Olenko aivan kamala ihminen?

Äsken (oletettavasti) miehen sisko soitti ovikelloa monta kertaa, en avannut. Ollaan siis appiperheen naapureita. Luulen, että hänen vanhempansa ovat asioilla ja luottavat siihen, että hän tulee meille. Itse en ole vauvan (4kk) takia voinut muutamaan päivään nukkua ja koko kroppaa ja päätä särkee enkä jaksa yhtään ketään, ja tämä viidesluokkalainen tyttö mölisee kuin viimeistä päivää. Tytär nukahti juuri ja itse sain vihdoinkin vähän aikaa rentoutua. Onko ihan kamalaa etten avannut ovea? Tytöllä ei ole avaimia eikä kukaan ole soittanut mulle ja ilmoittanut, että tyttö tulee meille. En jaksa enää sitä, että he vain olettavat mun jaksavan heidän kakaraa ja olettavat että olen aina täällä kotona ja vapaa lapsenvahdiksi.