Lue keskustelun säännöt.
Neljäs lapsi tulossa. En halua lasta, mutten voi abortoida.
12.06.2014 |
Meillä on kolme isoa koululaista, vanhin yläasteella ja nuorinkin jo kolmannella. Pikkulapsivaihe on kaukana takana.
Asumme kivassa asunnossa, jossa kaikilla oma huone. On tilaa. On viiden hengen auto. Ihan peruselämää.
Raskauden ei pitänyt olla enää edes mahdollinen, on tapahtunut siis suoranainen ihme..
Olen uskovainen, enkä salli itselleni aborttia hengellisistä syistä. Ehkäisyä olisimme käyttäneet, jos sitä olisi tarvittu. Olemme olleet 9 vuotta käyttämättä ehkäisyä, eikä siis raskauden pitänyt olla mahdollinen.
Koko paletti menee ihan uusiksi. Meille tulee taas pieni. Ei mahduta autoon. Ei mahduta tähän asuntoon. Rahatilanne menee sekaisin. Minun ja mieheni kahdenkeskinen aika loppuu taas kuin seinään. En jaksa enää valvoa öitä, en oikeasti vain jaksa! En todellakaan enää jaksa mennä mihinkään leikkipuistoihin tai perhekerhoihin.
On tällä joku tarkoitus, mutta nyt tuntuu vain musertavan masentavalta.
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 15:40"]
No tässä sulle vastaus mitä varmaan odotitkin tuolla valituksellasi: anna lapsi adoptioon kerta et aborttiin pysty. Älä ainakaan itse pidä lasta jos tuolla asenteella siihen suhtaudut.
[/quote]
No ihan niin tunnekylmä tästä masennustilasta huolimatta en ole, että omaa lastamme edes ajatuksen tasolla pystyisimme antamaan adoptioon.
On nyt 8kk aikaa sopeutua ja muovata elämää taas uudenlaiseksi. Ehkä kaipaisin kokemuksia samantapaisista tilanteista muilta. Miten vauvan kanssa on lähtenyt elämä rullaamaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sinun pitäisi uskovaisena ajatella, että tuo on jumalan tahto?
Jokainen lapsi on siunaus jne....?
Tartun nyt tähän: "Ehkäisyä olisimme käyttäneet, jos sitä olisi tarvittu. Olemme olleet 9 vuotta käyttämättä ehkäisyä, eikä siis raskauden pitänyt olla mahdollinen."
Minkälainen tolvana ei ymmärrä biologiasta tuon vertaa?? AINA on raskaaksi tulemisen mahdollisuus, kun on yhdynnässä. Mikään ehkäisykään ei ole 100% varma..
Jaa-a. Ei se nyt yksi lapsi kai maailmaa kaada. Jos nyt vähän mukavaa elämää sotkee, niin paljon huvia tuo myös tullessaan.
Vanhin lapsesi on yläasteikäinen, eli 13-14 v. muutama vuosi, niin sulta lentää yksi lintu kotoa (ja koululaiselle on oma huone sitten.) Sitten alat ihmetellä, mihin nämä vuodet oikein meni ja tässä sitä istutaan kuin kaksi vanhaa varista.
Mulla on kolme myös, kuopus tulossa murrosikään, nyt 12-v. Olisin halunnut lauman lapsia, mutta näitä asioita ei voi oikein päättää, kuopuksen jälkeen kaksi raskautta, lopputulos keskenmeno ja muutenkin laiskat munasarjat, ei olla ehkäisty. Olen oikeasti vähän haikea, kun ajattelen, että seuraavan kerran meillä on mummotettavia talossa, jos on...Kaipaan niitä vuosia, kun lapset oli pieniä.... ja lapset jopa kyselee, voisko meille vielä tulla pikkuveli tai sisko, kun kuopuksen kaverin äiti sai äsken iltatähden.
Kyllä se siitä, asiat järjestyy, usko pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei.
Pieni lapsi ei tarvitse omaa huonetta, kuten sinun pitäisi tietääkin. Isompia lapsia voi sovitella samaankin huoneeseen, jos tilanne niin vaatii. Esim. kukin vuorollaan voisi saada oman huoneen ja varmaan joku lapsistakin on silloin jo muuttamassa pois kotoa, kun nyt tulossa oleva vauva kaipaa enemmän omaa tilaa. Opettakaa vauvaa nukkumaan melussa. Vaikka olohuoneen tai keittiön nurkassa? Ennen vanhaan mahtui iso perhe yksiöön tai kaksioon.
Auto on helppo vaihtaa 6-7 paikkaiseen. Eikä ole edes mikään minibussi, vaan ihan tavallinen. Leikkipuistoon ei tarvitse mennä. Kai teillä on oma piha? Nuorin saa riittävästi virikkeiltä vanhemmilta sisaruksiltaankin. Isommista sisaruksista on varmasti apua.
