Epätasa-arvoiset sisarukset; näin se katkeruus kylvetään
Olen esikoinen, aina ollut vastuullinen, ammatinvalintani perustui osin siihen, että varma tulotaso on taattu. En edes lapsena pyytänyt joululahjaksi mitään, koko opiskeluajan kävin töissä, jotta ei tarvinut ottaa velkaa/ elää porukoiden rahoilla. Nyt olen perheeni elättänyt ( 10 v ajan). Vanhempiani muistan aina lahjoilla, annoin äidilleni viime jouluna mm. 200 euroa rahaa (ei edes pyytänyt).
Veljeni meni töihin heti lukiosta ja ryyppäsi kaikki rahansa 10 v ajan. Sitten pariutui ja sai ostaa vanhempieni talon noin 80 000 euroa alle markkinahinnan, vaikka suosittelin vanhemmilleni, että myisivät hyvän talon kysytyltä alueelta vieraalle, jotta saisivat pesämunan eläkepäiviä varten. Kun ei noista tulevista vanhuspalveluista tiedä, hekin kuuluvat isoon ikäluokkaan.
Toinen veljeni erosi, joutui elariloukkuun ja asuu nyt vanhempieni vuokrakaksiossa, vuokran maksaa, kun jaksaa. "Täytyyhän sitä koti lapsilla olla, kun tulevat isälleen".
Ensimmäistä kertaa aion repäistä elämässäni ja koska kyse on hieman uhkarohkeasta asiasta taloudellisesti, kysäisin vanhemmiltani, että voisivatko mahdollisesti, tarvittaessa lainata minulle 500 euroa, jos tarvitsen, maksan takaisin 02/2015. Tämä siis vain hätävarana, tod.näk. en tarvitse.
Ei, sain kauheat soimaukset siitä, kuinka näin epävarmasti ei pidä toimia. Nooh, vitsillähän minä siitä mainitsinkin.
Ottaa aivoon, kirjoitan tänne, kun en viitsi vanhemmilleni avautua, vaikka mieli tekisi. Helpotti, kiitos.
Kommentit (17)
Sisaruskateus se vie kalatkin vedestä. Aikuisena sitten tapellaan äidin arkun yllä ja käännetään selkä loppuelämäksi. "En minä niin rahan ja mammonan perään, vaan aidon rakkauden". Joo-o.
Ihme tyyppejä. Minä olen perheestä jossa oltiin tasapuolisia.
Niin, tiedän, että ei saisi, mutta silti tuntuu pahalta. Tämän virheen, kun pystyisi omein lapsiensa kohdalla välttämään.
Ap
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:47"]
Kyllä minä niin mieleni pahoitin.
[/quote]
Meillä nyt ei ihan noin räikeää ollut, mutta veljeni sai tietokoneita ja ties mitä joululahjaksi, minä sellaisia nukkeja, joita en edes toivonut. Joululahjatoiveita meillä kysyttiin joka vuosi.
Nyt sitten äiti jaksaa joka välissä muistuttaa miten MINÄ sain lapsena kaiken. Enhän saanut, minä en koskaan saanut sitä mitä TOIVOIN, täysin toiveen suuruudesta riippumatta.
Tuo asetelma näkyi niin monessa muussakin asiassa kuin vain tavaroissa. Nykyään en pidä yhteyttä kumpaankaan, ja hyvä niin.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:51"]
Meillä nyt ei ihan noin räikeää ollut, mutta veljeni sai tietokoneita ja ties mitä joululahjaksi, minä sellaisia nukkeja, joita en edes toivonut. Joululahjatoiveita meillä kysyttiin joka vuosi.
Nyt sitten äiti jaksaa joka välissä muistuttaa miten MINÄ sain lapsena kaiken. Enhän saanut, minä en koskaan saanut sitä mitä TOIVOIN, täysin toiveen suuruudesta riippumatta.
Tuo asetelma näkyi niin monessa muussakin asiassa kuin vain tavaroissa. Nykyään en pidä yhteyttä kumpaankaan, ja hyvä niin.
[/quote]MUISTA KUITENKIN PERINNÖSTÄ SUN LAKIOSUUS SITTEN AIKANAAN!
En aio arkun äärellä tapella vaan pidän huolen, että vanhempieni omaisuus kuluu heidän hoitoonsa, kun ovat vanhoja ja sairaita. Tähän kyllä konstit tiedän, eikä veljenikään sitä tule estämään. Rakastan vanhempiani, vaikka en heidän tekojaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:46"]
Sisaruskateus se vie kalatkin vedestä. Aikuisena sitten tapellaan äidin arkun yllä ja käännetään selkä loppuelämäksi. "En minä niin rahan ja mammonan perään, vaan aidon rakkauden". Joo-o.
[/quote]
Tuohan on vain rahaa. Ja miksi ap et tehnyt mitä halusit, ei meillä esikoinen toteuttanut kuin omia unelmiaan.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:52"]
MUISTA KUITENKIN PERINNÖSTÄ SUN LAKIOSUUS SITTEN AIKANAAN!
[/quote]
Tietenkin. Minulla on siihen LAKISÄÄTEINEN OIKEUS, enkä tietenkään jätä käyttämättä sitä.
Et itsekään jättäisi.
Hei, kiitos Sinulle!
En tajunnut, että vanhempieni toiminta voisi olla "räikeää". Lähinnä ajattelin, että napisenko turhasta. Olen kasvanut siihen, että näin se meidän perheessä menee.
