Lue keskustelun säännöt.
haluan lapsen mutta pelottaa
01.10.2014 |
Miesystäväni on puhunut paljon lapsen tekemisestä ja haluaisin itsekkin, mutta pelkään.. pelkään että haluni katoavat viimeistään synnytyksen jälkeen, koska ei muutenkaan ole mitään erikoisia haluja. Pelkään eroa, koska en halua erolasta niinkuin itse olen (vaikkei itselle mitään traumoja tullutkaan, pelkkä perjaate). Pelkään että lapsesta tulisi kiusattu ja että sillekkin tulisi masennus niinkuin itselläni ja äidilläni on ollut. Pelkään että riitelisimme miehen kanssa paljon kun tulisi väsymystä, koska nyt syysväsymyksen myötä molemmat ovat aika kiukkuisia..
Kommentit (28)
Pelkääminen on normaalia. Lapsesta/lapsista on myös paljon iloa. Mä olen jokseenkin hysteerinen ihminen itse, pelkään välillä ties mitä, mutta omat lapseni ovat parasta mitä mulle on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja voit myös pelätä lähteä kotoa tänään koska voit jäädä auton alle. Tai voit pelätä sitä että miehesi tapaa tänään sattumalta kaupassa naisen johon ihastuu, tai voit pelätä että äitisi saa tänään sydänkohtauksen ja menehtyy...
Ei elämää voi tuolla lailla elää, muuten se jää elämättä. Voithan sinä päätää olla hankkimatta lapsia mutta sitten sun täytyy olla rehellinen miehellesi asiasta, ja luulen että kun hän lapsia haluaa niin teidän suhde oli sitten siinä.
Tottakai lapsi mullistaa maailman mutta eihän se kaikkea sulta vie. Tiedä vaikka se parantaisi suhdettanne ja paljon (ps. Mun seksihalut oli raskaana ollessa ihan hurjat)
Ja meillä muuten seksielämä parantui lapsen syntymän jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 10:31"]Pelkääminen on normaalia. Lapsesta/lapsista on myös paljon iloa. Mä olen jokseenkin hysteerinen ihminen itse, pelkään välillä ties mitä, mutta omat lapseni ovat parasta mitä mulle on tapahtunut.
[/quote]
Tiedän.. onhan se iso muutos ja varmasti lähes kaikilla tulee jotain pelkoja jossain vaiheessa. Vaikka moni tuttuni on saanut lapsen ja sanoo ettei kadu hetkeäkään, niin silti pelottaa. Eniten se että mitä jos tulee ero..
Sanon vain että ei ole mitenkään varmaan että koskaan edes saat lasta. Että turhaan murehdit. Ota elämältä vastaan se mitä saat. Terveisin lapsettomuudesta kärsivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni joka on tottunut kontrolloimaan kaikkea pelkää lasten hankkimista. Lasten tulo ja etenkään kasvattaminen ei ole asia, jonka voi tuosta vaan päättää. "Näin minä teen, piste!" Etenkin lapsen kasvattaminen vaatii antautumista, rauhoittumista, läsnäoloa, asioiden pitää antaa tapahtua ja hyväksyä se, ettei kaikkeen voi vaikuttaa. Ja tietenkin täytyy olla hereillä niiden asioiden kanssa, joihin voi vaikuttaa. Monelle, joka on porskuttanut eteenpäin opinnoissa, uralla kuin höyryjuna tämä on tosi vaikeaa.
