Järkytyin mieheni sanoista!
Hänellä oli taas yksi niistä illoista kun valitti kaikesta. Siis ihan asiasta aina seuraavaan. Ja häntä ei tarvitse provosoida mitenkään, riittää että on paikalla ja hiljaa. No, näitä kaikkia en edes viitsi luetella mutta....
koululaiset tekivät läksyjä keittiössä, minulla oli puoltoista vuotias sylissä. Mies itse halusi laittaa lapsille iltapalaa ja oli laittanut uunin väärään kohtaan jolloin ei lämmittänytkään leipiä niin nopeasti. Sanoi siinä sitten raivona kaikkien lasten kuullen että ei tämäkään olisi näin vaikeaa jos sinä rakas irmeli kulta olisit käyttänyt ehkäisyä!
Hetken vaan tuijotin ja sitten alkoi kyyneleet valua. En itkenyt ääneen mutta huomasi kyllä. Lapset olivat ihan hiljaa. Ymmärtävät jo tällaisen kommentin. Ei mieheltäni mitään Anteeksi pyyntöä, edes lapsilta. Varmaan miettivät nytkin että ketä isä ei halunnut.
Tämä oli niin suuri loukkaus koko perheelle. Ja kun lapset on tehty yhdessä. Ja suunnittelimme yhdessä lapsiluvun. Se varmaan on sitten tässä.
En tiedä voinko koskaan unohtaa tuota loukkausta.
Kommentit (94)
Jos teillä on useampi lapsi niin voihan mies olla stressaantunut ja kovilla perheen elättämisestä? ja vaikka mies olisi halunnut lapset niin onko sittenkään oikeasti halunnut niitä kaikkia vaan tehnyt sinun mieliksesi?
En kyllä ymmärrä miten se leivän lämmittäminen olisi ollut helpompaa jos lapsia ei olisi, menikö mieheltä kyky käyttää niinkin yksinkertaista laitetta kuin uuni, lapsien myötä?
Oikeesti kyllä epäilen että ap ottaa miehensä päähän tosi paljon ja koko perhe-elämä. En vaatisi mitään anteeksipyyntöä vaan kysyisin miksi miehellä on niin paha olla perheessä, totuus voi kyllä olla aika kipeä. Ainakin mun ex käyttäytyi noin ja sitten paljastui että hänellä on toinen, etsi siis kaikesta mitä meillä kotona tapahtui tai mitä sanoin tai tein jotain vikaa, jopa mun veli joka oli miehen paras kaveri ennen oli täysmulkero miehen mielestä, ainoastaan siksi että oli minun veljeni.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 02:51"]
jep jätä se paksa.. ansaitset parempaa
[/quote]
Lässyn lässyn urpå. Joka riidasta pitäisi ottaa ero vai????
Olen avioerolapsi ja muistan hyvin (olin 11-vuotias) kun ennen eroa vahempien riitojen aikaan oltiin perheen kanssa saunassa. Äiti oli kännissä (kuten usein tuolloin), isällä oli toinen nainen jo siinä vaiheessa ja äiti ryyppäsi kaikki viikonloput ahdistukseensa, kun ei olis halunnut erota (joo, oli tosi kypsää äidiltäkin...). Äiti sitten siinä juovuksissa katteli mua samein silmin ja totesi värisevällä äänellä "voi lapsi raukkaa, isäs ei olis sua halunnut." Isä meni tosi vaikeaksi ja selvästi suuttui äidille, itse en osannut oikein suhtautua.
Se mikä on jännää, on se, että asia on jotenkin painunut mieleeni tosi syvälle ja muistelen sitä vieläkin vaikka olen 30v. Olen myös aina vanhempien eron jälkeen ollut tosi epävarma siitä, haluaako isä enää olla ollenkaan kanssani tekemisissä muuta kuin velvollisuudesta. No nyt aikuisena se ei tietty ole niin merkityksellistäkään, mutta teini-iässä oli. Ja tottakai olen äidille tosi vihainen, että mölisi tuollaisia juttuja kännissä, vaikka ahdistunut olikin. Miksi se piti lasten niskaan kuitenkaan kaataa.
Voi olla, että ainakin itselläni tuo yksikin lausahdus teki pienen, parantumattoman kolhun. Kannattaa purkaa asia jotenkin lasten kanssa, ettei se jäisi heitä tällä lailla vaivamaan ja vaikuttaisi isäsuhteeseen. Se toki olisi varmaan miehen tehtävä...
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 02:38"]
Älä välitä niistä alapeukuista. Niitä tulee usein kovin kummallisissa yhteyksissä.
[/quote]
Niitä tulee välillä ihan hutitäppäyksistä. Olisi ihan hyvä jos niitä voisi perua.