Ap
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:51"]
Meillä nyt ei ihan noin räikeää ollut, mutta veljeni sai tietokoneita ja ties mitä joululahjaksi, minä sellaisia nukkeja, joita en edes toivonut. Joululahjatoiveita meillä kysyttiin joka vuosi.
Nyt sitten äiti jaksaa joka välissä muistuttaa miten MINÄ sain lapsena kaiken. Enhän saanut, minä en koskaan saanut sitä mitä TOIVOIN, täysin toiveen suuruudesta riippumatta.
Tuo asetelma näkyi niin monessa muussakin asiassa kuin vain tavaroissa. Nykyään en pidä yhteyttä kumpaankaan, ja hyvä niin.
[/quote]
Et kai sinä rupea vihaamaan sisaruksiasi siksi, että vanemmat ovat tehneet jotakin: eli jakaneet omaisuuttaan mietn haluavat? Onhan heillä siihen elinaikanaan täysi oikeus, vaikka myisivät kaiken ja lahjoittaisivat löytökissoille tai pikkuveljesi Lego-kokoelmaan! Nyt et kuule ole ihan kohtuullinen sinäkään, syyttömiä ne sisaukset ovat vanhempiesi kukkaron käyttöön.
Toivottavsti tuhlaavat ihan kaiken ihan itseensä ja jäävät omaishoidettaviksi omaan kotiinsa kuten 80% suomalaisvanhuksista nytkin. Laitospaikkoja vähennetään, ette te lapset heitä sinne saa. Se hoitakoon sitten, jolla on sydän paikallaan.
Niin, sanopa se. Luulen, että kasvatuksessani minä muovaudin tällaiseksi, veljeni on vain 1 v minua nuorempi, minä olin aina se, joka hoiti hommat niinkuin piti. Äitini onkin aina sanonut, että minulta vaadittiin eniten, muiden kohdalla oltiin lepsuja. Työelämässäkin mietin aina ensin, mitä joku asia tarkoittaa työyhteisön ja työkavereiden kannalta.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:54"]
Tuohan on vain rahaa. Ja miksi ap et tehnyt mitä halusit, ei meillä esikoinen toteuttanut kuin omia unelmiaan.
[/quote]
Tiedän tunteen,ehken kuitenkaan noin radikaalia kohtelua ole saanut. Sanoisin kyllä sen että jos toinen saa l'htökohtaisesti aina enemmän mitä vaan se muuttaa myös tuon luonnetta: ylimielisyys, laiskuus, epäterve itsekkyys..jopa narsismi. Ymmärrän silloin ettei sisaruksien kanssa voi mitään tervettä suhdetta luoda, kun ne kasvaa kieroon. Mullla on ainakin itsellä tällainen kokemus. tsemppiä
Hei,
katsopa aikaisempi vastaukseni, vanhempani todellakin haluavat asua kotonaan ja aion heille kaikki palvelut sinne hankkia ja siihen käytetään heidän omia rahojaan (jotka on siihen muuten melko nopeasti käytetty, sen verran kalliita palvelut ovat, I know).
En minä veljiäni vihaa, eivät he tästä tiedä, vanhempani kertovat aina minulle näistä asioista, olen heidän uskottunsa. Puolisoni hoitaa heidän asioitaan, minä myös. Vanhempani hoitavat mm. toisen veljeni polttopuut ja puutarhan.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 21:00"]
Et kai sinä rupea vihaamaan sisaruksiasi siksi, että vanemmat ovat tehneet jotakin: eli jakaneet omaisuuttaan mietn haluavat? Onhan heillä siihen elinaikanaan täysi oikeus, vaikka myisivät kaiken ja lahjoittaisivat löytökissoille tai pikkuveljesi Lego-kokoelmaan! Nyt et kuule ole ihan kohtuullinen sinäkään, syyttömiä ne sisaukset ovat vanhempiesi kukkaron käyttöön.
Toivottavsti tuhlaavat ihan kaiken ihan itseensä ja jäävät omaishoidettaviksi omaan kotiinsa kuten 80% suomalaisvanhuksista nytkin. Laitospaikkoja vähennetään, ette te lapset heitä sinne saa. Se hoitakoon sitten, jolla on sydän paikallaan.
[/quote]
Kai ne vanhemmat tiesivät, että sinä pärjäät? Että et mene samaan jamaan kuin sisaruksesi.
Meillä on ollut samanlaista: Osalle lapsista vanhemmat ovat antaneet/antavat säännöllisesti rahaa elinkustannuksiin esim. opiskeluaikana, toiset lapset ovat nostaneet opintolainaa. Pojille ostettiin tietokoneita, mopoja, metsästysaseita jne., tytöille ei. Osalle maksettiin valmennuskurssit yliopiston pääsykokeisiin, osalle ei. Suurperhe, lapsia kymmenkunta. En ole kauhean katkera, mutta kyllähän se vähän epäreilulta tuntuu. Rakastan kyllä vanhempiani ja sisaruksiani silti.
Äitini ostaa nuorimmalle veljelleni jatkuvasti kaiken mitä velipoika sormellaan osoittaa. Tähän mennessä:
Tietokone
Mopo
Moottorikelkka
Auto X 2
Ja lista jatkuu aina kun velipoika innostuu jostain uudesta asiasta.
Joka joulu äiti toteaa ettei laita tänäkään vuonna lahjoja kun säästää taloremonttiin. Remonttiin siis säästetty siitä asti kun itse olin teini, yli 15 vuotta siis. Minneköhän nekin rahat menneet.