Ajattelenko minä vai ajatteleeko joku minussa?

Mietin sitä niin päin, että onko mitään, mikä ajattelee. Ruumis tietysti on, mutta sekin näyttää usein vieraalta.

Mä luulen, että mä ajattelen. Mitä sitten on ajattelu? Ehkä vaan jotain aivotoimintoja.

Noh periaatteessahan joku sinussa voi ajatella, jos olet vaikka kovin vaikutuksille altis ja ihailet muitten ihmisten mielipiteitä ja alat ajattelemaan siten miten he haluaisivat sinun ajattelevan... Vaikka lapsuuden auktoriteetti/autoritaarinen hahmo lapsuudesta jne. Normaali ihminen ei ehkä huomaa että ilman sellaista hahmoa ajattelisi ihan muita ajatuksia. Psyykkisesti sairaalla se hahmo voi ottaa äänien muodossa käytännössäkin kolmannen persoonan pään sisäisiin ajatuksiin... Aika paljon kyllä yhteiskunta ohjaa ajatuksia. Hirveetähän se on kun jopa tunteet on opittu tuntemaan muiden ihmisten avulla, tavallaan... 

mutta ajatuksista voi onneksi päästä eroon/vaihtaa ne kun vähän treenailee :) tuntemuksistakin jonkun terapian kaltasen hökötyksen avulla pääsee tarkastelemaan niitä objektiivisesti.

pohdin aina näitä samoja asoita lsd tripilläni

Tiedostan kyllä ajatuksiin(i) vaikuttamisen. Mutta mistä tulevat ne ajatukset, jotka ovat omiani?

Keskustelen paljon itseni kanssa, ajatuksissani, ajatuksistani. (En ole yksinäinen, että siksi.)

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:50"]

pohdin aina näitä samoja asoita lsd tripilläni

[/quote]

Minä pidän aivoni puhtaana huumeista, mukaan lukien kahvi. Minusta elämää on tarpeeksi haastavaa, mielenkiintoista jne. ilman huumeitakin. Ja miksi antaisin jonkun tai vielä vähemmän jonkin muun määrätä aivoistani ja elämästäni!

Ajatukset syntyy reaktioina ympäristön ärsykkeisiin ja omista aiemmin ajatelluista ajatuksista. Mieti mitä ajattelisit jos et muistaisi edellistä päivää/aiempaa elämääsi etkä voisi suunnitella tulevaisuutta. Dementiakotiin reissu ja saat lisää pohdittavaa asiaan :D

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:50"]

pohdin aina näitä samoja asoita lsd tripilläni

[/quote]

Minä pidän aivoni puhtaana huumeista, mukaan lukien kahvi. Minusta elämää on tarpeeksi haastavaa, mielenkiintoista jne. ilman huumeitakin. Ja miksi antaisin jonkun tai vielä vähemmän jonkin muun määrätä aivoistani ja elämästäni!

[/quote]

Minusta elämä on liian jännittävää ja pelottavaa selvinpäin, kaikkea pitää jännittää. En tosin huumeita käytä, mutta kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:59"]

Ajatukset syntyy reaktioina ympäristön ärsykkeisiin ja omista aiemmin ajatelluista ajatuksista. Mieti mitä ajattelisit jos et muistaisi edellistä päivää/aiempaa elämääsi etkä voisi suunnitella tulevaisuutta. Dementiakotiin reissu ja saat lisää pohdittavaa asiaan :D

[/quote]

Dementia on kyllä valitettavan tuttu henkilökohtaisestikin. Dementikotkin ajattelevat tiettyyn pisteeseen asti - ja sitähän se heillä varsinkin taitaa olla - reaktioita, ärsykkeitä ja vanhoja tapahtumia.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 20:00"]

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:50"]

pohdin aina näitä samoja asoita lsd tripilläni

[/quote]

Minä pidän aivoni puhtaana huumeista, mukaan lukien kahvi. Minusta elämää on tarpeeksi haastavaa, mielenkiintoista jne. ilman huumeitakin. Ja miksi antaisin jonkun tai vielä vähemmän jonkin muun määrätä aivoistani ja elämästäni!

[/quote]

Minusta elämä on liian jännittävää ja pelottavaa selvinpäin, kaikkea pitää jännittää. En tosin huumeita käytä, mutta kuitenkin.

[/quote]

Tsemppiä sulle! Yritä vapautua liiasta jännityksestä! Jos jännität muita ihmisiä - niin muista, että kukaan ei ole täydellinen. Ja varmaan kaikki jännittää jotain.

Se on sinä sinussa, joka ajattelee!

Minä olen se joka ajattelee kaikkien teidän puolesta. Nyt ajattelen kaikkien aivoissa isoa kullia joka illalla penetroituu teidän sisäänne.