3 v haluaa leikkiä vauvaa. Voi (i)!
Lapsi on keksinyt uuden leikin. Haluaa leikkiä vauvaa. Nyt se on alkanut kaluta vanhoja purulelujaan ja kutsuu niitä tutiksi. Ruokaa ei syö aina itse. Heittäytyy vauvaksi. Pitää syöttää, koska on kuulemma pikkuvauva. Olen syöttänyt välillä osittain, koska on muutenkin syömisongelmainen ja alipainoinen. (i)!!!!!! Usein kuitenkin sanon, että on iso jo ja oaaa itsekin. Teki sentään paskan pönttöön housujen sijaan, vaikka siinäkin pitää olla välillä niin avuton, että tulee toljottamaan minun eteen ja sanoo, että on hätä, vaikka osaisi ihan itsekin mennä tekemään. Vituttaa tuo huomionhaku esittämällä jotain avutonta, jota pitää helliä ja hoivata. Ihan selvää huomionhakua. Ihan oikeasti osaa tehdä nuo kaikki itsekin, jos haluaa. Mielestäni olen antanut hänen olla "vauva" riittävän pitkään. Onko tämä nyt vaan joku roolileikki ja väliaikaista taantumista... Nyt se leikkii koiraa ja syö "karkkeja" lattialta ja haukkuu. Onhan se tuokin tapa syödä... hohhoijaa...
Kommentit (13)
Mäkin muistan leikkineen samaa leikkiä vielä isompana (pakko mun on ollut olla vanhempi kun kerran muistan tämän). Kiipesin sohvalle äidin syliin "vauva-asentoon" eli selälleen ja just lässytin ja sössötin ja itkin jne. En kyllä muista heittäytyneeni noin avuttomaksi, kävin itse pöntöllä ja söin itse. Kai se on ihan roolileikkiä. Leikin myös joskus olevani pupu ja pompin sohvien väliin jäävässä kolossa ja äidin piti tuoda porkkanaa :D luulisin että kuuluu ikään. Älä vaan anna passuuttaa. Laitat lapsen syömään itse ja käsket itse vessaan, yksin! Toimi lasta kohtaan ihan samoin kuin ennenkin (siis ennen vauvaleikkiä)
Lapsi hakee huomiota ja läheisyyttä. Omakin kolmevuotias leikkii vauvaa välillä, ota lapsi syliin silloin.
Ota huomioon, että voi olla kyse siitä, että lapsi tiedostaa olevansa jo iso, mutta kuitenkin muistaa vielä mitä se vauvailu oli. Tilanteessa kannattaa lähteä leikkiin toisinaan mukaan, mutta muistuttaa että sitten tarvii kaivaa potta ja häkkisänkykin esiin. Kyllä se siitä :) Toi on vähän kun joku "kriisivaihe".
T. Lto
Mua nauratti aloitus :) Meillä kans kolmevuotias vauva, lässyttää ja sössöttää ja selittää "mä oon vauvva".
Kannattas lukea vaikka A.Wahlgrenin Lapsikirjasta mistä toi johtuu.
Ja miksei ap voi leikkiä lapsen kanssa, mitä se on sulta pois? Jo sanat "Vituttaa tuo huomionhaku....." saa ihmettelemään millainen ihminen oikein olet. Ja todellakin lapsia pitää helliä ja hoivata, oletko itse jäänyt sitä vaille?
En tiedä, mitä ap haki tällä viestillä. Ainakin kirjallinen ilmaisu on sellaista, että hänestä muodostuva kuva on todella vastenmielinen. Lapsen kanssa pitää leikkiä, helliä ja antaa huomiota.
Ap. Mitä vähemmän lapsi saa huomiota ja hellyyttä, sitä hullumpia temppuja hän tekee saadakseen niitä.
Kyllä minuakin ärsyttää lapsen huonionhakuisuus. Annan PALJON huomiota, mutta kun mikään ei riitä. Huomioimassa pitäisi olla koko valveillaoloaika.. Ja kun en aina kerkeä, yrittää lapsi keksiä vaikka mitä keinoja saada huomiota.
Olen jättänyt huomiotta, kun huomaan että nyt on selkeää huomionhakuisuutta. Huomioin käytöksestä huolimatta, mutta erityisesti silloin kun lapsi käyttäytyy hyvin. Huomion kerjäämiseen en lähde mukaan, muuten en muuta saisi päivän aikana tehdä.
Ihana lapsi tuo on, joskus vaan kaipaan hetken omaakin rauhaa, enkä aio koko ajan olla lapsen viihdyttäjänä.
Sainpas avauduttua, nyt vaan alapeukuttamaan?;)
"Äiti! Minä olen koiraaaa!!! Minä syön lattialtaaaa! Katso! Hauhauhau!" :'D Ap
Tää on kyllä outo jutu. Ennen lapset oli enemmän omissa oloissaan, käyttäytyivät paremmin, olivat hiljaisempia ja ääntä päästävät leikittiin ulkona. Aikuisten annettiin rauhassa keskustella keskenään.
Nykyisin kun menee kylään lapsiperheeseen, lapset riekkuvat vanhemmissa, ovat ensimmäisenä kärkkymässä tarjoiltavia ja kerjäävät koko ajan keikistelyllä ja ylivilkkaalla käytöksellä huomiota vanhemmiltaan ja vierailta.
Miksi nykyisin ylivilkkaasta käytöksestä lähinnä palkitaan??