Lue keskustelun säännöt.
Jos vauvasi alkaa itkemään kesken vaunulenkin, mitä teet?
12.06.2014 |
Otatko vauvan syliin ja yrität hyssytellä vai annatko vauvan huutaa koko loppumatkan vaunuissa?
Monet monet kerrat oon nähny äitejä; jotka antaa vauvan huutaa vaunuissa ja itse pälpättävät puhelimessa.
Itselle kävi monesti niin, että vauva heräsi puolessa välissä lenkkiä. Mä otin vauvan syliin ja kannoin loppumatkan sylissä kotiin. Talviaikana vähäsen vaikeaa vaan oli kantaa topattua vauvaa ja työntää samalla vaunuja.
Lopulta sitä oppi sitten tekemään sen pituisia lenkkejä, ettei vauvan tarvinnut kauaa huutaa.
Kommentit (18)
Mitali sinulle! Tuliko keskivertoa fiksumpi lapsi tämän suuren teon jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan syliin ja hyssyttelen, sillä vauvalta voi olla röyhtö tulossa. Sitten laitan takas vaunuun ja annan itseä, tai etsin paikan jossa voin imettää, sään salliessa siis.
Meillä on ollut niin rauhalliset vauvat ja en ole koskaan tehnyt mitään megalenkkejä jos tiesin että pian vauva herää. Jos vauvelit joskus harvoin heräsi kesken vaunulenkin niin eivät alkaneet itkeä vaan köllöttelivät ihan tyytyväisinä vaunuissa ja katselivat minua ja/tai "maisemia". Siis kuinka olenkin päässyt helpolla näin jälkikäteen mietittynä kun ei ole tarvinnut koskaan ottaa vauvaa pois vaunuista kesken matkaa!
En todellakaan anna vaan huutaa. Yritän keksiä mikä olis ongelmana ja yritän ratkoa sen. Siis: kylmä, kuuma, röyhtäsy nälkä.... Sit vaan rauhoittumisen jälkeen takaisin vaunuihin ja kotia kohti.
Meidän kaikki lapset on nukkuneet tasan tarkkaa 30min kerrallaan päivisin. Ekan kanssa menin vaunulenkille ja lapsi sitte huusi matkan kotiin. Ei auttanut hyssyttely ym. Siihen jäi vaunulenkit. Nukkuivat vaunuissa kotipihassa sen puoli tuntia. Autolla matkattaessa nukkuvat kun auto on liikkeessä mutta jos pysähtyi liikennevaloihin alkoi samantien hirveä huuto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän riippuu itkun laadusta. Yleensä aluksi juttelen vauvalle, että huomaa minun olevan paikalla, ja työntelen vaunuja eteenpäin. Joskus saattaa tähän nukahtaa uudelleen. Jos itku jatkuu ja selvästi voimistuu tai lapsi tuntuu olevan hädissään, otan syliin, olen jopa imettänyt kesken lenkin kun on ollut sopiva penkki tarjolla. Mutta niinkuin tuolla ylempänä kirjoitettiin, ei sinne tien päälle voi ikiajoiksi jäädän, joskus täytyy työnnellä itkevä vauva kotiin. Eikä vauva siihen itkuun hajoa, jos on yleisesti hyvin hoidettu.
No riippuu aivan siitä kuinka lähellä kotia oltiin. Jos oltiin ihan nurkilla, annoin karjua vaunuissa sen pari minsaa. Mutta eihän nämä kyttäilijät tiedä, missä asun. Siinähän miettivät ja tekevät näitä aloituksia vsuvanhuudattajista. Lapsi oli myös sellainen, että jos heräsi vaunusta kesken unien sai megaraivarit. Ei siinä mikään syliinottaminen auttanut. Tietenkin otin syliin hyssyteltäväksi, kun sydämestä otti, mutta ei se huutoa hiljentänyt....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on aikaa, tarkistan onko mitään tehtävissä esim. onko kuuma, saatan pikaisesti syöttää tai vaihtaa vaipan. Sitten takaisin vaunuihin ja nokka kohti kotia. Hyvin usein meillä tuplarattaissa huutaa täyttä kurkkua vauva 2 kk ja taapero 1 v 10 kk. Ei siinä voi mitään tehdä kun yrittää kävellä mahdollisimman nopeasti kotiin. Ei tartte kuvitellakaan harrastavansa vaunulenkkejä, kyse on meillä reissusta kauppaan/puistoon yms.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:18"]
Jos huutaa, toki tutkin, onko kuuma tms. ja voin hyssytellä, mutta eihän sitä vauvaa voi koko matkaa kantaa eikä sinne tien päällekään jäädä ikuisiksi ajoiksi, joten jossain vaiheessa on vaan pakko kävellä kotiin ja antaa vauvan huutaa.
[/quote]
Miten niin ei voi kantaa? Kyllä mä olen ihan hyvin voinut useita kertoja kantaa pitkiäkin matkoja. Ei ne vauvat paljoa paina ja asentoja on monia ja kaksi kättä.
