Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvavuonna ei kannattaisi erota, mutta entä tässä tapauksessa?
01.11.2014 |
-miehellä mt-ongelmia (masennus, pakkoneurooseja)
-tästä johtuen kaiken vapaa-ajan vain makaa ja kokee osallistuneensa hyvin vauvan hoitoon jos katsoo sen perään sen aikaa kun käyn vessassa.
-seksiä ei oo ollut kohta vuoteen, sitä ennenkin vain tyyliin se vauvantekokerta
-jos kysyn, miten miehen päivä meni, ei kerro kun ei oo mitään mainittavaa. Sitten tulee kaveri kylään ja kysyy saman ja yhtäkkiä riittää vaikka mitä mainitsemisen arvoista sattumusta
--mies on kerran vienyt vauvaa kävelylle vaunuissa (on 8 kk nyt) eikä ole kertaakaan herännyt yöllä syöttämään vaikka on pullovauva. Ei edes viikonloppuisin anna minun nukkua ja hoida, vaan nukkuu koko päivän.
Kattelisitteko tällästä miestä? Pitääkö vauvavuotena kaikki jaksaa?
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pida jaksaa. Helpomalla pääset vauvan kanssa kaksin. Mikä mies tuo edes on?!
Ongelmia oli jo ennen raskautta? Miksi teit tämän miehen kanssa lapsen?
No, mulla on tommonen mies, tosin vielä laiskempi. Olin niin tyhmä, että tein toisenkin lapsen sen kanssa. Kaiken hoidin, se rajattomalla vapaa-ajallaan aloitti sivusuhteen. Mun vika sekin kuulemma. Ilmeisesti kaiken hoitaminen ja maksaminen ei riitä, sen lisäksi pitää olla vielä loputtomasti ymmärrystä. Mies on herkkä mimosa. Mistään ei saa sanoa poikkipuolista sanaa.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:10"]Ei pida jaksaa. Helpomalla pääset vauvan kanssa kaksin. Mikä mies tuo edes on?!
[/quote]
Niin, mähän oon käytännössä kaksin muutenkin aina vauvan kanssa. Mä en tiedä, minkälaisia oikeat kunnon miehet sitten olisi? Ei oo kokemuksia lapsenhankinnasta muiden kanssa. Ja jos joku ihmettelee, miksi tein lapsen mt-ongelmaisen kanssa, niin ei ollut silloin vielä sairastunut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:11"]
Ongelmia oli jo ennen raskautta? Miksi teit tämän miehen kanssa lapsen?
[/quote]
Mietin samaa. Sitten taas toisaalta, jos ongelmat ovat tuoreita, niin ehkä mies kärsii raskauden jälkeisestä masennuksesta? Mieskin voi sen sairastaa kun uusi elämäntilanne jne. Kyllä mä rakastamaltani mieheltä aika paljon kestän, varsinkin jos olisi halukas hankkimaan apua.
Mies on hakenut ja saanut apua, syö lääkkeitä ja käy silloin tällöin psykiatrilla. Kuitenkin ei tunnu gajuavan miten rankkaa tää on mulle ja käyttäytyy melko itsekkäästi. Masennukseen vetoamalla tuntuu vaan saavan hyvän syyn vain maata kaiken vapaa-aikansa, eli tuntuu että pitää tilannetta ideaalina: jee ei tartte tehdä mitään!
En haluaisi erota koska pidän sitä lasta kohtaan vääränä, mutta ei tuollaisen miehen kanssa eläminenkään hyvää tee.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se. Sittenpähän joutuu ainakin lastaan hoitamaan, jos haluaa tätä tavata.
"Vauvavuonna ei kannata erota" ei koske tämän kaltaisia tapauksia. Jätä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä oli siis sinullekin raskautua? Ongelmasi eivät jodu vain miehestäsi. Säälittää lapsesi puolesta.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:24"]Tärkeintä oli siis sinullekin raskautua? Ongelmasi eivät jodu vain miehestäsi. Säälittää lapsesi puolesta.
