Pissasin työkaverin makkarakeittoon

Taukotuvalla vanhempi kollega on uskollisesti hakenut makkaraa sieltä marketista joka on pyörätien toisella puolen ihan just siinä heti. Kyllähän se aina mutisee ja jupisee että taasko sitä on ostettava sille juntille makkaraa, mutta kyllä hän ostaa kuitenkin. Viimeksi meinasi kyllä eräs yli 30 vuotta talossa ollut työntekijä revetä kun oli aikamoinen haju taukotuvalla. Olin tuonut sinne oluttölkin. Sekä kollega että se yli 30 vuotta talossa ollut sanoivat että ei saa tuoda olutta työpaikalle, arvaa jos olisi joku potilas sen nähnyt ja huonoa esimerkkiä saanut siitä kun lääkäri kuljeskelee työpaikalla kaljatölkin kanssa. Sanoin että nyt ei ole potilaat nähneet kun tölkki oli siellä kassissa eikä kenenkään näkyvillä ja että en minä sitä juo vaan minä teen siitä ruuan. Sitten laitoin kattilaan kiehumaan sen oluen ja kun se kiehui niin lisäsin siihen suolaa ja makaronia ja paloittelin myös lenkkimakkaraa siihen sekaan ja lisäsin myös juustoa siihen mukaan kiehumaan. Tein juustomakkarakeiton ja sitä kun keittelin niin kun valmis oli niin aloin syömään ja hyvää todellakin oli. Tarjosin sitä myös sille yli 30 vuotta talossa olleelle mutta hän irvisti ja sanoi, että ei kiitos.





On silläkin talossa yli 30 vuotta töissä olleella ollut itselläänkin makkarakeittoa eväänä töissä ja kerran kun kaikki sekä kollegat että myös hoitajat olivat työn touhussa vastaanotoillaan eikä minulla sillä hetkellä ollut potilasta huoneessani, niin hiivin sinne taukotupaan ja pissasin salaa siihen sen työkaverin makkarakeittoon ja laitoin sen takaisin jääkaappiin. Kun seuraava tauko tuli hän ei huomannut mitään vaan ihan onnessaan söi keittoa ja sanoi että nyt maistuu ihan erikoisen hyvältä tämä keitto ja että hän ei tiennytkään, että se voi olla noin hyvää ja arveli että se on seuraavana päivänä ilmeisesti parempaa. Totuus kuitenkin on, että minä kusin sinne ja ilmeisesti se antoi hänen makuunsa olevan mukavan aromin se itäisestä naapurimaasta kotoisin olevan ihmisen kusi. Kun se sitten minulle irvisteli tuosta kaljakeitosta että ei sitä varmana syö, niin teki mieli sanoa hänelle, että minkäs takia et syö kaljaan tehtyä keittoa kun olet sinä kuseenkin tehtyä keittoa syönyt. Mutta en kuitenkaan sanonut mitään vaan olin vaiti.