Lue keskustelun säännöt.
Kenenkään vastasyntynyt saanut jäähdytyshoitoa(happivajaus)?Vertaistukea :(
05.08.2014 |
Siskoni synnytti tänään esikoisensa ja synnytyksessä olleiden ongelmien, mm. liian pitkän ponnistusvaiheen vuoksi vauva kärsi hapenpuutteesta ja kiidätettiin yliopistolliseen sairaalaan saamaan jäähdytyshoitoa, jolla yritetään minimoida aivovammoja. Tuoreena tätinä tuntuu sekä vauvan että tämän vanhempien puolesta aivan kamalalta, varsinkin kun koko päivä on ollut täysi hasardi, eivätkä tuoreet vanhemmat luonnollisestikaan ole juurikaan ehtineet kertoa, kuinka he ja varsinkin vauva voi.
Onko kellään mitään kokemuksia jäähdytyshoidosta tai siitä, millaisia "jälkiä" happivajaus jätti vauvaan? Mitä kolmen vuorokauden jäähdytyshoidon jälkeen tapahtuu?
Kommentit (9)
Kiitos kokemuksesi jakamisesta kakkonen! Olet nyt kolmas joka sanoo, että vastasyntyneet ovat yllättävän sitkeitä ja usein selviävät vaikeistakin asioista, ehkä alan pikkuhiljaa uskoa siihenkin enkä vain pelkää pahinta koko aikaa. Kummastuttaa vain, ettei siskosta ole kuulunut mitään moneen tuntiin (toki pelkästä synnytyksestä selviäminenkin vie voimansa, vauvan tehohoitoa lukuunottamattakin). Mitä vanhemmat tekevät jäähdytyshoidon aikana? Ovat siis nyt jo vauvan kanssa samassa sairaalassa.
Voi että, toivottavasti kaikki vielä kääntyisi parhain päin :/
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäähdytyshoidon aikana vanhemmat eivät juurikaan voi tehdä mitään, lasta ei saa syliin, pelkkä hipaisu voi tuottaa kipua lapselle. Itse istuin ja odotin, yritin nukkua ja lypsin lapselle maitoa. Yhteydenpito muihin jäi vähälle, koska puhelimen aukipito olisi tarkoittanut hetkiä poissa lapsen luota.
Niin tietenkin, kiitos selvennyksestä nelonen! Itse olen siis vielä lapseton, joten tuollaiset asiat eivät tällä paahteella (ja tässä mielentilassa) oikein tule mieleen. Vielä sellaista kysyisin, että millaista tukea olisit kaivannut lähipiiriltäsi tuossa tilanteessa? Tuntuu, että mitkään sanat eivät riitä, joten olen pysytellyt melko hiljaa, lähettänyt kannustavia (?) terveisiä kuitenkin tekstiviestinä kummallekin vanhemmalle.
-ap
Olisi hyvä jos yksi sukulainen välittäisi sovitusti tiedon muille. On raskasta yrittää ehtiä vastata kaikille.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 22:03"]Olisi hyvä jos yksi sukulainen välittäisi sovitusti tiedon muille. On raskasta yrittää ehtiä vastata kaikille.
[/quote]
Sama kokemus mulla, kun vauva oli teholla. Ei oikeesti jaksa kaikkien kans samoja puhua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 22:01"]Niin tietenkin, kiitos selvennyksestä nelonen! Itse olen siis vielä lapseton, joten tuollaiset asiat eivät tällä paahteella (ja tässä mielentilassa) oikein tule mieleen. Vielä sellaista kysyisin, että millaista tukea olisit kaivannut lähipiiriltäsi tuossa tilanteessa? Tuntuu, että mitkään sanat eivät riitä, joten olen pysytellyt melko hiljaa, lähettänyt kannustavia (?) terveisiä kuitenkin tekstiviestinä kummallekin vanhemmalle.
-ap
[/quote]
En osaa sanoa, millaista tukea kaipasin. Ehkä se on ihmisestä riippuvaista ja varmaan siskosi tuntien tiedät mikä hänelle on parasta. Minä tiesin, että lapsen toipumista odotti moni muukin ja tieto siitä helpotti minua. Illalla laitoin yleensä ryhmätekstarin läheisille, jossa kerroin, miten päivä on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapseni vietti elämänsä ensimmäiset kolme vuorokautta jäähdytyshoidossa. Syntyessä hänellä oli mekonium-aspiraatio, eli keuhkot olivat täynnä likaista lapsivettä, lapsi ei hengittänyt, vaan joutui hengityskoneeseen. Jäähdytyshoidon aikana neurologisia oireita tarkkailtiin. Ruumiinlämpö nostettiin hitaasti normaaliksi kolmen vuorokauden jälkeen jolloin lapsi alkoi myös itse pikkuhiljaa paremmin hengittämään. Vaikka aluksi tilanne oli toivoton, lapselle ei annettu juurikaan elinaikaa ja alkuun vaikutti siltä, että lapsella on laajat vauriot johtuen hapenpuutteesta, niin kaikesta huolimatta meillä tepastelee täysin normaalisti kehittynyt taapero. Ilman jäähdytyshoitoa näin ei välttämättä olisi. En halua luoda turhaa toivoa, mutta pienet ovat yllättävän sitkeitä. Voimia <3