[/quote]
Hehe. Lapsi itse asiassa oli miehen jatkuvan vinkumisen ansiota. Taivuin vuosien jankkauksen jälkeen sillä ehdolla, että hoitovastuu on tasan. Muakin säälittää tuo lapsi, kun sillä on niin paska isä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:18"]
Mies on hakenut ja saanut apua, syö lääkkeitä ja käy silloin tällöin psykiatrilla. Kuitenkin ei tunnu gajuavan miten rankkaa tää on mulle ja käyttäytyy melko itsekkäästi. Masennukseen vetoamalla tuntuu vaan saavan hyvän syyn vain maata kaiken vapaa-aikansa, eli tuntuu että pitää tilannetta ideaalina: jee ei tartte tehdä mitään! En haluaisi erota koska pidän sitä lasta kohtaan vääränä, mutta ei tuollaisen miehen kanssa eläminenkään hyvää tee. ap
[/quote]
En ymmärrä, miksi ajattelet, että ero olisi lasta kohtaan väärin. Sinulla on vasta 8-kuinen vauva, jolla ei tuon kertomasi perusteella ole edes kunnollista suhdetta isäänsä. Miksi olisi väärin erota nyt? Nyt on juuri oikea aika eikä sitten, kun lapsi on isompi. Vauvavuonna käsketään olla eroamatta siksi, koska ensimmäisen vauvan tulo on kriisi ja parisuhde ei silloin ole normaalitilassa. Sinä teit tieten tahtoen lapsen mt-ongelmaisen miehen kanssa. Teidän suhteenne ei ole ollut normaali ennen lapsen tuloakaan. Kuulostaa, ettet jaksaisi lapsen lisäksi hoitaa miestä myös, joten suosittelen lämpimästi, että pakkaat omasi ja vauvan kamat ja lähdet.
Lapsen kannalta ero voi olla helpompi nyt kuin myöhemmin. Miksi turhaan pitkittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:33"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:18"]
Mies on hakenut ja saanut apua, syö lääkkeitä ja käy silloin tällöin psykiatrilla. Kuitenkin ei tunnu gajuavan miten rankkaa tää on mulle ja käyttäytyy melko itsekkäästi. Masennukseen vetoamalla tuntuu vaan saavan hyvän syyn vain maata kaiken vapaa-aikansa, eli tuntuu että pitää tilannetta ideaalina: jee ei tartte tehdä mitään! En haluaisi erota koska pidän sitä lasta kohtaan vääränä, mutta ei tuollaisen miehen kanssa eläminenkään hyvää tee. ap
[/quote]
En ymmärrä, miksi ajattelet, että ero olisi lasta kohtaan väärin. Sinulla on vasta 8-kuinen vauva, jolla ei tuon kertomasi perusteella ole edes kunnollista suhdetta isäänsä. Miksi olisi väärin erota nyt? Nyt on juuri oikea aika eikä sitten, kun lapsi on isompi. Vauvavuonna käsketään olla eroamatta siksi, koska ensimmäisen vauvan tulo on kriisi ja parisuhde ei silloin ole normaalitilassa. Sinä teit tieten tahtoen lapsen mt-ongelmaisen miehen kanssa. Teidän suhteenne ei ole ollut normaali ennen lapsen tuloakaan. Kuulostaa, ettet jaksaisi lapsen lisäksi hoitaa miestä myös, joten suosittelen lämpimästi, että pakkaat omasi ja vauvan kamat ja lähdet.
[/quote]
En tehnyt tieten tahtoen lasta mt-ongelmaisen kanssa, kuten kerroin ylempänä. Sairaus puhkesi raskausaikana. Kiitos kuitenkin kommentista, vaikka en tiedä, päteekö sen neuvot jos se on kirjoitettu sillä oletuksella, että minä väkisin halusin lapsen mt-potilaan kanssa.
