Kauanko jaksat
Kuinka kauan jaksat ylläpitää yksipuolisia kaveri suhteita, eli miten kauan jaksat olla se joka ottaa yhteyttä ja on se aktiivinen osapuoli? Jos tunnistat olevasi se passiivinen niin mikä siinä on niin vaikeaa että eläisi vuoroin vierassa periaatteen mukaan? Onko kenellekään muulla sisarruksia jotka eivät ota yhteyttä, vaan odottavat sitä sinulta?
Kommentit (22)
Meillä ei oo telkkaria mutta netti on ja siihen menee liikaa aikaa, voi kun tämänkin ajan sais viettää jonkun valloittavan persoonan kanssa. Ihmiset on itsekäitä eivät kaipaa toisia?
En edes muista, milloin olisin soittanut jollekin kaverilleni. Tai kaveri soittanut mulle. On jo vähän vanhanaikaista soittaa. Yleensä sovitaan tapaaminen netissä, tekstarilla tai sähköpostilla. En ole pitänyt kirjaa kenenkään yhteydenotoista.
En yhtään, pidän kirjaa siitä kenelle soitan/ota yhteyttä. Kaveri ottaa tai on ottamatta jos ei ota niin tauko kestää niin kauan että ottaa, ystäviä/kavereita/sukulaisia saa kouluttaa, miksi mun pitäs jos ei toinenkaan?
Samaa mieltä kun 2:n vuorotellen niin homma toimii, kaiken maailman mukamuka kavereiden perässä roikkuminen on ajantuhlausta.
Muutama kaveri sanoo jossain pippaloissa kun nähdään: "Sä et muuten koskaan soita mulle" samalla ajattelen että "ET SOITA SÄKÄÄN!!!" jätän nämä omaan arvoonsa. Tuntuu että toisilla on kasitys että olisivat niin hyviä tyyppejä että kaikkien pitäs ottaa niihin yhteyttä vaikka itse eivät tee mitään.
Loputtomasti. Minulle on se ja sama, kumpi tapaamista ehdottaa, kunhan meillä on hauskaa, sitten kun tavataan. Jotkut ovat aloiteellisempia ystävyyssuhteissa kuin toiset, eikä minulla ole mitään vaikeuksia hyväksyä sitä. Ja bonuksena: kun on itse aktiivinen, saa ehdotettua tapaamisia itselleen parhaiten sopivina aikoina.
Ehkä teillä on niin vähän kavereita juuri siksi, että tämä asia on teille niin iso periaatteellinen ongelma?
Olen se passiivinen. Mulle ei koskaan kuulu mitään. On niin seesteistä. Jotenkin ei jaksa soittaa kun ei oo mitään asiaa. Kaveri sitten soittaa ja kertoo aina kulloisistakin murheistaan.
Mä en taas ota yhteyttä kun en halua maksaa siitä että joku marmattaa elämäänsä mun laskuun. Mun puolesta nämä rasittavat tyypit sais jäädä...
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:57"]
Loputtomasti. Minulle on se ja sama, kumpi tapaamista ehdottaa, kunhan meillä on hauskaa, sitten kun tavataan. Jotkut ovat aloiteellisempia ystävyyssuhteissa kuin toiset, eikä minulla ole mitään vaikeuksia hyväksyä sitä. Ja bonuksena: kun on itse aktiivinen, saa ehdotettua tapaamisia itselleen parhaiten sopivina aikoina.
Ehkä teillä on niin vähän kavereita juuri siksi, että tämä asia on teille niin iso periaatteellinen ongelma?
[/quote]
Muutaman kaverin kanssa tämä toimii mutta ei kaikkien, tuskin sullankaan.
Mä tein pahan pirheen kun pidin kavereihin aktiivisesti yhteyttä lukion jälkeen seuraavat 10 vuotta ilman että minuun olisi pidetty yhteyttä. Nyttemmin olen odottanut että minuun otataan yhteyttä vuorotellen, aika moni kaveri on jäänyt... Enkä tiedä onko se edes harmi nyt olen keskittynyt omaan uraani ja lapsiini.
Komppaan 4:sta toisilla tuntuu olevan käsitys että ne olis jotenkin parempia ja niihin otetaan yhteyttä ja ne pitää kutsua joka paikkaan vaikka eivät itse kutsukkaan.
