Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako tehdä väikkäri valmiiksi?
17.10.2014 |
Olen humanisti ja aloittanut kymmenisen vuotta sitten väitöskirjan teon. Sain apurahan ja sitten sain lapsia, jotka ovat syöneet sen rahan, mutta kirja ei ole valmistunut. Olin jo päättänyt, ettei sitä edes kannata tehdä, mutta kannattaisiko sittenkin? Mitä mieltä olette? Tuntuu, etten edelleenkään, lähes nelikymppisenä, tiedä mitä haluaisin isona tehdä. Nyt olen osa-aikatöissä, voisin käyttää lapsilta jäävän luppoajan väikkäriin. Miten proffa edes suhtautuisi, jos työntäisin taas pään pensaasta ulos?
Kommentit (12)
Totta kai kannattaa. Miehes on sitä mieltä, siksi että pelkäis sun "tohtori" -titteliä. Eli tehkää ihmeessä jos intoa/ aihe on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vähänkin on sellainen tunne, ihan pienen pienikin kipinä, että haluaisitte sen tehdä niin TEHKÄÄ! Se kannattaa aivan varmasti.
t. Tohtorikoulutettava :)
Miksi se niin varmasti kannattaa? Kyllä mulla alkaa se kipinä nyt löytyä, ehkä enemmän kuin ennen. Väikkäri tuntui nuorempana jotenkin todella pelottavalta, tuntui ettei siihen pysty mitenkään, etten vaan osaa (vaikka sen apurahan sainkin ja muuta kannustusta). Nyt tuntuu, että ei sen niin väliä olisi, mitä siitä sitten tulisi ;)
ap
Riippuu siitä, onko aihe sinusta mielenkiintoinen ja haluatko käyttää aikaasi siihen. Jos haluat, niin kannattaa, mutta jos haluat mielummin tehdä jotain muuta sillä ajalla, niin sitten välttämättä ei kannata.
Musta tuntuu, että ainoa hyöty on hyvä mieli, ja sekin kauhean stressin jälkeen...
(Se, jonka miehen mielestä ei kannata)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tarkoitat sillä, että lapset söivät apurahan? Ymmärrän ilmauksen kuvainnollisuuden, muttem sitä, miksi apuraha on lasten takia kulunut!?
[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 17:09"]
Jos vähänkin on sellainen tunne, ihan pienen pienikin kipinä, että haluaisitte sen tehdä niin TEHKÄÄ! Se kannattaa aivan varmasti.
t. Tohtorikoulutettava :)
[/quote]
En haluaisi kuulostaa kyyniseltä, mutta sanoisin, että pienen pieni kipinä ei riitä. Kyllä motivaation on oltava suurempi, että niin ison työn jaksaa puurtaa valmiiksi. Ap:lla ei taida olla suurta sisäsyntyistä kipinää. Selvitä siis, kuinka sinun alallasi tohtorintutkinto on yleensä vaikuttanut ihmisten työmahdollisuuksiin. Kiinnostavatko sinua ne tehtävät, joihin väikkäri voisi avata ovia? Humanistisella alalla ne saattavat olla lähinnä tutkijantöitä. Niihin tarvitaan noin yleisesti ottaen suuri sisäinen motivaatio.
T.Tohtori
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 17:56"]
Mitä tarkoitat sillä, että lapset söivät apurahan? Ymmärrän ilmauksen kuvainnollisuuden, muttem sitä, miksi apuraha on lasten takia kulunut!?
[/quote]
Eiköhän tuo tarkoita samaa, kun joku tarkoittaisi jos sanoisi että lapset ovat syöneet viime kun palkan tai lapsilisän. Tutkimusapuraha on peruselämiseen tarkoitettua rahaa.
nro 9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turhaan teet, jos et tutkijan uralle aio. Laitos toki tykkää kun saa valmistumisesta tulospisteet. Toisaalta tuollainen ikiväikkärintekijä ei kyllä saa mitään vakavasti otettavaa toimea yliopistolta, koska verrokina on uraohjukset joiden julkaisuluettelo on jo yhtä pitkä kuin sinun väikkärisi.
Valitettavasti näin. Toki jos haluaa tehdä tulevaisuudessa pienimuotoista tutkimusta apuraharahoitteisesti esim. säätiöiden tuella, niin silloin toki lyödä työ nippuun 'ajokortiksi' ammattiin.
Ok, kiitos, juuri tuon halusinki kuulla. Eli ei kannata enää, koska olen venyttänyt hommaa liian kauan. Minua ei siis enää oteta vakavasti, vaikka hoitaisinkin homman kotiin?
ap
Mietin samaa. Toistaiseksi yksi vauvaikäinen lapsi. Mieheni on sitä mieltä, että ei kannata...