ap
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:33"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 23:18"] Mies on hakenut ja saanut apua, syö lääkkeitä ja käy silloin tällöin psykiatrilla. Kuitenkin ei tunnu gajuavan miten rankkaa tää on mulle ja käyttäytyy melko itsekkäästi. Masennukseen vetoamalla tuntuu vaan saavan hyvän syyn vain maata kaiken vapaa-aikansa, eli tuntuu että pitää tilannetta ideaalina: jee ei tartte tehdä mitään! En haluaisi erota koska pidän sitä lasta kohtaan vääränä, mutta ei tuollaisen miehen kanssa eläminenkään hyvää tee. ap [/quote] En ymmärrä, miksi ajattelet, että ero olisi lasta kohtaan väärin. Sinulla on vasta 8-kuinen vauva, jolla ei tuon kertomasi perusteella ole edes kunnollista suhdetta isäänsä. Miksi olisi väärin erota nyt? Nyt on juuri oikea aika eikä sitten, kun lapsi on isompi. Vauvavuonna käsketään olla eroamatta siksi, koska ensimmäisen vauvan tulo on kriisi ja parisuhde ei silloin ole normaalitilassa. Sinä teit tieten tahtoen lapsen mt-ongelmaisen miehen kanssa. Teidän suhteenne ei ole ollut normaali ennen lapsen tuloakaan. Kuulostaa, ettet jaksaisi lapsen lisäksi hoitaa miestä myös, joten suosittelen lämpimästi, että pakkaat omasi ja vauvan kamat ja lähdet. [/quote] En tehnyt tieten tahtoen lasta mt-ongelmaisen kanssa, kuten kerroin ylempänä. Sairaus puhkesi raskausaikana. Kiitos kuitenkin kommentista, vaikka en tiedä, päteekö sen neuvot jos se on kirjoitettu sillä oletuksella, että minä väkisin halusin lapsen mt-potilaan kanssa. ap
[/quote]
Neuvot pätee edelleen, jos koet, ettet usko miehesi parantuvan tai muuttuvan tai mikäli et rakasta häntä (tarpeeksi) etkä jaksa tai aio hoitaa häntä hänen masennuksensa ajan. Jos kärsit, eroa. Jos rakastat paljon ja uskot teidän suhteeseenne tänhetkisistä vaikeuksista huolimatta, pysy suhteessa.
En rakasta enää oikeastaan yhtään sillä en koe että saisin mitään hyvää takaisin kiitoksena omasta jaksamisesta ja tukemisesta. Eiköhän se ole se ero ainoa järkevä ratkaisu. Toivottavasti saan lapsen yksinhuoltajuuden, se kai olisi todennäköistä kun toinen on avohoitopotilas jolla elämänhallinta täysin hukassa?
ap
Jätä mies. Ei ole hyvä lapsenkaan kasvaa tuollaisen kanssa. Jos mies saa itsensä sitten hoidettua kuntoon , hän voi myöhemmin tavata lasta.
Masentuneet miehet pitää samantien jättää mutta äijienkö pitää koittaa jaksaa teidän hormonihöyryjä ja synnytyksen jälkeistä masennusta ja kaiken kukkuraksi plösähtänyttä vartaloa? Ootte te akat typeriä. Mitä jos miehesi vaikka tervehtyisi kun käy psykiatrilla? Masennushan ei ole kauaa edes kestänyt. Ei se sormia napsauttamalla käy.
T. Nainen joka ei ymmärrä tätä av-väkeä.
Ei kannata. Miehesi on hoidossa, mutta sä periaatteessa pidät huolta teistä kaikista. Kysy neuvolasta millaista apua heillä olisi sulle tarjota, jotta jaksaisit. Suurimassa osassa kaupunkeja on lapsiperheille tarjolla kotipalvelua, joka ei ole vain lastensuojelun asiakkaille. Lisäksi tarvitset myös keskusteluapua.
Tiedän itse mitä on elää masentuneen puolison kanssa. Masennus vie koko perheen energiat. Itse väsähdin totaalisesti silloin. Ja siihen auttoi kotipalvelu ja omat keskustelukäynnit psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Ei ole häpeä pyytää apua ja ottaa sitä vastaan, kun tuntuu siltä ettei jaksa. Meidän perhe säilyi ehjänä ja jatkaa matkaa entistä vahvempana. Kauan siihen meni, mutta kannatti. Toivottavasti pyydät apua jaksamiseesi!
Alue: Aihe vapaa
3