No älä tee lasta, koska luettelit jo monta hyvää syytä olla tekemättä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 11:27"]Sanon vain että ei ole mitenkään varmaan että koskaan edes saat lasta. Että turhaan murehdit. Ota elämältä vastaan se mitä saat. Terveisin lapsettomuudesta kärsivä
[/quote]
Tuo minua myös pelottaa.. nuorempana seurustelin vuoden emmekä käyttäneet ehkäisyä, enkä tullut raskaaksi. Mikä oli kyllä hyvä asia.. eräs kaverinioli ollut seksisuhteessa kaksi vuotta ilman ehkäisyä ja mainitsi asiasta lääkärilleen. Asiaa piti alkaa tutkimaan, mutta ystäväni ei halunnut kuulla jos olisi niin, ettei hän voisi saada lasta. Hän alkoi seurustella ja tulikin heti raskaaksi.ap
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 11:47"]No älä tee lasta, koska luettelit jo monta hyvää syytä olla tekemättä
[/quote]
mielestäni tuossa ei ole syitä miksei pitäisi hankkia.. jos en uskoisi pystyväni huolehtia tai elättämään lasta, siinä olisi syy olla tekemättä, ei siinä, jos pelkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan luonnollista miettiä ja pelätä asioita etukäteen. Parempi puhua niistä kumppanin kanssa ennen lapsen hankintaa kuin että kaikki tulisi vain puuntakaa yllätyksenä ja että olisittekin ihan eri mieltä miehen kanssa. Puhukaa siitä minkälaista odotatte ja toivotte elämänne ja arjen olevan esim. vuoden ja viiden vuoden päästä!
No ei kaikkien olekaan pakko tehdä lasta. Mutta jos kuitenkin haluat lapsen, niin mieti ovatko pelot realistisia. Esimerkiksi eron pelko, se on realistinen jos a.) suhteessanne menee huonosti b.) ette ole olleet yhdessä vielä tarpeeksi kauaa. Jos näin ei ole, niin sitten se pelko ei ole ns realistinen, vaikka toki kukaan ei voi ennustakaan ketkä eroavat ja ketkä eivät. Mutta siis jos puhutaan todennäköisyyksistä.
Oletko koskaan saanut kunnolla hoitoa masennukseesi? Esimerkiksi turhista kiusatuksi tulemisen peloista peloista ym on mahdollista päästä, kun juttelee ammattilaisen kanssa säännöllisesti ja puntaroi niitä. Joka tapauksessa mun mielestä kuulostaa siltä, että sun pitäisi yrittää tehdä noille peloille jotain (jos ne hallitsevat ajatteluasi niin paljon kuin viestistä välittyy) ennen kuin alatte yrittää lasta. Kokonaanhan niistä ei vois päästä eroon, ja kaikilla pelottaa vanhemmuus, mutta esimerkiksi iso pelko erosta, lapsen kiusatuksi tulemisesta ja masennuksesta, ei ole kyllä enää "normaalia" vanhemmuuden pelkoa, vaan jotain sellaista mikä pitää käsitellä pois jotta voi olla täysipainoinen vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 11:56"]No ei kaikkien olekaan pakko tehdä lasta. Mutta jos kuitenkin haluat lapsen, niin mieti ovatko pelot realistisia. Esimerkiksi eron pelko, se on realistinen jos a.) suhteessanne menee huonosti b.) ette ole olleet yhdessä vielä tarpeeksi kauaa. Jos näin ei ole, niin sitten se pelko ei ole ns realistinen, vaikka toki kukaan ei voi ennustakaan ketkä eroavat ja ketkä eivät. Mutta siis jos puhutaan todennäköisyyksistä.
Oletko koskaan saanut kunnolla hoitoa masennukseesi? Esimerkiksi turhista kiusatuksi tulemisen peloista peloista ym on mahdollista päästä, kun juttelee ammattilaisen kanssa säännöllisesti ja puntaroi niitä. Joka tapauksessa mun mielestä kuulostaa siltä, että sun pitäisi yrittää tehdä noille peloille jotain (jos ne hallitsevat ajatteluasi niin paljon kuin viestistä välittyy) ennen kuin alatte yrittää lasta. Kokonaanhan niistä ei vois päästä eroon, ja kaikilla pelottaa vanhemmuus, mutta esimerkiksi iso pelko erosta, lapsen kiusatuksi tulemisesta ja masennuksesta, ei ole kyllä enää "normaalia" vanhemmuuden pelkoa, vaan jotain sellaista mikä pitää käsitellä pois jotta voi olla täysipainoinen vanhempi.