Mun mielestä ihminen joka joutuu miiettimään tällaisia että otanko yhteyttä jos muhun ei otata ja pidänkö yhteyttä yms. on varustettu huonolla itsetunnolla. Kenellä on aikaa ja viitseliäisyyttä pitää kirjaa kokoasiasta? Minusta yhteyttä otetaan kun on asiaa, eikö niin?
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:57"]
Muutaman kaverin kanssa tämä toimii mutta ei kaikkien, tuskin sullankaan.
[/quote]
Huomasit varmaankin rajauksen "kunhan meillä on hauskaa, sitten kun tavataan". Minulle tärkeintä n yhdessä vietetty aika, ei se, kenen aloitteesta olemme yhdessä. Minulla on ystäviä, jotka eivät käytännössä koskaan ehdota tapaamisia. Yhdellä on lievä sosiaalinen ahdstuneisuushäiriö, ja puhelimeen tarttuminen voi välillä olla vaikeaa. Toisella on tapana olettaa, että muut ovat liian kiireisiä. Kolmas on tottunut siihen, että minä olen meistä kahdesta kiireisempi ja parempi sopimaan tapaamisia.
Jos vaatisin, että tapaamisia sovitaan vuorotellen, jäisi paitsi todella upeista ihmisistä elämässäni. -5
Mulla on aika laaja kaveri piiri mutta en ole niistä kun muutaman kanssa oikeasti tekemisissä. En soita jos mulle ei soiteta yms.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:42"]
Kuinka kauan jaksat ylläpitää yksipuolisia kaveri suhteita, eli miten kauan jaksat olla se joka ottaa yhteyttä ja on se aktiivinen osapuoli? Jos tunnistat olevasi se passiivinen niin mikä siinä on niin vaikeaa että eläisi vuoroin vierassa periaatteen mukaan? Onko kenellekään muulla sisarruksia jotka eivät ota yhteyttä, vaan odottavat sitä sinulta?
[/quote]
Tämä kuulostaa silta että ap on epävarma ihmisissä roikkuja ilman omaa elämää. ilmainen neuvo elä omaa elämää ja anna muiden elää omaansa. Jos joku ei soita sinulle niin sitten ei soita.
Itse elän omaa elämääni enkä roiku siinä ajatuksessa että täällä pitäisi suuremmin vaalia ystävyys suhteita. Kanssakäyminen syntyy jos on syntyäkseen.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:47"]
En yhtään, pidän kirjaa siitä kenelle soitan/ota yhteyttä. Kaveri ottaa tai on ottamatta jos ei ota niin tauko kestää niin kauan että ottaa, ystäviä/kavereita/sukulaisia saa kouluttaa, miksi mun pitäs jos ei toinenkaan?
[/quote]
Mua ärsyttää nää tyypit jotka tulee sanomaan että et ole soittanut vaikka mä soitin viimeksi. "#"#"¤# kyllä mä soitan kun asiaa on mulla on muutakin tekemistä kun pitää kirjaa siitä kuka soitta ja milloin. En välttämättä edes halua jutella kaikkian kanssa kovin usein.
Pää tulee kipeäksi jos joutuu miettimään kuka soittaa ja kenelle...
Yksipuolisia kaverisuhteita, niimpä ehkäpä se toinen osapuoli ei halua olla sun kanssa ja siksi ei ota yhteyttä. Kohteliaisuudesta juttelee sun kanssa?
Olen törmännyt samaan aika ajoin. Olen ymmärtänyt että toisilla on paikoin niin kiire ettei kerkeä pitää yhteyttä joskus on hyvä pitää taukoa ja jatkaa sitten taas.
Sitten ihmiset valittaa että on niin tylsää ja ei ole kavereita. Kannattaa aloittaa omien tapojen muuttamisesta ja vasta sitten odottaa sitä toisilta. Ainakin mulla ja suurimmalla osalla kavereista on 200 numeroa puhelimessa mutta vain 3-5 soitellaan? haloo mitä järkee? Monesti olen miettinyt että soitan kaverit läpi vuorotellen ja ehdotan kahveita jos hommasta ei tule mitään poistan numeron. Eroittelen siis jyvät akanoista.