Lue keskustelun säännöt.
Asioita mitä et kehtaisi julkisesti sanoa
07.10.2014 |
Mä olisin hitokseen onnellinen työttömänä. En oikwasti haluaisi ja viitsisi tehdä mitään työtä. Eikä ole minkäänlaisia ongelmia saada aikaa kulumaan.
Kommentit (53)
Kummilapseni haastaa riitaa, on rasittava ja hemmoteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 10:22"]
Töissä melkein kaikki palaverit on ihan vitun tyhmiä, kaikkien ajanhukkaa ja typerää teatteria. Tekisi mieli nauraa paskaisia kaikille päin naamaa. Pelkään että se näkyy jo naamastani.
[/quote]Miksi et johdattele palavereita parempaan suuntaan vai onko sinulla puhekielto?
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 10:12"]
En pidä koirista. Siedän niitä mutta en pidä. En tietenkään sano tätä ystävilleni joilla on koiria.
[/quote]Eikä tarvitsekaan sanoa, paitsi jos et halua koiraa sinun luokse.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:00"]
En tykkää tummaihoisista ihmisistä. En koe olevani mitenkään rasisti, en koskaan sano ääneen mitään ja olen ihan normaali tummaihoisten seurassa, mutta mulla on aina kovin ahdistunut olo ja tarve poistua paikalta. Varsinkin jos on tummaihoinen mies.
[/quote]Jos haluat lieventää ahdistustasi, sinun kannattaa tutustua vaikka töissä (jos mahdollista) tummaihoisiin, niin pikkuhiljaa huomaisit, että ovat ihan tavallisia tallajia.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 10:02"]
Olen mieheni kanssa lähinnä rahan vuoksi, eroaminen tässä tilanteessa olisi taloudellisesti liian hankalaa.
[/quote]Et ole ainoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 10:06"]
pidän inhoni sisälläni.
[/quote]Minkä inhon?
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 10:11"]
Harmittaa lapsen harrastusryhmään tulleet uudet tyypit. Mölyävät niin että harjoittelusta ei tule mitään kun valmentajien aika menee näiden koulimiseen. Vaan suomalaisena istuna katsomassa turpa kiinni.
[/quote]Kannattaa tehdä jotain muuta harrastuksen aikana kuin seurata tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 10:12"]
En pidä koirista. Siedän niitä mutta en pidä. En tietenkään sano tätä ystävilleni joilla on koiria.
[/quote]Eikä tarvitsekaan sanoa, paitsi jos et halua koiraa sinun luokse.
Niinpä, miksi turhaan tehdä toiselle pahaa mieltä. -7-
[/quote]
Tuntuu että suurin osa masennuslääkkeitä käyttävistä joutuu vaan kierteeseen, jossa he pumppaavat itsensä lääkkeitä eivätkä koskaan parannu. On siis vaan iso porukka, joka vielä oikeutetusti syrjäytetään näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että abortinvastustajat ovat oikeasti hieman tyhmiä. Eivät kykene eläytymään toisen asemaan, sietämään erilaisuutta eivätkä ymmärrä biologiasta tai maailman nykytilanteesta (liikakansoituksesta) mitään.
Siskollani on bipolääri mielialahäiriö tms. Myös peliriippuvuus ja valehtelee 3/4 puheesta. Hirveesti sitä ymmäretään, mut mä ajattelen, että se on itsekäs, typerä kana, joka käyttää muita hyväkseen minkä ehtii ja lopun aikaa säälii itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kateellinen opiskelutoverilleni, jolla menee työasioissa paljon paremmin kuin minulla. Itse olen työtön.
Kummityttöni keskittymisvaikeudet, oppimisvaikeudet ja liikalihavuus johtuvat lapsen äidin kasvatuksesta ja tarjoamasta ruoasta, eivätkä mistään piilevästä sairaudesta tai kirjainyhdistelmästä, jota on etsitty lääkäreiden avulla yli 6 vuotta löytämättä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä lihavista ihmisistä. En ole itsekkään mikään laiha, vaan normaalipainon puolivälissä. Mutta tunnen oloni vaivaantuneeksi lihavien ihmisten seurassa, olivat he kuinka mukavia. En voi tälle mitään ja tiedostan ajatuksieni naurettavuuden. En vaan voi käsittää miksi he ovat antaneet itsensä lihota/miksi he eivät tee asialle mitään (yleensä ylipaino kuitenkin vaivaa kantajaansa)
Että mulla on 2 tosi idioottia siskoa.
Että minulla on noloja pakkomielteisiä BDSM-fantasioita yhdestä ranskalaisesta näyttelijästä. Muuten en ole tällaisista jutuista edes kiinnostunut, mutta tästä yhdestä tulee ihan pakkoajatuksia.
En usko että avomieheni on se, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni. Meillä menee tosi hyvin päällisin puolin mutta viime aikoina oon huomannu miten erilaisia ollaan. Tuntuu, ett mies haluaa vaan käydä töissä, saada pari lastaa, ostaa asunnon, käydä pakettimatkalla kerran vuodessa. Mikään spontaani meno ei onnistu, esimerkiksi Tallinnan päiväristeilyäkin täytyi melkein kuukausi harkita, kun taas itse olen tottunut tekemään tuollaisia asioita päivän varoitusajalla.
Mies tahtoisi lapsia, mutta en usko että hänestä olisi isäksi ja kasvattajaksi. Hän on liian itsekäs ja yksinkertainen.
Vauvat ällöttää ja haisee pahalle. Lapset taas on ärsyttäviä.