Laihtunut, pelkäätkö lihovasi uudestaan?

Pelkään. Olen nimittäin laihtunut monta kertaa ennenkin ja aina lopulta lihonut takaisin, ja muutaman kilon koron kera :( 

Kyllä. Olen laihduttanut ja sitten tuli pari kiloa takaisin. Jos en pidä varaani, niin tulee lisää ja heti. Pakko kärsiä nälkää ihan koko ajan.

Pelkään. Laihdutin noin viisi vuotta sitten 30 kiloa. Noin pari vuotta sitten repsahdin ensimmäistä kertaa. Välillä olen saanut itseäni niskasta kiinni, mutta nyt olen taas retkahtanut. Olen lihonut kymmenen kiloa viimeisen puolen vuoden aikana, joten lihomisvauhti on huima :( Tarkoitus olisi taas ottaa itseäni niskasta kiinni. Muuten tässä ei käy hyvin.

Aina. -12 kg takana, vielä pitäisi tiputtaa 14 kiloa ihanteeseeni.

En varsinaisesti pelkää, mutta pidän varani. Heti, kun tulee pari kiloa lisää, nipistän ne pois, koska kaksi kiloa on helpompi pudottaa kuin kaksikymmentä.

En, sillä nyt olen vihdoinkin löytänyt tasapainon syömiseni ja painonhallinnan välillä! 22 kg mennyt reilussa vuodessa, ja projekti jatkuu vielä jokusen kilon :)

Ennen pelkäsin sitä jatkuvasti.

Nyt pelkään että laihdun liikaa. Olen täysin hurahtanut liikuntaan. Joka päivä harrastan liikuntaa ja usein vielä montaakin eri lajia. En osaa lopettaa, vaikka joskus väsyttääkin.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 15:42"]

En varsinaisesti pelkää, mutta pidän varani. Heti, kun tulee pari kiloa lisää, nipistän ne pois, koska kaksi kiloa on helpompi pudottaa kuin kaksikymmentä.

[/quote]

Itse teen myös näin. Kyllä sen heti vaa'asta (ja toki minä itse myös sen tiedostan syömisistäni) jos on suuntana lihominen. Se painonnousu on parempi lopettaa heti alkuunsa. Ihmettelenkin sitä, miksei kukaan muu saisi laihduttaa kuin ylipainoinen. On aivan sallittua olla huolissaan painonnoususta vaikka olisi normaalipainoinen. Sillä tavalla hiipien se ylipaino nimittäin tulee. Helpompaa on laihduttaa 10 kiloa läski kuin 50 kiloa ylimääräistä läskiä. On ollut vähemmän aikaa totuttua huonoihin syömistapoihin.

Ennen olisin vastannut kyllä. Nyt vastaus on ei.

Olen ahertanut tämän jumalattoman kilomäärän possaamiseksi ja olen siinä onnistunut. Olen tauottanut laihduttamista ja tasapainollut. Onnistunut siinäkin.

Olen oppinut paljon ja aika hyvinjo tiedän mitä voin syödä tai miten ja kuinka paljon.

Vaaka on kaverini ja olen asettanut sellaisen kipurajan jossa pitää itse herätä todellisuuteen.

SItä ei ole tarvittu. Kolmisen vuotta sitten aloitin ja homma on nyt bueno.

Sallin itselleni asioita ja olen realistinen.

-35kg takana ja viimeiset 5 jäljellä.

En enää, kun laihduttamisesta on jo yli 10 vuotta. Eiköhän nämä tavat ole jo tullut omaksuttua. Tarkkailen silti painoani.

En yhtään. Nyt on tosi helppoa. Käyn vaa'alla joka aamu, ja jos paino nousee yli itselleni asettamani rajan, pidän muutaman päivän tiukkaa paastoa ja tarkastan ruokavalioni. Painonnousu lakkaa heti.

Pelkään. Tosin pelkään enemmän sitä, että fyysiset sairauteni pahenevat siinä sotanorsuskenaariossa. Pullerous sinänsä ei pelota. En kirkuisi nähdessään itseni peilistä, mutta toimintakyvyn paheneminen ottaisi koville, kun nytkin on ihan riittävän hankalaa. (Kesähelteillä astma tekee minusta vihanneksen yms...)

En. Laihdutin todella hitaasti elämäntapoja muuttamalla, ja uudet syömis- ja liikuntatottumukset tulevat nykyään selkärangasta, joten miten lihoisin? Välillä herkuttelen enemmän, jolloin saattaa tulla 1-2kg lisää lähinnä nesteitä, mutta yleensä tuokin tasoittuu muutamassa päivässä.

Kyllä, ja siksi tartun painonnousuun heti kun alkaa kolmatta kiloa paukkua takaisin isomiin lukuihin päin. Mulla muutaman kerran vuodessa meinaa jonkun juhlapyhän yhteydessä jäädä ns. herkkuvaihe päälle useammaksi viikoksi, pahinta jos sattuu juhla menkkojen alkamista ennen, siitä jatkuu "putki" helposti. Eli käy niin, että ensin syön jämäherkkuja pari päivää, sitten tulee vkl ja taas herkuttelua sekä pe että la ja su, ja sillä, että herkuttelua enempi kuin yks pv viikossa, paino lähtee heti nousuun. Jotenki mulle ei sovi edes "herkkupäivät" vaan ne leviää sitten käsiin, helpompi vaan olla ilman tai tyyliin yks pulla päivässä silloin tällöin, ei omia leipomuksia tai sipsiä. Mutta sitten joskus tulee lasten synttärit, juhannus ja joulu ja meinaan alkaa lihoamaan. Se lihoaminen tapahtuu pelottavan vaivihkaa mutta kuitenki nopeasti. Yhtäkkiä pikkuisen jotkut housut kinnaa mutta kun mahtuu vielä, helppoa olla huomioimatta. Helpompi aina pysähtyä siinä vaiheessa kun tullut neljä kiloa lisää, kuin kymmenen.

Minäkin otin aina kilot pois jos pääsi nousemaan mutta raskaus pilasi kaiken + 30 kilolla.