Itse aina siis kannan tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen käynyt vain sellaisia matkoja, ettei vauva ole ehtinyt herätä. Keskimmäisen kanssa ei paljon vaunulenkkejä harrastettu, kun ei sen kanssa ehtinyt paljoa kotipihaa kauemmaksi, kun huuto jo alkoi.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:34"][quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:18"]
Jos huutaa, toki tutkin, onko kuuma tms. ja voin hyssytellä, mutta eihän sitä vauvaa voi koko matkaa kantaa eikä sinne tien päällekään jäädä ikuisiksi ajoiksi, joten jossain vaiheessa on vaan pakko kävellä kotiin ja antaa vauvan huutaa.
[/quote]
Miten niin ei voi kantaa? Kyllä mä olen ihan hyvin voinut useita kertoja kantaa pitkiäkin matkoja. Ei ne vauvat paljoa paina ja asentoja on monia ja kaksi kättä.
Itse aina siis kannan tarvittaessa.
[/quote]
Kaksi kättä ei aina riitä, mulla oli koira mukana. Eikä täällä maalla viitsi imettää teiden varsilla. Mun lapset oli vaativia vauvoja ja ovat edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus olen antanut vain huutaakin. Ovat sillä lailla sitten nukahtaneet kohta uudelleen. Mun vauvat on pitänyt "vaunukouluttaa", koska muuten kulkeminen vaunuilla on onnistunut ehkä sellaiset 20min ja sitten olisi pitänyt lopettaa.
Toki jos nyt vauvalla on röyhtäytyksen tarve, niin se pitää hoitaa pois. Mutta samalla lailla olen "unikouluttanut" yksiin pitkiin päikkäreihin kuin yöuniin. Tuloksena on kaksi tosi hyvin nukkuvaa lasta, jotka ovat nukkuneet kivasti sekä päivin että öin.
Riippuu missä olen, mikä on säätila, onko vauva nukahtamassa vasta, onko vauvalla koliikki vai ei, miksi huutaa jne. Toimin tilanteen vaatimalla tavalla olosuhteet huomioon ottaen :-). Tähänhän ei ole oikeaa vastausta ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vauvani" ovat jo leikki-ikäisiä, mutta en ole antanut turhan takia huutaa missään. Syli on sitä varten, ja jos vieläkin itkettää hoivasta huolimatta, niin on ainakin turvallinen paikka itkeä.
Jos vauva napottaa minusta alle metrin etäisyydellä ja on katsekontakti, niin en menisi moittimaan turvattomaksi paikaksi. Traumojen aiheuttamisesta ei myöskään ole kyse, jos lapsi itkee automatkalla, mutta silti ajetaan perille saakka.
Omista tuttavista nämä lasten "traumatisoitumista" koko ajan pelkäävät ovat niitä, joilla on kaikkein hankalimmat lapset - ja sitä myötä äidit kaikkein väsyneimmät. Kun koko yö pitää pelätä traumatisoitumista, päivisin myös. Minnekään ei voi mennä, kun vauva tai lapsi herkeää itkemään hetkenä minä hyvänsä. Ja traumahan siitä tulee. Autoilla ei voi, kun laps itkee ja sylitellä pitää. Vaunuilla ei voi mennä minnekään, kun käy samalla lailla. Ei voi mennä kauppaan, ei kylään, harvakseltaan puistoon. Aina voi tulla itku ja trauma! Jos on vain yksi aikuinen ja kaksi lasta, sekin on mahdollinen trauma. Jos ei vaikka saakaan molempia kannettua ja syliteltyä kotiin saakka.
Tää on niin tilanneriippuvaista. En tietenkään kiusallani huudata vauvaa, mutta:
-meillä oli vauvoilla välillä vaiheita, jolloin väsyneinä itkivät, kunnes nukahtivat. Tulivat siis helposti yliväsyneiksi silloin, rytmit muuttumassa tms, ja parhaiten nukahtivat kun vaan työnteli reipasta vauhtia vaunuja eteenpäin. Huutoa siis yleensä max 5 min ja sitten jo unessa ja herätessä parempi mieli.
-jos kokoonpanoon kuuluu muitakin lapsia, on kiire jonnekin, isommalla pissahätä/nälkä/uhmakohtaus/mitä lie, niin joskus vauvakin vaan joutuu huutamaan sen hetkisen, just muutamia minuutteja. Niin se vaan menee.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:25"]En todellakaan anna vaan huutaa. Yritän keksiä mikä olis ongelmana ja yritän ratkoa sen. Siis: kylmä, kuuma, röyhtäsy nälkä.... Sit vaan rauhoittumisen jälkeen takaisin vaunuihin ja kotia kohti.
[/quote] sama
Kun ajoittaa vaunulenkin niin, että vauva on just syöny ja vaihdettu kuiviin, niin aika harvoin huutaa, pääsääntöisesti nukkuu.
Jos huutaa, toki tutkin, onko kuuma tms. ja voin hyssytellä, mutta eihän sitä vauvaa voi koko matkaa kantaa eikä sinne tien päällekään jäädä ikuisiksi ajoiksi, joten jossain vaiheessa on vaan pakko kävellä kotiin ja antaa vauvan huutaa.