En ymmärrä miksi leivonnan ainesosasuhteita pidetään niin ehdottomina?
Minä teen pullat, kuivakakut, kakkupohjat, tortut ja piiraat yleensä sormituntumalta. Eikä ole tullut radikaaleja epäonnistumisia, useimmin tuntuu epäonnistuvan, jos reseptiä seuraa tarkkaan. Onhan se selvä, että sormissa se tuntuu, kun taikina on valmista tai jos se tarvitsee jotain lisää tai vähemmän. Jotkut ilmeisesti ovat intuitiivisia leipureita ja toiset eivät.
Kommentit (14)
Mä en ymmärrä sitä, että väitelauseen perään pannaan kysymysmerkki.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:43"]
Jos mä leivon viitisen kertaa vuodessa, niin sitä näppituntumaa ei oikein ehdi kehittyä. Parempi siis katsoa ohjeista.
[/quote]
Sama juttu. Perus leivän ja pizzataikinan osaan tehdä sormituntumalta, mutta noita muita tulee tehtyä niin harvoin että tuntumaa ei kehity.
paljon helpompi kauhoa jauhot vaan desin mitalla, kuin arvuutella ja kokeilla ja lisätä. Ja toisekseen useiden leivonnaisten teko on tarkkaa puuhaa ja menevät pilalle, jos laitetaan aineet sinnepäin!
Tuntuu se leivonnassa olevan tarkkaa. Olen kokki ja en saa leivonnaisia onnistumaan jos teen homman yhtä suurpiirteisesti kuin perus kokkaamisen.
Koska leivonnassa on kyse ainesosasuhteista.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 11:51"]
Koska leivonnassa on kyse ainesosasuhteista.
[/quote]
Joo, mutta onnistunut leivonnainen voi tulla toisenlaisillakin ainesosasuhteilla kuin reseptissä on. Sormituntuma on tarkka väline hyvän seossuhteen löytämiseksi.
Reseptiä voi katsoa sen verrran, että näkee mitä raaka-aineita siihen tulee, ja minkä kokoinen esim 3 munan satsista suunnileen tulee. Loppu onnistuu kyllä ilman mittavehkeitä.
Leivonta on kemiaa ja kokkaus taidetta. Tai näin joku sen minulle selitti. Eli kokatessa voi säveltää ja soveltaa, leipoessa pitää suhteiden olla kohdallaan tai homma ei toimi.
Minä olen huomannut, että jauhoissa on suuria eroja tärkkelyksen ja proteiinin määrissä. Lienee selvää, ettei pelkkä desin mitalla kauhominen tuota aina samanlaista lopputulosta.
Mä sulatin ensimmäisellä kerralla muffinssivuoan uuniin. Seuraavalla kerralla sain jo valmiita tuotoksia, muuttelin hieman reseptiä omaan makuun sopivaksi. Mikään ei voi mennä enään vikaan.
Ei ne voi ihan niin ehdottomia olla, jos käyttää eri merkkisiä raaka-aineita kuin ohjeessa mainitut. Voi mennä hyvinkin vikaan vaikka pullataikina, jos käyttääkin Sunnuntain sijasta kylän oman myllyn vehnäjauhoja ja orjallisesti noudattaa ohjetta.
Silloin on kyllä hyvä tehdä täsmälleen ohjeen mukaan, jos ei ole oikein käsitystä siitä, millainen lopputuloksen pitäisi olla, saati sitten välivaiheitten.
Ruuanlaitto on taidetta, leivonta on kemiaa.
Ei kaikessa leipomisessa tarvitsekaan noudattaa orjallisesti reseptiä,se riippuu ihan siitä mitä leipoo.Teimme kerran ystävän kanssa pitsaa näppituntumalla,pohjasta tuli tosi paksu eikä se koskaan paistunut kypsäksi(kyllästyimme odottomaan ja tilasimme pitsaa).Sen sijaan sämpylätaikinan voisin tehdä vaikka unissani.
Jos mä leivon viitisen kertaa vuodessa, niin sitä näppituntumaa ei oikein ehdi kehittyä. Parempi siis katsoa ohjeista.