Olen lopussa
Lopussa henkisesti, taloudellisesti.
Olen viimeisen 8 kuukaudenajan nukkunut n. 3 tuntia/ vuorokausi. Välistä valvon pitkiä aikoja.
Minulla oli säästöjä mutta olen ne tuhlannut. Mutta myös käyttänyt elämiseen kuten lääkkeet ruoka ja asuminen.
Kuolemaa toivon.
Kommentit (4)
Ei liity sinansa aiheeseen, mutta hienoa etta oikeesti viela on tollasia ihmisia kuin viestin nro 2 kirjoittaja.Jaksaa ystavallisesti tsempata ventovierasta ja kirjoittaa positiivisesti. Ihmiset elamassasi nro 2 saavat olla sinusta kiitollisia.
Kun olin pohjalla, kävin terveydenhoitajalla, joka tiesi ohjata minut sopivalle yleislääkärille. Lääkärille, joka osasi myös keskustella. Siellä olen käynyt jo vuosia. Kokeile käydä terveyskeskuksessa ymmärtäväisellä terveydenhoitajalla, joka osaa neuvoa jatkopolun. Asiat alkavat järjestyä yrityksen ja erheen kautta pikkuhiljaa. Joskus vuorellekin kiivettäessä joutuu ottamaan takaisin alas päin, jotta pääsee ylemmäs. Sinne ei ole suoraa tietä. Aloin pala palalta korjaamata elämääni ja eheyttämään särkynyttä sieluani (keskusteluavun kera). Se ottaa vuosia, mutta ai että se kannattaa! Minulla oli taustalla mm. väkivaltainen lapsuus, joten jouduin opettelemaan elämän ja ihmissuhteet "vanhoilla päivillä". Aikuisena on kuitenkin kasvettava isoksi ja otettava ohjat ja vastuu omasta elämästä. Olen nykyään erittäin tasapainoinen ja vahva.
Nyt vaa laitat ne asias järjestyksee, lääkäristä pyydät lähetteen johkuu mistä saat keskusteluapua ja mahdolliset nukahtamis tai mielialalääkkeet, sit haet töitä jos et vielä oo ja ennen ku töitä kuuluu ni soitat sossuu, kelaa ja otat selvää mitä apuja voisit saada!! Nyt asiat tuntuu toivottomilta, mut kaikki varmasti selkiintyy ajan kanssa!! Nyt vaa itteä niskasta kiinni ja järjestät asiat kuntoo!! Tsemppiä, selviät kyllä!! <3
Olen eläkkeellä. Vuonna 2004 sairastuin psyykkisesti opiskeluni aikana. Siitä psykiatrian polille ja avohoitoon mielenterveystoimistoon lopulta olin osastolla. Sitten mielenterveystoimisto loppui ja tuli psykiatriankeskus siellä sitten hoitosuhteessa. No kaikenlaista ikävää sattui 2010 , joka vaikutti minuun. Eläkepaperit sain 2012 käteeni.
Lääkäristä voisin pyytää apua jos minulla olisi sitä lääkäriä!? Minun on hirveän vaikea luottaa ihmisiin tai luoda heihin edes sitä virastosuhdetta. Syön lääkkeitä mutta en voi rahallisesti ostaa niitä kaikkia, joten lääkitys on vajavainen. Siinä kun eläkepaperit tulee olet heitteillä. Kuolemaa toivon.
T : AP