Onko parhaan ystävän mieheen "pakko" tutustua?
Ystäväni on alkanut seurustella vakavissaan,ovat pian yhteenkin muuttamassa. Itse olen sinkku. Tulevat nykyisin usein yhdessä kylään, mies istuu hiljaa sohvalla ja me yritämme puhua kuulumisia ja ns naisten juttuja..mutta tunnelma on jotenkin kiusallinen..huomaan ystävästänikin ettei ole oma itsensä miehen läsnäollessa,siis kun pitäisi kuulumisia vaihtaa..itsekkään en osaa olla ja avautua kuulumisia kun minulle tuntematon ihminen istua nököttää toisessa huoneessa tai vieressä sohvalla. Ei kommentoi juttujamme vaikka luon häneenkin katseita ottaakseni tämän keskusteluihin mukaan. Eri juttu ehkä jos mullakin olisi mies..en tiedä. Mun mielestä ne miehet vois jättää kotiin ja naiset tavat ystäviään ihan naisten kesken:D illan istujaiset on sitten ehkä eri juttu.
Kommentit (3)
No en minä ainakaan raahaa ukkoani parhaan kaverini luo, eikä hän omaansa meille. Eri asia sitten kun välillä istutaan ihan kunnolla iltaa, niin sitten tulee myös ne kumppanit mukaan. Joillakin vaan on sellainen käsitys, että heti kun suhde on muuttumassa "vakavaksi", niin se tarkoittaa sitä että mennään aina pariskuntina kaikkialle. Tai kai se liittyy sellaiseen aikuistumisen haluunkin, jos joku nyt tajuaa mitä tarkoitan tuolla. Että olla niin pariskuntaa ja niin aikuisia kun kylästelläänkin yhdessä :) Tai näin ainakin muistan itse parikymppisenä n. vuoden seurustelleena ajatelleeni. Kyllä se sitten yleensä taantuukin jos suhde kestää, harva jaksaa sellaista vuodesta toiseen nimittäin :)
Voisithan alkaa ehdotella ystävällesi, että pitäisikö mennä ihan tyttöjen kesken kahville/shoppaileen jne, niin saataisiin jutellakin vähän paremmin. Niin minä sinun ainakin tekisin. Kaikki tarvii omia ystäviä ja omia ihmissuhteita, myös parisuhteessa olevat!
Tollasta se tuppaa oleen ku minusta tulee me