päästäisitkö 16-vuotiaasi ulkomaille lukioon?

Suorittaisiko koko  lukiota vastaavan opintojakson toisessa Pohjoismaassa? Mikä tavoitteena opinnoissa ja mitkä jatko-opinnot suunnitelmissa? Missä maassa jatkaisi opintojaan?

Riippuu todella paljon nuoresta, millainen tähänastinen koulumenestys on ollut, mitä harrastaa, miten luotettava ja vastuullinen ylipäätään on, millaiset tukijoukot ympärillä jne. Tunnette varmaan itse nuorenne parhaiten. 

Onko toinen vanhemmista toisesta Pohjoismaasta vai mistä idea? Vai onko kysymys ihan vain vaihto-oppilasvuodesta, joka tehdään jonkin järjestön kautta ja sieltä tulee valvonta?

Koko lukio ja tavoitteena kelpoisuus yliopisto-opintoihin. Äitinä toivoisin, että suorittaisi myös yo-tutkinnon Suomessa, mutta nuori hän sen päättää? Ihan suomalaisia ollaan, en muista mistä idea on tullut.

Miksi? Mitkä jatko-opintosuunnitelmat?

Ja teillä on hyvin varaa kustantaa lapsen elämä ja asuminen toisessa maassa? Miksei, jos kyseessä itsenäinen ja vastuuntuntoinen nuori.

Kelpoisuus yliopisto-opintoihin kyseisessä maassako?

En.

Älä vaan päästä saattaa aiheuttaa itsenäistymistä ja hieno kokemus josta varmasti hyötyä tulevaisuudessa joten nyt haet äkkiä ison rullan kuplamuovia ja käärit lapsukaisesi tiukasti siihen, laita vielä kerrosten väliin salakuuntelu laite ja gps paikannin niin hyvä tulee!!! Ja muista ottaa pikku silmäteräsi kaveripiiri yksitellen kuulusteluihin ja karsi heistä epäkelpo aines. Jatkossa ystävä ehdokkaat voisi valita tarkoin ennalta täytettyjen lomakkeiden avulla! Vapaus pilaa lapset!!

En missään tapauksessa ja näistä syistä:

- se on kallista, ei meillä olisi varaa (lapsen asuminen ulkomailla, matkat kotiin, meidän mahdolliset matkat lasta tapaamaan, mahdolliset lukukausimaksut jne)

- en usko, että lapsi pärjäisi yksin

- suomalainen lukio tarjoaa laajan yleissivistävän koulutuksen ja hyvät pohjat jatko-opintoihin, muiden maiden lukioista en tiedä.

Sen sijaan kannatan lämpimästi yliopisto-opintojen aikana vaihto-opiskelua jossain toisessa maassa. Se on kai nykyään vielä hyvin yleistäkin ja siihen saa tukea ja esim. stipendejä. Itse kävin aikanaan yhden syyslukukauden opiskelemassa Norjassa ja se oli hienoa aikaa. Sain stipendin, joka kattoi tosi paljon kuluista.

En lähettäisi, ellei esim. tähtää Suomea helpommalla lääkiksen suoraan hyvillä papereilla Ilman pääsykoevaivaa. Mitään järkeä ei muuten ole. Suomessakin voi mennä vaikka ruotsinkieliseen lukioon ja saada kunnon paperit, joilla voi täällä hakea yliopistoon. 

En näe tässä mitään järkeä. Suomalaisella yo-tutkinnolla on kelpoinen hakemaan jatko-opintoihin ulkomaille. Ja Pohjoismaissa ei ole sellaisia huippulukioita joiden takia kannattaisi mennä. Ruotsissa koulutus heikpmpilaatuista kuin Suomessa.

Ka nuori ei asiaa päätä.

Samaa mieltä, nuori ei asiaa todellakaan päätä.

Haluaisiko edellinen hiukan selventää miten ruotsinkielinen lukio Suomessa auttaa pääsemään yliopistoon ja erityisesti lääkikseen?

Tuota minäkin ihmettelin, että miten niin nuori päättää. Kyseessä on lapsi, joka tekee kuten sanotaan, sikäli kuin kyseessä on taloudellinen satsaus. Hyvää perustelua ei ole vielä kuultu, miksi pitäisi ulkomaille lähteä. Äitikään "ei muista".

En päästäisi. Täysi-ikäisenä lukion jälkeen voi muuttaa minne haluaa, mutta ei alaikäisenä.

En päästäisi. Menköön sitten lukion jälkeen täysi-ikäisenä ulkomaille yliopistoon. Sopeutuminen vieraaseen maahan on vaikeaa, eikä asiat välttämättä suju kuin haaveissa.

Anna kun arvaan. Kyseessä on nuori neitonen joka seuraa ps i love fashion -blogia innokkaasti.

Edellinen selvittää, että jos haluaa oppia ruotsia, niin sen voi tehdä Suomessakin. Ruotsinkielisenä voi edelleen päästä joihinkin paikkoihin jatko-opiskelemaan hieman helpommin. 

Ruotsissa taas käsittääkseni pääsee lääkikseenkin ilman pääsykoetta, jos paperit ovat tarpeeksi hyvät, ja siellä osin myös arvotaan opiskelupaikat. Tarttee siis olla hyvät paperit ruotsalaisesta lukiosta ja ovet lääkikseen ovat auki. Tosin, sinne voi yhtä hyvin pyrkiä Suomestakin, kunhan muistaa suorittaa riittävät kurssit tietyistä aineista lukiossa.

Siinä vaiheessa, kun yo-tutkinnon suorittaminen on ajankohtaista, on lapsi jo täysi-ikäinen eikä äidillä ole minkäänlaista päätäntävaltaa. Toiveita voin aina esittää.

Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön on paljon helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Vaaditaan äidinkielentasoinen ruotsinkielen taito.

Ruotsalainen lukio-opetus on suomalaiseen verrattuna ala-arvoista. Kielitaidon kannalta vaihto-oppilasvuosi olisi hyvä, mutta yo-tutkinto kannattaa suorittaa Suomessa. Jatko-opinnot sitten vaikka Uppsalassa.