. asioita eli olemme mm. puhuneet syömisestä hampaiden pesun jälkeen yms.
Edetkää hitaasti. Kyselkää iltaisin olisiko jo aika luopua tutista. Miettikää yhdessä jotain kivaa lelua jonka voi sitten saada, kun tutista on luovuttu. Puhukaa kuinka ymmärrätte sen olevan vaikeaa ja kuinka ikävä tuttia hänelle varmasti tulee, että ymmärrätte sen olevan tärkeää yms.
Helppoa se ei tule olemaan, mutta mielestäni vanhempien pitää osata tehdä myös niitä erittäin vaikeita ja hankalia päätöksiä ja siten opettaa lapsi käymään läpi myös pettymyksiä. Ei pidä " pelätä" omia lapsiaan, mutta ei tietty tehdä sitä kylmästikään sillä 5v. ei enää ole mikään vauva.
Tutti olis pitänyt ottaa pois jo ajat sitten! Kun on imemisen makuun päässyt noin pahasti, imee sitten sitä peukaloa tai rättiä vaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se siihen kuole ettekä tekään. On vissiin saanut paljon tahtoaan läpi kirkumisella kun tietää, ettette voi sitä kuunnella syystä tai toisesta. Todella pahoja ongelmia lastenkasvatuksessa on taatusti luvassa, jos ette muuta toimintatapojanne! *Huoh, kaiken maailman vanhempia sitä onkin*
Meidän tyttö söi vielä 5-vuotiaana tuttia. Hammaslääkäri muisti aina kehua että " Kyllä huomaa tästä lapsesta että tuttia ei ole syöty!"
Naama venähti joka kerta kun kerroin et söi vielä 5-vuotiaana.
Ei voisi suoremmassa hampaat olla eikä mitään oikomisia ole tarvittu, toisin kuin aika usealla muulla nykylapsella. (nykyään jo 14.v)
Eli eiköhän nuo vinot hampaat/purentaviat ihan periydy niiltä sinunlaisilta " puupäävanhemmilta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
puhutte lapsellenne tutista vieroituksesta. Kunka hän on jo niin iso, että ei tarvitse enää tuttia ja kuinka tutti on mm. huono hänen hampailleen. Meillä ainakin jo 3v. tyttö ymmärtää ko. asioita eli olemme mm. puhuneet syömisestä hampaiden pesun jälkeen yms.Edetkää hitaasti. Kyselkää iltaisin olisiko jo aika luopua tutista. Miettikää yhdessä jotain kivaa lelua jonka voi sitten saada, kun tutista on luovuttu. Puhukaa kuinka ymmärrätte sen olevan vaikeaa ja kuinka ikävä tuttia hänelle varmasti tulee, että ymmärrätte sen olevan tärkeää yms.
Helppoa se ei tule olemaan, mutta mielestäni vanhempien pitää osata tehdä myös niitä erittäin vaikeita ja hankalia päätöksiä ja siten opettaa lapsi käymään läpi myös pettymyksiä. Ei pidä " pelätä" omia lapsiaan, mutta ei tietty tehdä sitä kylmästikään sillä 5v. ei enää ole mikään vauva.
Joka helvetin asiastako pitää lapsen kanssa tehdä jonkinnäköinen diili ja vaihtokauppa!!?? MISSÄ TEIDÄN AUKTORITEETTI JA VANHEMMAN VASTUU ON???
Ensin selität lapselle, että nyt on näin ja näin (hyvissä ajoin jo päivällä), perustelet asian ja otat tutin pois. SIllä selvä ja se siitä!
Ettei vaan johtuis suurelta osin teistä itsestään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Walgreni Lapsikirjaa muakealle. Itse olette tutille opettaneet, joten älkää odottako, että lapsi ottaa nyt vastuun tutin syömisestään. Eli sinä kannat vastuun ja teet hänen puolestaan päätöksen lopettamisesta, ilman että syyllistät ja jankkaat ilta toisensa jälkeen.
voisitko ottaa hänet omaan viereesi nukumaan ekoiksi öksi? Voisiko hän nukahtaa sinun sänkyyn, josta kannat omaan sänkyyn? Kerro etukäteen, että saa nukahtaa tässä, mutta kannetaan omaan sänkyyn kun nukahtanut.
repiä stressiä tuollaisesta. Kuten monesta muustakin asiasta.