Toivottavsti tulevalla on aurikoinen luonteenlaatu, niin että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Isommat oppivat jakamista ja vastuuta ja äiti lepäämään.
Mieti nyt oma kaksoismoraalisi...olen uskovainen...ja sitten meillä on kaikki hyvin iso auto ja asunto ...jos lapsi syntyy niin rahaasiat mene sekaisin...
Onko kaikki kristityt ovat sellaisia tekopyhiä?
Kun olette USKOVAISIA aikuisia ihmisia harrastaneet seksia ja kun sinä, jos uskot ja JOS tiedät,että elämä ei pääty kuolemaan VAAN jatkuu ja sinun lapsellasi on sielu nyt jo,niin nyt en ymmärrää.... Siis ootteko uskovaisia vai ulkokultaisia tekopyhiä???
Olen ortodoksi ja uskon syvästi että elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Minulle ei olisi vaihtoehtoja-tekisin lapsen tai jättäisin seksia harrastamatta,koska terveydellisesta syystä en pystyisi huolehtiman lapsesta koska sairastin vaikea masennusta ja vielä yksi lapsi todellakiin haastoisi terveyteni.
Sinun lapsesi elää nyt. Hän jo aloittanut elämänkaarinsa. Suosittelen sinulle katua syvästi ajatuksiasi,tehdä parannus että olet aiheuttanut syntymättömälle vauvalle abortti ja ota lastaa vastaan,jos tietenkiin terveytesi salli. Muistatko että Jumala ei ikinä antaa meille enemmään kun me jaksetaan kantaa,ja varmasti miehesi ja isommat lapset auttavat sinua,saat vielä siunauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄLÄ KUUNTELE FANAATIKKOJA hyvä ihminen, ja niitähän täällä riittää (ks. yllä). Kyseessä on sinun elämäsi, sinun kehosi, sinun perheesi ja sinun valintasi. Mikään mahti (tai uskonto) ei voi olla oikeassa jos se pakottaa sinut tekemään jotain mistä sinulle syntyy näin kova ahdistus. Sinulla, kuten jokaisella raskaana olevalla, on oikeus aborttiin. Mm. tämän vuoksi olemme sivistysvaltio, emme kiihkoilijoitten armoilla. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella sinun syitäsi.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 15:37"]
Koko paletti menee ihan uusiksi. Meille tulee taas pieni. Ei mahduta autoon. Ei mahduta tähän asuntoon. Rahatilanne menee sekaisin. Minun ja mieheni kahdenkeskinen aika loppuu taas kuin seinään. En jaksa enää valvoa öitä, en oikeasti vain jaksa! En todellakaan enää jaksa mennä mihinkään leikkipuistoihin tai perhekerhoihin.
[/quote]
En minäkään jaksaisi tuollaista paskaa. En todellakaan, en hetkeäkään.
Sanon vain, että onneksi en ole uskovainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vanhin on yläasteella hän on vähintään 18, kun pienin alkaa kaivata omaa huonetta. Jos vanhin on jo vaikka ysillä hän on 21, kun vauva on 6. Kyllä teillä ne huoneet riittää, laitat vaikka ne kaksi keskimmäistä pariksi vuodeksi samaan huoneeseen ja vanhin ehtiikin jo muuttaa omilleen kun kuopus aloittaa koulun. :)
Meillä minä synnin, kun sisko oli kasilla ja veli kuudennella. Mulle rakennettiin oma "huone" yläkerran isoon komeroon, kun olin niin iso, että sänky ei mahtunut enää vanhempien huoneeseen. Sisko muutti kotoa, kun olin 5 ja muutin hänen vanhaan huoneeseensa. :D Kyllä ne ratkaisut löytyy.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 16:00"]
Sinun lapsesi elää nyt. Hän jo aloittanut elämänkaarinsa. Suosittelen sinulle katua syvästi ajatuksiasi,tehdä parannus että olet aiheuttanut syntymättömälle vauvalle abortti ja ota lastaa vastaan,jos tietenkiin terveytesi salli. Muistatko että Jumala ei ikinä antaa meille enemmään kun me jaksetaan kantaa,ja varmasti miehesi ja isommat lapset auttavat sinua,saat vielä siunauksia.
[/quote]
Onko tällaisia sekopäitä oikeasti olemassa, vai onko tämä provo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks olen ex-uskovainen. Järki ja mielenterveys olis lähtenyt, jos olisin yhtä orja uskonnon kanssa.
En ole uskonnon orja, kyse on omasta etiikasta ja moraalista. Olen aivan tavallinen luterilainen kristitty. En pystyisi elämään itseni kanssa, jos tekisin abortin. Se ei ole todellakaan mikään vaihtoehto, kuten ei adoptiokaan.
