Ristiäisten ja häiden yhdistäminen!!

näin ainakin pappi meille sanoi.

vastaavissa juhlissa ja molemmissa ensin kastettiin ja sitten vihittiin. toisissa juhlissa morsiamella oli valkoinen hääpuku ja toisissa jakkupuku. on varmaan ihan teidän päätettävissä kuinka teette.

Mutta kuitenkin kokemusksia kaipailen....t:ap

Meillä oli esikoista odottaessa mielessä et jos olis menty naimisiin siinä sivussa, mutta sitten ajateltiin että jospa pidettäisiin häät joskus sitten erikseen ja annettaisiin huomio mennä lapselle.



Mutta meillä oli mielessä että jos oltaisiin pidetty kaste kirkossa ja ennen kastetta pappi olisi vihkinyt meidät.



Vieraiksi kasteeseen haluttiin vaan omaa sukua, kaverit haluttaisiin häihin.. Sekin oli iso " ongelma" juhlien yhdistämisessä..



Juhlathan voi sitten juhlia kahvitellen. Ja tarjoiluunhan saa käyttää niin paljon mielikuvitusta kuin jaksaa ja osaa.

Kannattaa muistaa että pikkusen kastejuhlakin on, niin ei saa juhlia sitten vaan häitä..



Ja voihan ton pitää ihanana yllätyksenä. Ottaa kummit vaikka kaasoksi ja bestmäniksi, eihän muiden tartte tietää.. ;)

Naimisiin meno oli yllätys kaikille, miehellä tumma puku , minulla pitkähkö

juhlava mekko , ohuehkoa kangasta + pieni jakku (oli kesäkuu).

Veljen 10-vuotias tyttö antoi sivupöydältä vaasista kimpun minulle kun

vihkiminen alkoi. Kukaan ei arvannut mitään, paitsi siskoni oli vähän ihmetellyt että onpas ne nyt hienosti pukeutuneet. Tapahtui siis kotona

sellaset on tosi tylsät häät

Mutta jos välttämättä haluat niin osta joku klassinen valkoinen mekko ja sen päälle jokin pitkä jakku. Kun lapsi on kastettu niin vetäiset jakun pois ja otat sivupöydältä kimpun käteesi.

jotka nimenomaan ei halua perinteisiä häitä?! Jotka muuten minun mielestäni on yleensä todella tylsiä , kaikki noudattaa samaa kaavaa.

Maksaa itsensä kipeäksi sellaisesta pakkopullasta, tiedän jopa muutaman jotka niillä lahjaksi saamillaan rahoilla maksaa niitä häälaskuja. Paljon järkee...mutta kukin tavallaan

Minusta avoparin vihkiminen kastejuhlassa on nykyään niin tavallista, että yllätys ei välttämättä ole kovin suuri.



Yksi idea on mennä naimisiin ennen lapsen syntymää (vaikka salaa) ja pyytää papilta avioliiton siunaus kastejuhlassa. Kuulostaa samalta kuin vihkiminen, mutta silloin olisitte naimisissa jokun lapsi syntyy. Ei tarvita isyyden tunnustamista jne.

Kakku tilattiin, ruoka tehtiin itse ja isovanhemmat leipoivat muut härpäkkeet. Kaverit auttoivat koristelussa ja kattauksessa sekä tekivät ohjelman.

Vauva oli sylikummilla etupenkissä ja ristiäisvieraat kovasti ihmettelivät että kun ei vanhempia näy että päästäis alottamaan. Vanhemmat sitten tulikin marssin säestyksellä ...kyllä oli ilmeet näkemisen arvoisia : )

Lapsen kastejuhla on lapsen juhla ja aikuisten naimisiinmeno on aikuisten oma päivä ja juhla. Toisaalta jokainen tekee kuten haluaa, mutta kannattanee unohtaa häiden jatkot ymv. kun pitäähän siitä pienestä vauvastakin huolehtia.



Itse olen ollut läsnä yksissä hää/kastejuhlissa ja ne oli toteutettu niin että ensin vihittiin vanhemmat ja sitten kastettiin lapsi. kahvit oli seurakunnantiloissa ja " vain" peruskahvit. vanhempien naimisiinmenoa ei huomannut mistään muusta kuin että istuivat kahdestaan ja muut yhdessä pitkässä pöydässä. Äiti joutui keskeyttämään kahvit kolmesti kun vauva oli levoton ja sitä piti syöttää ja rahoitella. Anopit oli järkännyt kaikki tarjottavat.

