Sekoamassako?
Taidan olla sekoamassa. Parin viikon sisään olen alkanut ajatella ihan kummia (tiedän, että ihan hulluja ajatuksia ja ei voi olla totta, mutta silti ajattelen näitä ja tulee sellainen epätodellinen fiilis). Esim. kävin lapsen kanssa kaupassa ja juteltiin samalla ja sitten aloin ajatella, että entä jos olenkin sekaisin ja kuvittelen vaan lapseni siihen ja muut ihmiset pitää ihan hulluna, kun yksikseni juttelen. Sitten aloin miettiä, että olenkohan edes kaupassa vai kuvittelen vain sekin ja olenkin ihan seonnut. Järki sanoi, että tilanne on todellinen, mutta ahdisti ajatus, että mitä jos ei kuitenkaan. Tällaista samaa, että onko tämä todellista vai ei on tullut nyt lähes päivittäin tosiaan parin viikon ajan. Ennen sitä ei koskaan. On aika rankka vaihe menossa töissä (aivan liikaa töitä töissä ja kotonakin rankkaa (kahdella lapsella pitkäaikaissairaus), lisäksi kaikkea muutakin vastuuta ihan liian paljon. Kertokaas, mitä mun pitäisi tehdä tässä tilanteessa, kun kuitenkin tajuan, ettei nuo ajatukset ole järkeviä ja kuitenkaan en saa enää hallittua niitä.
Kommentit (6)
Eikö tuo ole normaalia käytöstä naisille?
Kiitos vastauksesta. Onko sulle joskus käynyt niin, että olet joutunut lähtemään jostain tilanteesta pois noiden ajatusten takia? Jouduin tänään poistumaan työpaltsusta tekosyyllä, kun alkoi vastaava ajatus pyöriä mielessä ja samalla ahdistaa lujaa?
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:47"]Kiitos vastauksesta. Onko sulle joskus käynyt niin, että olet joutunut lähtemään jostain tilanteesta pois noiden ajatusten takia? Jouduin tänään poistumaan työpaltsusta tekosyyllä, kun alkoi vastaava ajatus pyöriä mielessä ja samalla ahdistaa lujaa?
[/quote]
Ei sen takia. Mutta usein oon siirtyny syrjemmälle, kun ympäristö on alkanu tuntua vieraalta. Tuntuu että on epätodeliisessa maailmassa. Ettei se ole sama kuin aiemmin. Ymmärrän, ettei se ole totta. Mutta täytyy jonkin aikaa rauhoitella itseään jossain sivussa. Tolle on joku nimikin. En nyt muista mikä.
Mutta tota että miettii onko esim. joku ihminen edes oikeasti olemassa, on kaikki miettinyt joskus. Tietenkään se ei ole normaalia, jos miettii sellaista joka päivä. Mulla on nyt viime päivinä tullu yhdestä ihmisesta sellaista tunnetta välillä. Mutta ei ole tarvinnut syrjemmälle mennä. Ajattelen van jotain muuta niin menee se kummallinen tunne ohi. -2
Kiitos sinulle. Etpä uskokaan, miten nämä vastauksesi oli helpottavaa lukea.
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 00:55"]Kiitos sinulle. Etpä uskokaan, miten nämä vastauksesi oli helpottavaa lukea.
[/quote]
Jaa no kiva kuulla, jos voi olla avuksi. Jos sun stressi alkaa liikaa vaivaamaan ja haittaa arkea, niin käy ihmeessä työterveyshuollossa. Ei tarvi kärsiä. :) -2
Johtuu varmaan vaan stressistä ja ahdistuksesta. Mullakin tulee tota usein. Älä huoli.