vituttaa joskus olla nuori aikuinen
Kun vanhempi sukupolvi suhtautuu niin nihkeästi. Tein keskustelun lähinnä vain puuskahtaakseni asian ulos. No, jossakin asioidessaan sen huomaa ehkä parhaiten. Olen ihan tavallisen ja siistin näköinen 20-vuotias, käyttäydyn hyvin ja näytän iloista naamaa mutta rouvashenkilöiden suhtautuminen minuun vaikkapa asiakkaana on silminnähden erilaista kuin edelläni olleeseen vanhempaan asiakkaaseen, vaikka ihan samalla lailla aloittaisin keskustelun tai kysyisin apua.
vähän sama kuin suvulla tuntuu olevan oikeus kieltää minua polttamasta tupakkaa tai ottamasta ruoan kanssa alkoholia tarjoilupöydästä (tämä on jotain käsittämätöntä mielestäni) -asun siis omillani kolmatta vuotta avomieheni kanssa. Suhtautuvat samoin kuin johonkin kapinalliseen teiniin joka käyttää hyväksi tilaisuuden ottaa uhmakas lasi viiniä sukulaisreissulla koska oma äiti ei ole siellä näkemässä.
epämääräinen ikä elää ja olla. Ympäristö ei kai tiedä kuinka minua katsoisi. Pikkutytöstä asti haaveilin omasta vauvasta joku päivä. Mutta auta armias jos nyt mainitsen asiasta! Eiköhän ole kaikki tuomitsemassa ja vänkäämässä vastaan koska olen niin hemmetin nuori. Tänä nimenomaisena iltanahan meinasinkin tulla raskaaksi.
Kommentit (9)
Ymmärrän tunteesi. Itseäni ärsyttää samat asiat aina silloin tällöin.
"Ei se mistään mitään tiedä, kun on niin nuori" "Parikymppiset on vielä niiiiiiin lapsellisia" "Alle 25-vuotiaiden elämän sisältö on biletys, meikit ja kaikki pinnallinen" "Ei nuorena kannata sitoutua toiseen ihmiseen, koska ei se kuitenkaan kestä" jne.
t. 22v
Kaikista ärsyttävintä on se, että jos ilmaisen tehneeni jonkin perustavanlaatuisen päätöksen - esim. että en aio hankkia lapsia -, joku kiirehtii sanomaan, että mieleni muuttuu kyllä.
Tottahan se on, mieleni saattaa muuttua aikuistuessa vielä moneen otteeseen monen asian suhteen, mutta joistakin asioista alan jo olla aika varma. Tiedän, mitä haluan tehdä työkseni ja mitä haluan elämässäni tavoitella näin ensialkuun. Tiedän myös, millaista sisältöä en halua elämääni. Ei päättäväisyys katso ikää.
t. 20-v.
Myös 26-vuotiasta kohdellaan välillä vielä kuin idioottia. Ei yhtä paljon kuin ennen, mutta huomattavasti kuitenkin. En tiedä milloin tämä loppuu :D
Niin muakin, 25v:tä. Johtuu varmaan siitä että olen nuoremman näköinen kasvoista. Kaikki luulee että olen 18 ja käyttäytyy sen mukaan.
Olen 30-vuotias, ja minuakin tytötellään ja holhotaan töissä. Kun muut ovat 15-20 vuotta vanhempia, sitä on aina "se nuori".
Toivottavasti palstan vanhuksen tuntee piston sydämessään.
Opetelkaa käyttäytymään kunnioittavaista kaikkia kohtaan.
Minua ärsytti parikymppisenä se, kun jostain jutellessä keski-ikäiset ihmiset sanoivat alentuvasti, että "nykyajan nuoret sitä" ja "nykyajan nuoret ei tätä". Nyt olen kohta viisikymppinen ja vieläkin kuulen noita samoja lauseita. No, aika korjaa kuitenkin tuonkin ongelman.
I feel you. Ei haluaisi tuottaa pettymystä muttei jaksaisi nöyristelläkkään.
N22