Lue keskustelun säännöt.
Voi että ottaa päästä!! Miksi ihmiset ei sano koko nimellä jos on yhdysnimi?
07.02.2006 |
JOs minä sanon esimerkiksi että lapseni nimi on anna-leena niin miksi lastani sanotaan kuitenkin annaksi. Tai jos minun nimeni on hanna-mari, saan kuulla jatkuvasti olevani hanna. Voi että ottaa päästä! Ovatko ihmiset kertakaikkiaan niin l a i s k o j a että eivät jaksa koko nimeä sanoa? Ihmeellistä porukkaa he, jotka lyhentelevät omasta villistä päätöksestäään. Varsinkin jos asianosainen on sanonut että häntä sanotaan molemmilla nimillä.
Huh kun helpotti, että sain purkautua.
Kommentit (7)
Kyllä ihmisen nimeä pitää kunnioittaa. Jos on yhdysnimi niin on yhdysnimi. EIhän esimerkiksi anneakaan sanota että " hei an" tai mikkoa " hei mik tuus tänne" . Lempinimet ovat tietysti asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen mm. Eeva-Marian, jota sanotaan Eevaksi, Satu-Eveliinan, joka on Satu. Yksi tuntemani Hanna-Mari esittelee itsensä koko nimellään, mutta häntä voi sanoa myös Hannaksi.
Mulla on myös itselläni yhdysnimi, ja varsinkin kouluaikoina opettajat kutsuivat mua vaihtelevasti joko ekalla tai jälkimmäisellä nimellä, vaikka se " kuuluisi" sanoa kokonaan. Nyt aikuisiällä ihmiset yleensä kysyvät, jos ovat epävarmoja. Mä kyllä ymmärrän, että noissa 70-luvun nimiviidakoissa saattaa mennä sekaisin, jos yksi haluaa toista ja toinen toista.
mutta nykyiset tyyliin Aulis-Tuukka tai Mailis-Johanna lyhenevät suussani nopeasti!
Toki jos asianomainen haluaa häntä sanottavan yhdellä nimellä niin homma on bueno silloin. Mutta jos ao esittelee itsenäsä hanna-leenaksi ja sanoo että häntä on AINA sanottu olemmilla nimillä ja näin myös jatkossakin niin aina on näitä hannottelijoita. Hohhoijakkaa. SIvistystä ihmiset sivistystä.
T. ap
Itselläni on kaksiosainen nimi enkä ole koskaan esitellyt itseäni vain toisella. Lähipiiri pihuttelee minua lempinimellä, mutta esim. nykyisessä työpaikassani en ole sitä kertonut kenellekään, koska haluan että minua puhutellaan oikealla nimelläni.
Sen olen oppinut, etten anna omille lapsilleni kaksiosaista nimeä. Varsinkin ulkomailla on omani kanssa ollut todella hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kutsun ihmisiä sillä nimellä, millä hän itsensä on esitellyt.
Minua tympii, kun lapsillamme on sellaiset nimet, mistä saa inhottavat hyvinkin yleiset lempinimet väännettyä. Ja kummallakin lapsella on ihan tavallinen kaksitavuinen suomalainen nimi, ettei se ainakaan voi olla syynä nimen vääntämiselle. Olen asiasta sanonut ties kuinka monta kertaa ja aina samoille ihmisille, muttei tunnu menevän jakeluun.
Kaksoisnimi on kömpelö sanoa ja sen vuoksi se helposti lyhennetään. Useimmat kolmitavuiset nimetkin lyhenevät nopeasti kaksitavuisiksi lempinimiksi, miksei neli- tai jopa viisitavuiset yhdysnimet?