Olis kannattanut miettiä 2 kertaa sitä lasten tekemistä.
Vierailija:
Joka helvetin asiastako pitää lapsen kanssa tehdä jonkinnäköinen diili ja vaihtokauppa!!?? MISSÄ TEIDÄN AUKTORITEETTI JA VANHEMMAN VASTUU ON???
Ensin selität lapselle, että nyt on näin ja näin (hyvissä ajoin jo päivällä), perustelet asian ja otat tutin pois. SIllä selvä ja se siitä!
Myös lapsen elämän täytyy olla ennalta arvioitavissa, mietihän sinä auktoriteettirähjääjä vähän miltä lapsesta tuntuisi kun yhtäkkiä jokin hänelle tärkeä asia otetaan yksinkertaisesti pois.
Olen samaa mieltä kuin yllä joku jo kirjoittikin, tuon ikäinen ymmärtää varmasti jo perustelujakin, puhuisin asiasta joka päivä määrätietoisesti ja esittäisin sen lapselle tulevaisuudessa tapahtuvana tosiasiana. Eivät lapset ole niin tyhmiä kuin jotkut aikuiset luulevat...
Itse lupaisin myös vaihtokaupat, eli saisi toivoa jotain lelua (jotain pysyvää, ei mitään retkijuttua tms.) kun luopuu tutistaan.
(onnistui meidän 3,5-vuotiaamme kanssa, sai hienon kaivurin pihaan)
Tuskin se siihen herää ja vaikka heräiskin joskus myöhemmin, niin tulee ainakin taukoja siihen imemiseen.
Kyllä se siitä tutista lupuu, ennen kuin lukio alkaa, se on varma.
SE on sens sijaan ongelma, että sä olet ilmeisesti useamman kerran tehnyt lopun siitä tutinsyömisestä, muttet ole onnistunut. Tuo ei ole yhtään hyvä tilanne.
On ihan selvä asia, että lapsi tulee protestoimaan sitä tutin menetystä. Kaikki lapset protestoivat. Mutta jos aikuinen on jotain päättänyt, se pitää viedä loppuun.
Oma, myöskin temperamenttinen lapseni jäi ilman tuttia 3v:nä. Siitä seurasi kolmen illan huuto, ekana iltana ihan hillitön yli tunti, tkoana sama, kolmantena vähän vähemmän ja sitten asia olikin käsitelty. Psyykkasin itseni pysmään rauhallisena, olin läsnä, vastasin niihin karjuviin käsykpyynöihin ja itkurukouksiin niin järjellisesti kuin kykenin. Periksi en antanut. Vanhemman tehtävoin kuuluu aika-ajaoin ottaa kauheaa raivoa vastaan.
Saako hän myös muita asiota huutamalla periksi?
Se on kyllä karu totuus, että lapsesi on oppinut, että aikansa kun huutaa niin saa sen tutin... Ja kyllähän se kans huutaa kun tietää, että sillä pelillä " voittaa" tahtojen taistelun ja saa haluamansa...
Eli ota nyt itseäsi niskasta kiinni ja se tutti kerralla pois ;) Tuskin se kovin montaa päivää jaksaa huutaa kun pysyt jämynä! Ei se huuto mikään kuoleman vakava asia ole, vaan sillä tiukkuudella sinä näytät lapsellesi rajat...
Vierailija:
On ihan selvä asia, että lapsi tulee protestoimaan sitä tutin menetystä. Kaikki lapset protestoivat. Mutta jos aikuinen on jotain päättänyt, se pitää viedä loppuun.
En halua periaatteesta väittää vastaan, vaan omien kokemusten nojalla. Poikkeuksiakin nimittäin on, esim. juuri meidän poika. Antoi tuttinsa tuolloin itse pois, tätä oli edeltänyt kaksi kertaa jolloin me olimme sen ottaneet pois mutta antaneet monen päivän huudon takia takaisin.
Ystäväni taas vieroitti tyttärensä tutista hiljalleen, sitä sai käyttää aina vain vähemmän, sekin toimi.
t. 29
Eikö tuon ikäisen kanssa voisi jo tehdä jotain sopimusta, että hän saisi jonkun kovasti toivomansa asian, jos tutti heitetään pois? Edetkää vaikka muutama yö kerrallaan. Tuohan on vähän samanlainen oraalinen fiksaatio kuin tupakan poltto.