Millaisia narkkareista tulee lopulta?

Jos on kovempien aineiden käyttäjä:

a) kuollut

b) mielenterveysongelmainen

c) edelleen narkkari

tai jotain muuta. eihän sitä ikinä tiedä mihin elämä vie.

No miten sä et sitä tiedä... Mut hyi muistin yhden videon just jostain 4-kymppisestä narkkarista, joka oli loukannut niskansa pikkaisen, siitä puuttui siis ihan lihapalanen ja sellainen haava siinä oli ja niin. Jos tähän tulee tarpeeksi yläpeukkuja voin hakea sen linkin...

ruumiita

Mun kotinurkilla pyörii noin 50v nainen aina ihan sekaisin ja puhuu omiaan ja huutelee. Äitini kertoi hänen olleen nuorena aineidenkäyttäjä, lopputulos näköjään tämä.

Mä käytin kovia aineita 10v. Nykyään olen onnellinen. Mukava, luotettava, kiva ihminen. Ja muutaman viikon päästä äiti :)

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 01:06"]

Mä käytin kovia aineita 10v. Nykyään olen onnellinen. Mukava, luotettava, kiva ihminen. Ja muutaman viikon päästä äiti :)

[/quote]

Kerran narkkari, aina narkkari.

Kuollut.

Aivokuolleita.

Joskus, tai useinkin myös täysin empatiakyvyttömiä. Mikään ei tunnu miltään.

Ketjun innoittama katson Piripäiväkirja-dokkaria. "Hyvä" katsoa heti aluksi kun tyttö sanoo että sen piti panna diileriä että saisi kamaa.

Tää dokkari on siis mahtava :D

12 minuuttia ja pari narkkaria pohtii ettei ne elä edes 30-vuotiaiksi.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 14:02"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 01:06"]

Mä käytin kovia aineita 10v. Nykyään olen onnellinen. Mukava, luotettava, kiva ihminen. Ja muutaman viikon päästä äiti :)

[/quote]

Kerran narkkari, aina narkkari.
[/quote]
Kerran idiootti, aina idiootti. (Narkkarihan voi olla narkkaamatta, jolloin puhutaan ex-narkkarista, idiotismi on vähän hankalampi juttu..)

Riippuu varmaan siitä mihin elämä vie ja millaisia valintoja tekee. Äitini on narkomaani, ollut yli 40 vuotta. Myös kovia aineita, myös suoneen. Nykyään käyttää lähinnä poltettavia ja alkoholia, lääkkeitä ei ole käyttänyt koskaan. On hepatiitti-c kantaja, pään päälle aineet ovat kyllä käyneet. Tapasin hänet viimeksi 10v sitten, silloin oli vielä työelämässä. Työssä on siis käynyt lähes aina, ei ole huorannut ainerahojaan ja on ylpeä siitä.

20 vuotta kestänyt käyttäminen johtuu luultavasti siitä, että käyttäjä ei aiokaan lopettaa tai sitten on lopettanut ja joka kerta lopettaessaan epäonnistunut. Eli jatkaa samalla polulla ja jossain vaiheessa kuolee pois. Surullista.
Joillakin narkeilla ei ole mitään aikomustakaan lopettaa. Liian pitkä aineiden käyttäminen ja esim. vankilakierteet aiheuttavat sen, etteivät he enää osaa elää normaalia elämää. He eivät enää tunne muita elämäntapoja, kuin ne mihin ovat tottuneet. On myös toki niitä tapauksia, jotka lopulta vankilakierteiden ja järjettömän pitkän aineden käytön jälkeen lopulta saavat oikeanlaista apua ja opetusta ja näinollen pääsevät käsiksi normaaliin elämään ja heistä tulee edes jonkunlaisia yhteiskunnan jäseniä.
Mielenterveysongelmat ovat myös yleisiä, mutta yleensä mielenterveysongelmat ovat syy eikä seuraus. Useimmat nistit aloittavat käyttämisen juurikin hoitamattomien mielenterveysongelmien tai esim. traumaattisten kokemusten jäljiltä, joihin eivät ole saaneet apua. He alkavat lääkitsemään itseään, koska eivät kestä enää elämäänsä selvinpäin ja huumeet on se, mistä hyvän olon saa, jos sitä ei pysty selvinpäin saamaan mistään luonnollisesti.

Mitkään tavalliset jutut ei välttämättä oikein tunnu missään, kun on tottunut hieman toisenlaisiin viboihin. Sitten on varmasti melko tavallista, että oma napa tulee aina ensin, muiden tunteita ei välttämättä jaksa huomioida. Voi olla ailahtelevuutta mielialoissa, masennusta, ahdistuneisuutta. Aineesta riippuen ulkonäkö voi olla sellainen elämää nähnyt, raffimpi, vaikkei tyylissä olisikaan mitään erikoista. Voi olla tottunut sellaiseen, että toisista ihmisistä hyötyminen on ihan normaalia. Ihmissuhteita ei välttämättä määritä tunteet, vaan hyöty. Ilman aineita olo voi olla tyhjä ja maailma musta.

Tai sitten jos käyttää maltillisesti jotain mietoa, voi olla ettei ulkopuolinen havaitse mitään poikkeavaa. 

En ole itse käyttänyt, mutta tunnen.