...on sellaisiakin pareja (niinkun nyt vaikka minä +mies) jotka oikeesti haluaa vaan naimisiin, EI häitä.

jos ei halua mitään kauheita juhlallisuuksia, mutta kuitenkaan pelkkä maistraatti ei riitä. Siinäpä ne sukulaiset on valmiiksi paikalla, yksillä

juhlilla pääsee. Nämä on niin makuasioita, toiset elää vähän vaatimattomammin

Me emme nimenomaan halunneet isoja juhlia, emmekä kaivanneet mitään riekkumisia vihkimisen jälkeenkään, meillähän oli pieni lapsi hoidettavana.



Meidät vihittiin omalla kotipihalla, missä myös lapsi kastettiin, vaatteet olivat vähän juhlavammat, miehellä tumma puku, mulla kotelomekko (tosi kätevää imettää, olis voinut vähän ajatella) ja pitkä värikäs jakku.



Tarjottavat olimme tehneet itse, ja tosi tosi lämpimät intimit juhlat saatiin. Sellaiset kuin halusimme, vauva oli pääosassa. Sää suosi.



Vieraina meillä oli lähiomaiset ja kummankin lähin kaveri perheineen, n. 30 ihmistä oli kasassa tuollakin tavalla.

Olivat kyllä käyneet siviilivihkimisessä jo etukäteen. Siellä mukana miehen veli ja mä. Kirkossa sitten vain siunattiin tämä siviilivihkimys.



Ehkä kannattaisi jotakin ohjelmaa sinne kahvitusjuhlaan järjestää, jotta tuntuisivat häiltäkin. Järjestäisivätkö parhaat kaverit teille jotakin hauskaa? Tai saisitteko jotakin musiikkiesitystä tms.



Siskolla ja miehellä on nyt muuten semmoinen " ongelma" , etteivät oikein tiedä kumpana päivänä viettäisivät hääpäivää: siviilivihkimyspäivänä vai kastejuhla/avioliiton siunaus -päivänä. Miettikää tätätkin.

Ekana oli yllätysvihkiminen, eli alkoi häämarssi soimaan ja käveltiin miehen kanssa alttarille. Miehellä oli vauva sylissä kastepuku päällä, ja mulla oli aika tavallinen morsiuspuku. Edessä isä antoi vauvan sylikummille ja siitä sitten alttarille nopean kaavan mukaan. Tuon jälkeen siirryttiin kastemaljan luo .

mun mielestä juhla oli kyllä ikimuistoinen, ja vieraatkin kehuivat kovasti ihanaa yllätystä.

Olimme pukeutuneet kuten ristiäisiin (tai ehkä hieman juhlavammin), ruoat oli valittu vain ristiäisiin ja edes bestman ei tiennyt häistä mitään. Piti sormuskoteloa taskussaan ja luuli sen olevan vauvalle kastelahja.



Ensin siis pidimme ihan normaalisti kastetilaisuuden ja sitten yllätimme vieraat, kun pappi vihki meidät. Minulla ei ollut kukkakimppua. Sain kyllä sitten myöhemmin lahjaksi kukkakimpun, kun sellainen kuulemma kuuluu olla morsiammella muistona.



Tarjosimme tilaisuuden jälkeen kahvit, suolaisia piirakoita ja pienen pojan kastekakkua, jota sitten vieraiden toivomuksesta käytimme myös hääkakkuna ja leikkasimme sen yhdessä miehen kanssa alkuun.



Ei ollut jatkojuhlia vaan tuo pienimuotoinen ruokailu pidettiin miehen isovanhempien kotona (paras tila mahdollisista vaihtoehdoista) ja häämatkaksi saimme lapsenhoitajan, että pääsimme käymään kahdestaan kaupungilla yksillä. Kävimme sitten juomassa lasilliset samppakaljaa ja tulimme takaisin hakemaan lasta.



Mielestäni erittäin onnistuneet juhlat ja erittäin mukava muisto.