[/quote]
Tottakai olen käynyt puhumassa ja masennukseni on hoidettu vuosia sitten. Asiavain mietityttää, kun suvussa on tällaista (masennusta, serkulla ollut skitsofrenia). Ja kiusatuksi tulemist pelkään siksi, kun näkee millaisia nykynuoret ovat.. haukutaan kaupungilla tuntemattomia ja jokainen vähääkään erilainen on heti kiusaamisen kohde. Ap
Minä itse, ja miesystäväni, olemme sitä mieltä että pitää olla oikeasti painava syy eroon. Mies on sanonut, että ehkä siinä vaiheessa miettisi eroa, jos riitelisimme päivittäin. Mutta jostain syystä silti pelottaa.. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kande duunaa muksua. Suhde tuntuu olevan melko hataralla pohjalla.
Minä mietin ja murehdin kauan että uskallanko tehdä lasta. Nyt tuntuu että kostoksi siitä en ole lasta saanutkaan. =( Ei se ehkä ihan niin ole mutta tuntuu nyt naurettavalta miten paljon käytin aikaa asian pelkäämiseen. Tsemppiä sulle!
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:03"]Ei kande duunaa muksua. Suhde tuntuu olevan melko hataralla pohjalla.
[/quote]
mikä kommenteissani kertoo siitä, että suhde olisi hataralla pohjalla ? Koska näin ei ole. Säästämme yhdessä asuntoa varten ja asiat ovat muutenkin hyvin (lukuunottamatta syysväsymystä josta johtuen molemmat olemme välillä vähän ärtyneitä). Enkä pelkää eroa muissa tilanteissa kuin lasta miettiessä. Juurikin se, etten haluaisi lapsen olevan erolapsi niinkuin itse olin. Ap
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:03"]
Ei kande duunaa muksua. Suhde tuntuu olevan melko hataralla pohjalla.
[/quote]
Komppaan tätä. Jos jo ennen lapsen syntymää murehdit mahdollista eroa, niin eiköhän se vastaus ollut siinä sitten. Tee ne lapset joskus myöhemmin miehen kanssa, joka rakastaa sua niin ettet edes ajattele koko eroa.
Asiat pitää vaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Voi olla, että riitanne pahenevat ainakin aluksi vauvan synnyttyä, mutta ei välttämättä. Voi olla, että seksihalut ovat aluksi vähissä - se on ihan normaalia ja luonnollista. Ei kannatakaan odottaa, ettei vauvan tulo vaikuta suhteeseen, kyllä se vaikuttaa, mutta ei välttämättä ikuisesti. Suhde voi myös joiltain osin parantua, mutta samanlaiseksi se tuskin jää. Mikä teille on tärkeintä, se että suhde pysyy ennallaan vai se että saatte yhteisen lapsen. Onko tilanteenne riittävän tasapainoinen lapsen hankintaa ajatellen. Miettikää ja toimikaa sen mukaan.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="01.10.2014 klo 12:03"]
Ei kande duunaa muksua. Suhde tuntuu olevan melko hataralla pohjalla.
[/quote]
Komppaan tätä. Jos jo ennen lapsen syntymää murehdit mahdollista eroa, niin eiköhän se vastaus ollut siinä sitten. Tee ne lapset joskus myöhemmin miehen kanssa, joka rakastaa sua niin ettet edes ajattele koko eroa.
[/quote]
Ihan varmasti mies rakastaa minua. Olemme olleet kiinnostuneita toisistamme jo alle 15vuotiaina, mutta vasta nyt päälle parikymppisinä uskalsimme molemmat kertoa tunteistamme. Ap
Enkä ole siis ikinä ollut mitenkään seksihullu ja harvoin tekee mieli. Harrastamme kyllä seksiä 4-6x viikossa, koska kun mies tekee aloitteen niin kyllä niitä haluja yleensä tulee. Paitsi nyt väsymuksestä ja stressistä johtuen seksi ei ole pahemmin kiinnostanut. Ap