Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Mä en jaksa....
10.05.2008 |
Mulla todettiin muuta kuukausi sitten metastoitunut syöpä ja tämän diagnoosin jälkeen meni kaksi viikkoa ja tyttäremme, jolla ei neuvolan mukaan ollut mitään ensimmäiseen neljään ikävuoteen todettiin kehitysviiveen kautta vaikeasti kehitysvammaiseksi. Lisäksi olen äippärillä 7 kk vauvan kanssa ja meillä myös isommat lapset 12v. ja 7 v.
Vertaistukea vammaisuudessa olen saanut, mutta tunnen itseni alieniksi kun ei ole hiuksia eikä kulmakarvoja eikä peruukkiakaan jaksa aina pitää...
Luusäryt hirveät ja väsymys kauhea vaikka olen hoitotauolla. Onko kellään muulla tällasta shittiä? :_|
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Seksi
Olet joutunut kyllä kestämään ihan liikaa pienen ajan kuluessa. Itselläni ei samankaltaista tilannetta, mutta viestisi kosketti, joten halusin kirjoittaa. Toivottavasti saat tukea lähipiiriltä, mieheltäsi, sukulaisilta, ystäviltä? Varmasti kaikki käytännön apu tilanteessasi on kullanarvoista. Pienen vauvan kanssa on jo itsessään rankkaa, saati sitten jos on itse sairaana. Toivon todella, että hoidot purevat ja syöpäsi saadaan kuriin. Vammaisuus ei onneksi ole elämän loppu, Suomessa on tosi hyvin saatavilla tietoa, terapiaa ja erityisopetusta vammaisille lapsille. Mutta toki hirvittävä kriisihän se on perheelle, kun saa yhtäkkiä tietää lapsensa olevan vammainen. En osaa nyt muuta sinulle toivottaa kuin enkeleitä ja voimia jokaiseen päivään, Menninkäinen