Minun ei pitänyt tulla raskaaksi biologisista syistä. Sain kolmannen lapsen jälkeen keskenmenon, joka vaurioitti kohtua niin, että lääkärit sanoivat oman biologisen lapsen olevan mahdoton enää saada. Sen jälkeen (8-9 vuotta) ei olla käytetty enää minkäänlaista ehkäisyä.
Kaiken saa järjestymään, mutta silti tämä tilanne tuntuu todella ahdistavalta. Kuin palaisi ajassa taaksepäin. Meillä oli parisuhde aivan retuperällä pikkulapsivaiheessa. Vähästä oli kiinni, ettei silloin erottu. Pelkään sitä. Pelkään sitä, etten tässä iässä oikeasti enää fyysisesti jaksa valvoa öitä.
Talous menee tiukille. Tähän taloon ei yksinkertaisesti enää mahdu edes pinnasänkyä. Makuuhuoneet ovat todella pienet, nyt niihin mahtuu tasan runkopatja, kirjahylly ja työpöytä jokaiselle lapselle. Meidän makuuhuoneessa on parisänky ja vaatekaapit, muuta ei mahdu. Kerrossänkyjäkään ei mahdu, koska makuuhuoneet ovat ns. kellarikerroksessa, jossa huonekorkeus on matala. On siis pakko muuttaa isompaan.
Meillä on ollut ihana elämänvaihe nyt isojen lapsien kanssa. On voitu mennä minne vaan, matkustella, käydä ravintoloissa syömässä, koko perhe leffassa, käyty ties missä. Vauvan tai pienen lapsen kanssa ei yksinkertaisesti voi mennä ihan mihin vaan (kuten ne leffat, teatterit tai konsertit).
Tuntuu siltä, että elämä menee sekaisin vuosiksi eteenpäin. Menee tuhottomasti aikaa ennen kuin päästään tähän samaan seesteiseen tilanteeseen, mikä meillä on nyt. Ja silloin nuo isommat ovat jo aikusia tai lähes aikuisia.
Kyllä, jokainen lapsi on Jumalan lahja ja joku tarkoitus tälläkin on. Silti, olen ihminen ja minulla on syntisen ihmisen ajatukset. En osaa nyt iloita tästä ollenkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kohtusi on viallinen voi olla että saat keskenmenon. Raskauden loppuun vieminen voi olla mahdottomuus.
Saattaa olla niin että olet ennenkin saanut keskenmenoja tietämättäsi.
On todellinen ihme tämä tuleva lapsi jos onnistut hänet saamaan, kehosi on ihmeellinen ja korjannut itseään.
Hakeutusin sinuna nopsaan gynelle ja hän tekee arvion tilanteestasi.
Meillä on 5 lasta ja vaan 3 lastenhuonetta. Eli vain yhdellä on ollug omahuone.
Onneks en ole uskovainen, kuinkahan vaikeeta elämä sitten olisikaan?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 17:24"]
Jos kohtusi on viallinen voi olla että saat keskenmenon. Raskauden loppuun vieminen voi olla mahdottomuus.
Saattaa olla niin että olet ennenkin saanut keskenmenoja tietämättäsi.
On todellinen ihme tämä tuleva lapsi jos onnistut hänet saamaan, kehosi on ihmeellinen ja korjannut itseään.
Hakeutusin sinuna nopsaan gynelle ja hän tekee arvion tilanteestasi.
[/quote]
Tottakai olen jo käynyt gynekologilla. Kohtu on viimeisen vuosikymmenen aikana ilmeisesti jotenkin kasvattanut ehjää kudosta ja korjannut itse itseään niin, että alkio on voinut kiinnittyä siihen. Olen jo viikolla 9, eli en enää ihan alussa.
ap
Vaihtoehto 1- Abortti, et kuitenkaan "uskonnollisista syistä" tahdo tehdä sitä joten tämä unohdetaan.
Vaihtoehto 2- Adoptio, tähänkään et suostu.
Vaihtoehto 3- Pidä lapsi, oho tämäkään ei kelpaa.
Siinä kaikki kolme vaohtoehtoa, valitse.
Ymmärrän sua, olen itse ollut vastaavassa tilanteessa. Nyt et näe kuin tulevan elämänmuutoksen negatiiviset puolet, mutta kun hyväksyt asian, alat nähdä myös hyviä puolia. Todennäköisesti käy niin että tuleva pikkuinen on koko perheen "lemmikki" josta on valtavasti iloa teille kaikille. Etkä enää takaisin vaihtaisi.
No tässä sulle vastaus mitä varmaan odotitkin tuolla valituksellasi: anna lapsi adoptioon kerta et aborttiin pysty. Älä ainakaan itse pidä lasta jos tuolla asenteella siihen suhtaudut.