Onko täällä ketään joka ei halua pettää?

Minä en halua pettää.

Olemme olleet yhdessä jo 23 vuotta ja meillä on 2 teini-ikäistä lasta.

Kaikki ok ja en kaipaa seikkailua tai egon buustausta tai huomiota vierailta miehiltä.

Elämä on ihan tavallista ja se riittää minulle mainiosti. Selsiä on sopivasti ja se on hyvää.

En keksi syytä miksi pettäisin. Meillä on hyvä avioliitto, ollaan oltu yhdessä 16 v., ja kolme kivaa lasta. En tarvitse ylimääräisiä kicksejä salasuhteesta tai kännipanosta, elämä on riittävän antoisaa muutenkin. :)

Suhteemme aikana olen kerran ihastunut tai rakastunut toiseen mieheen, työkaveriin, mutta jätin asian sikseen koska minulla oli niin paljon menetettävää. Rakastuminen on huumaava tunne, mutta aviomiehen ja mun välinen rakkaus on suurempi. 

Minäkään en tekis niin. Oon vaan sellainen. Ei se parisuhteesta johdu. Oon kerran eronnut sarjapettäjästä eikä olis tullu mieleeni edes kostoksi pettää itse. Vähän sama kuin paskois housuunsa kostoksi toiselle. Itselleen vaan tekis pettämällä hallaa. Nykyisin oon naimisissa kuudetta vuotta miehen kanssa, joka sattuu olemaan myös tällainen.

Kai siinä on kysymys itsekunnioituksesta. Itsekunnioituksestahan se on kiinni, jos jää huonoon suhteeseenkin ja löytää itsensä pettämiskuvioista. Kai sitä vaan haluaa niin kovasti itselleen hyvää ja parasta, että elää sen mukaan. Ei yhtään huono idea rakastaa itseään tarpeeksi sen kumppanin lisäksi.

Naimisissa. En halua pettää, ahdistaa ajatuskin. Vaikka olen erittäin seksuaalinen, kohdistan sen mieheeni. Yhden illan jutut ovat arvottomia ja valehtelu (=salasuhde) tuo niin huonon omatunnon etten voisi elää itseni kanssa. Flirttaan kyllä mutta sillä ei koskaan ole mitään syvempää merkitystä. En flirttaa niille joita kohtaan saattaisi kehittyä jotain enemmän. Mieheni ei ole ansainnut pettävää vaimoa. Luotto mieheen 100%.

Ohimenevät ihastukset nujerran yksi kerrallaan, toiset helpommin kuin toiset. Pääosin niin etten ole tekemisissä.

En vain halua sotkua elämääni. En arvostaisi itseäniu, jos pettäisin.

Ei kukaan myönnä haluavansa, mutta kun kännissä tilaisuus tai houkutus tulee, niin alttius suuri. Ja sama miehille kuin naisillekin, ehkä jopa korostuneempaa naisille suhteessa puheisiin.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:33"]En vain halua sotkua elämääni. En arvostaisi itseäniu, jos pettäisin.
[/quote]
Sama, enkä haluaisi loukata miestäni.

Minä. Naimisissa yli 20 vuotta. Kaksi lasta. Ihana mies jolle tänä aamuna viimeksi sanoin että rakastan ja hän saman minulle. Sellaista tilannetta ei tule, että tuota miestä pettäisin.

En halua pettää. Olen 25v ja parisuhteessa ihanan miehen kanssa.. Ei yhteisiä lapsia ,mutta joskus niitäkin varmaan tulee :)
Pettäminen on todella alhaista toimintaa. Ja jos joskus haluan jotakin toista niin eroan miehestä.

Luultavasti ei. Mutta uskollisia silti lienee useimmat. Vai olenko sinisilmäinen ukko?

Minä. Edellisessä avioliitossa petin, koska en koskaan oikeasti rakastanut sitä miestä. Nykyistä rakastan ja tajuan mitä voin menettää. Eikä kiinnosta pano jonkun randomin kanssa, oman kanssa seksi on parasta. Muuta syytä pettämiseen en edes keksi kuin seksi. Tulee vieläkin inhontunteita itseä kohtaan, kun petin ex:ää, vaikka siitä on yli 10 vuotta. 

En halua, kun meni vähän kehnommin rakastuin toiseen, mutta en tiedä olisinko pettänyt kuitenkaan, vaikka tilasuus olisi tullut. Ei tullut ja rakkauskin haalistui, kun suhteen ongelmat saatiin kuntoon. Nyt jaksaa taas rakastaa omaakin, eikä tarvi muita.