2,5-vuotiaan kiroilu! HELP!

Selität hänelle, että ne ovat rumia sanoja, joiden käyttö ei ole hyvää käytöstä eikä kohteliasta muita kohtaan. Kerrasta ei varmaan mene jakeluun, mutta kun väännät asiaa rautalangasta tarpeeksi usein, niin kyllä se siitä ohi menee.

Jätät huomiotta. Lapsi ei jatka käytöstä, kun ei saa reaktiota aikaiseksi.

Sanot isoisälle, että se kiroilu lapsen seurassa loppuu tai sitten loppuu yhdessäolo.

Lisään kakkosen listaan vielä, että lopettakaa itse kiroilu kokonaan, purkaa vaikka kieltä ennenkuin kirosanat tulevat ulos. Uskon että jompikumpi ainakin käyttää voimasanoja jonkun verran, jos on sen isältään oppinut. Ellei kumpikaan teistä kiroile, vaikka oma isä on "kiroileva siili", niin sitten voitte rauhoittua. Lapsi opettelee ja kokeilee kieltä, ei tajua uusien sanojen merkitystä. 

Mun kiroilu loppui kuin seinään kun esikoinen alkoi puhua :)

Mä en ymmärrä miksi pientä lasta pitää opettaa kiroilemaan. Miehen sisko opettaa omalle 3-vuotiaalle pojalleen kiroilemista ja vaan nauraa jos sanoo jotaki kirosanoja. Hirvittää ihan jos mun 2,5-vuotias tyttö leikkii sen kanssa, että matkii niitä sanoja. Onneks mies on kuitenkin eri puusta veistetty kun siskonsa ja ei yritäkään opettaa rumia sanoja meidän lapselle.

Mun nykyään 4v poika tuli myös mummolasta joskus parivuotiaana uuden sanavaraston kanssa. Mummolle useasti huomautin, ei uskonut. Ei mennyt enää mummolaan ja uusi sanavarasto jäi myös unholaan.