Vastaanpa muutamaan. Eli lapsia on neljä. Kolme jo koulussa. Ja kyllä koululaiset jo tietää mitä ehkäisy on. Isommat huolehtivat omat tavaransa ja siistivät huoneensa. Osallistuvat myös muihin töihin. Rahasta sen verran että emme ostele turhia ja teen kotiruokaa. Todella harvoin mitään eineksiä. Hyvin olemme pärjänneet. Lapsilla on myös omat säästötilit. Ja kun viimeisintä lasta yritettiin puoltoista vuotta niin olisihan siinä ollut paljonkin aikaa kertoa jos on mielensä muuttanut. Ja joku kysyi ikää. Yli kolmikymppisiä ollaan. En tiedä sitten onko miehellä joku kolmenkympin kriisi? Itselläni ei sellaista ollut. Ap.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:50"]
Vastaanpa muutamaan. Eli lapsia on neljä. Kolme jo koulussa. Ja kyllä koululaiset jo tietää mitä ehkäisy on. Isommat huolehtivat omat tavaransa ja siistivät huoneensa. Osallistuvat myös muihin töihin. Rahasta sen verran että emme ostele turhia ja teen kotiruokaa. Todella harvoin mitään eineksiä. Hyvin olemme pärjänneet. Lapsilla on myös omat säästötilit. Ja kun viimeisintä lasta yritettiin puoltoista vuotta niin olisihan siinä ollut paljonkin aikaa kertoa jos on mielensä muuttanut. Ja joku kysyi ikää. Yli kolmikymppisiä ollaan. En tiedä sitten onko miehellä joku kolmenkympin kriisi? Itselläni ei sellaista ollut. Ap.
[/quote
Munkin menis hermot sun kanssa, lasten säästötileillä ja miehen turhautumisella ei ole mitään tekemistä miehen tuiskaisun kanssa. Lopeta täällä palstalla pyöriminen ja KYSY SILTÄ MIEHELTÄ MIKÄ SITÄ VAIVAA!!!
Ap rakas! Kuittaa sille miehellesi että OLISIPA SINUN VANHEMPASI HUOLEHTINEET EHKÄISYSTÄ niin en minäkään olisi tässä tilanteessa!
Se antaa miehellesi esimerkin miltä sinusta hänen lausahduksensa tuntuu. Jos miehesi sitten alkaa puheitaan perumaan ja kauhistelee sinun sanomaasi (niin kuin miehet useasti tällaisessa tilanteessa tekee) niin voit sanoa ja toimia aivan kuin miehesi..... peilikuvana ja papukaijana.
Miehet ovat putkiaivoja. Ei niille mene jakeluun hienovarainen vihjailu. Suorat sanat ja suora toiminta toimii....
Olen pahoillani. Sinulla on varmasti ihanat lapset.
On. Aivan ihania. Mutta en oikeasti tiedä mitä sanoa miehelle? Tai lapsille? He kyllä tietää että äiti rakastaa ja näytän sen myös mutta...olen niin loukkaantunut varsinkin lasten puolesta että ei oikein edes ajatus toimi. En koskaan olisi uskonut kuulevani tällaista! On niin paha mieli. Ap.
Miehellä on varmaan stressiä, väsymystä jne. Sanat olivat vain lipsahdus, ei hän oikeasti niin tarkoittanut. Kerro lapsillekin näin.
Ihan hirveää. Anna miehen rauhottua ja puhu sitten:(
Ei kuulema vaivaa mikään. Eikä suostu keskustelemaan tai selittämään eilistä mitenkään. On taas ihan normaali. Kai tämä nyt oli hänen mielestään ihan ok sanoa näin. Ja nuo tilit ym. Olivat vastauksia ketjussa kysyttyihin kysymyksiin. Ap.
Ajattelin sanoakin näin kuten nelonen kirjoitti. Mutta minun mielestäni se pitäisi olla nyt isä joka sen sanoo. Ja oikeasti pyytää anteeksi. Ei se ole sama juttu jos äiti paikkaa isän törkeää käytöstä. Ap.
Ei varmaan kannata lapsille selittää mitään miehen sanoista, saa isä sitten itse sanoa anteeksi jos niin tahtoo. Mutta näytä lapsille että sinä halusit heidät ja rakastat heitä yli kaiken, vaikka isä on mikä on. Mutta et siis sano mitään pahaa isästä kummiskaan, mutta halaa vaikka lapsia ja sanot heille että he ovat elämäsi ilo tms. Voin kuvitella itseni tuossa tilanteessa, lapsena, ajattelisin varmasti ett isä ei halunnut lapsia oikeasti mutta helpottaisi saada äitiltä rakkauta jotta tietää, että ainakin toinen vanhemmista halusi. On kyllä mulkku mies sinulla. Voimia!
Kiitos kasi. En todellakaan isän puolesta pyytele Anteeksi. Enkä ole koskaan sanonut pahaa lapsille isästä. Enkä sano nytkään. Ja lapsille tosiaan kerron monesti että he ovat tärkeitä! Mutta tosiaan vanhin jo kuudennella ja muut siitä alaspäin niin muistavat varmaan kauan. Ja tämä tapahtui kahdeksan aikoihin, joten olisi ollut vielä pari tuntia aikaa pyytää anteeksi. Mutta ei. Ihan tyytyväinen isä lähti nukkumaan. Ja hän ei koskaan pyydä Anteeksi. Ei minulta ainakaan. Kävin katsomassa nukkuvia lapsukaisia ja mietin että miten voi loukata niin pahasti. Ap.
No arvasin ettei kaikki viitsi lukea aloitustani kunnolla. Lapset on suunniteltu yhdessä. Ja ihan tiedoksi että ei mies ole aina tällainen ollut. En silloin olisi hänen kanssaan naimisiin mennyt. Parin viimeisen vuoden aikana muuttunut todella paljon. Ja on nykyään myös todella itsekäs.! Ap.