Perintöriita maataloudessa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12431747?ref=front
1980-luvulla isäni halusi luovuttaa kotitilamme veljelleni. Pikkuveli painostettiin lähtemään, äiti oirehti etc.He molemmat asuivat siellä vielä. Minä olin vanhimpana jo pois paikalta,kun riitely oli pahimmillaan. Äiti ei olisi halunnut allekirjoittaa papereita,koska vastusti luovutusta.
Isä puhui silloin minulle "kauniisti" ja hyväksyin hänen suunnitelmansa. Kauppakirjojen mukaiset rahansiirrot eivät kuitenkaan tapahtuneet, vaan niissä venkoiltiin mm. niin, että isäni halusi, että veljeni suorittaa sisarosuuksilla kauppahintaa heille ja hän siirtää osan sisarosuuksista sitten meille. Käsitykseni mukaan mm. eläimistä määrättyä kauppahinta ei koskaan maksettu.
Äitini ( 94v) elää vielä ja hänen elämänsä on loppusuoralla. Olen yrittänyt antaa anteeksi ja unohtaa koko asian,mutta vaimoni ei pääsee siitä yli. Rahan tähden en haluaisi enää ristiriitoja elämääni! Voiko tätä pitkää epäoikeuksien vyyhtiä selvittää mitenkään sovussa?
Taas vaimo aiheuttamassa riita sisarusten väliin heidän perinnöistään. Miten tyypillistä tämä onkaan, että aina nuo vaimoketaleet ovat ahnehtimassa osuuksia miehiensä perheestä..
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 21:28"]
Mee agronettiin. Täällä et saa järkevää vastausta tähän.
[/quote]
Miten niin? Täältä saa ihan kaikkeen vastauksen.
Sinänsä luulisi kai, että asianajaja voisi osata antaa neuvoa tähän. Hankalalta kuulostaa mikäli haluaa pitää välit ja samalla saada oikeutta. KUulostaa siltä, että jommasta kummasta on luovuttava. Vaimosi haluaa oikeutta, sinä haluat pitää välit kunnossa. Hmm... Entäs se veli, joka sai kaiken? Miten hän suhtautuu?
Vaimot on aina hakemassa rahaa, vaikka veljet haluaisi säilyttää mieluummin välit sukuun. Typical biatches.
Ehkä vaimosi ei olekaan rahan perässä vaan haluaa, että sinun oikeutesi toteutuu. Se on ihan tavallista rakastavissa paisuhteissa, että puolisot haluavat kaikenlaista hyvää toisilleen, mm. oikeutta ja kohtuutta. (Ja myös lapsilleen, tämähän koskee tavallaan sinun kauttasi myös heitä.) Sellainen ei toki tule tällä palstalla kenellekään mieleen.
Mutta sinä ap loppupeleissä päätät annatko olla vai selvitätkö asian, eikä vaimo voi ratkaisullesi mitään.
Pidä suhteesi synnyinperheesi mieluummin kunnossa. Veri on vettä sakeampaa..
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 21:23"]
Äitini ( 94v) elää vielä ja hänen elämänsä on loppusuoralla. Olen yrittänyt antaa anteeksi ja unohtaa koko asian,mutta vaimoni ei pääsee siitä yli.
[/quote]
Törkeä vaimo sinulla. Eihän tämä asia kuulu vaimollesi mitenkään.
No ei kuulosta oikein järkevältä touhulta jos vatvotaan 80-luvulla tapahtuneita asioita ja aloittaja itsekin lienee jo seitsemänkymppinen jos äiti alkaa lähennellä sataa vuotta.
Kannattaisi unohtaa koko asia ja nauttia omasta loppuelämästään.
Mee agronettiin. Täällä et saa järkevää vastausta tähän.