Itse seurustelin 4v narkkarin kanssa. Selvänä aivan upea ihminen mutta hiljainen, ujo ja tunsi olonsa epämukavaksi julkisilla paikoilla. Päätin etten koskaan jätä tuota komeaa miestä mutta vuosien päihteiden käyttö alkoi näkyä ulkonäössä, kunnossa ja käyttäytymisessä. Hänestä tuli itsekäs, narkkarin näköinen ja ruipelo. Huomasin myös etten saanut suhteelta mitään mutta jouduin antamaan paljon, hellyyttä kun hänellä oli paha olla, rahaa kun omat oli käytetty, täyttelemään lappuja kun hän ei osannut, lainaamaan autoani päivät kun itse sotkin fillarilla töihin, jääkaappiin ruokaa kun muuten olisi aina ollut tyhjä, tukea korvaushoidossa ja kun näytin naamani siellä minua pidettiin hänen kaltaisenaan. Enpä enää jaksanut sitä yksipuolista suhdetta kun lukuisista lupauksista huolimatta oli aina jotain uusia kavereita joiden kanssa salaa jatkui tuo käyttö. Nyt siitä kun tapasimme ensi kerran, on n. 14 vuotta ja hän käyttää yhä, välissä selviä päiviä mutta fb päivityksetkin lähinnä luonnonläheisiä että näyttäisi hyvältä. Totuus onkin sitten toinen.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 16:18"]Itse seurustelin 4v narkkarin kanssa. Selvänä aivan upea ihminen mutta hiljainen, ujo ja tunsi olonsa epämukavaksi julkisilla paikoilla. Päätin etten koskaan jätä tuota komeaa miestä mutta vuosien päihteiden käyttö alkoi näkyä ulkonäössä, kunnossa ja käyttäytymisessä. Hänestä tuli itsekäs, narkkarin näköinen ja ruipelo. Huomasin myös etten saanut suhteelta mitään mutta jouduin antamaan paljon, hellyyttä kun hänellä oli paha olla, rahaa kun omat oli käytetty, täyttelemään lappuja kun hän ei osannut, lainaamaan autoani päivät kun itse sotkin fillarilla töihin, jääkaappiin ruokaa kun muuten olisi aina ollut tyhjä, tukea korvaushoidossa ja kun näytin naamani siellä minua pidettiin hänen kaltaisenaan. Enpä enää jaksanut sitä yksipuolista suhdetta kun lukuisista lupauksista huolimatta oli aina jotain uusia kavereita joiden kanssa salaa jatkui tuo käyttö. Nyt siitä kun tapasimme ensi kerran, on n. 14 vuotta ja hän käyttää yhä, välissä selviä päiviä mutta fb päivityksetkin lähinnä luonnonläheisiä että näyttäisi hyvältä. Totuus onkin sitten toinen.
[/quote]

"Normaalin" ihmisen ja narkomaanin suhde harvoin tulee toimimaan. Siinä pitäisi olla valmis luopumaan niin paljosta, eikä saisi itse oikeastaan mitään takaisin. Narkomaanille tämä "normaali" ihminen on kuitenkin arvokas, koska saa häneltä tukea, apua, rahaa, ruokaa ja kaikkea muuta. Narkomaanille kuitenkin se seuraava annos useimmiten on tärkein ja menee kaiken edelle. Joskus nämä "normaalit" ihmiset luulevat, että voisivat pelastaa narkkarin ja että kaikki muuttuisi hyväksi. Mutta se ei mene niin, kukaan ei voi heitä pelastaa. Vain hän itse voi pelastaa itsensä ja päättää olla ilman.

Käyttänyt huumausaineita 20 vuotta vai elänyt syrjäytynyttä elämää, ja sekakäyttänyt alkoholia ja huumausaineita samaan aikaan? 20 vuotta huumausaineita käyttäneitä henkilöitä näet esimerkiksi kadulla, televisiossa ja yritysten johtohenkilöinä. Nämä "narkkarit" ovat niitä syrjäytyneitä, sillä ei ole väliä onko väärinkäyttöaineena alkoholi vai piri.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 01:06"]Mä käytin kovia aineita 10v. Nykyään olen onnellinen. Mukava, luotettava, kiva ihminen. Ja muutaman viikon päästä äiti :)
[/quote]

Sul taitaa olla c-hepatiitti.

Mä olen narkomaani. Olen 20v nainen. Takana 6 vuotta päihteiden keskellä. Huomenna olen lähdössä vieroitukseen ja tekemään elämästäni elämisen arvoista.
Mulla oli mielenterveysongelmia jo ennen käytön aloittamista, mikä olikin yksi suurimpia syitä siihen miksi edes aloin käyttämään. Huumeet ovat kuitenkin vain pahentaneet näitä, tietenkin. Huumeiden käyttö on tehnyt musta vielä masentuneenman, tyhjän kuoren. Aivan kuin olisin kuollut, mutta silti elossa. Kaikki menee sumussa ja tyhjyydessä. Mikään ei tunnu miltään, kaikki tunteet ovat latistuneet. Myös positiiviset tunteet, on vaikeaa tuntea iloa tai rakkautta, vaikka niihin välillä olisi aihettakin. Kuitenkin kaiken tämän takana on vielä se oikea minä. Syyllisyys ja itseviha on yksi tunne, mitä tunnen päivittäin kellonympäri.
Empaattinen kuitenkin olen, en haluaisi satuttaa ketään ikinä. En myöskään tee rikoksia huumeiden takia.
Tein aiemmin tänne ketjun, missä mainostin blogiani, jonka aloitin hetki sitten. Se kertoo elämästäni huumeriippuvaisena ja tästä vieroituksesta, joka alkaa huomenna. Jos jotakuta kiinnostaa, niin blogi löytyy osoitteesta: kunneskuolemameidaterottaa.tumblr.com

Onnellinen