Tää on vaikeeta, kun laps läks opiskelemaan
Tiedän valtavan hyvin, että ei kaipaa hössöttävää mammaa joka ilta soittamaan. Kerran soitin tällä viikolla. Tiedän että on järkevä, tiedän että pitää jalat maassa, tiedän, ettei hyväksy mitään hörhöjä kaveripiiriinsä. Silti tekee mieli soittaa ja sanoa, että älä juhli liikaa ja varoittaa. Onko tämä normaalia näin alussa? Lapsukainen on ollut ulkomaillakin, enkä silloinkaan stressannut näin paljon.
Kommentit (4)
Ole onnellinen lapsesi puolesta, kyllä hän pärjää. Ole onnellinen ettei hänelle käynyt kuten minulle: en päässyt opiskelemaan ja pyörin äitini nurkissa kun ei ole varaa omaan asuntoon :(
Nyt napanuora poikki ja häntä pystyyn. Luota siihen lapseesi, eikös hän ole jo täysi-ikäinen ja siten itse vastuussa teoistaan. Jos haluat säilyttää hyvät välit, niin päästä irti!
On ihan luonnollisa.. :) lapset ovat meillä vain lainassa, jossakin vaiheessa meidän on päästettävä irti ja annettava heidän lähteä kokeilemaan omia siipiään.. Tiedän että se tuntuu vaikealta aluksi, mutta ajan myötä helpottaa kun huomaat, että lapsesi osaa käyttäytyä ja on fiksu! :)
Joskus se äidin vaisto on oikeassa. Vauhti voi olla nuorella liian kova. Mutta suurin osa kyllä pärjää hyvin.
Omani ei pärjännyt eikä pärjää. Siiville nousu meni huonosti. Aika toivotonta jo nykyään.