Anoppi ei tottele! (lasten kasvatuksesta)

Kieltämättä käynyt mielessä tuo välien katkaisu..

Anoppi on kontrollifriikki, suuttui jopa lapsemme ristiäisissä kun ei saanut tahtoaan läpi :o. Lisäksi on haukkunut ulkonäköni ja muuta mukavaa.. 

Olisi kiva että he olisivat mukana lapsemme elämässä mutta minun mielestäni lapsen vanhempien kasvatusmetodeja tulee kunnioittaa.

Miten 3 pärjäätte anopin kanssa?

Pitäisin huolen,että 'ei silmä vältä'.

Taidan olla aika paljon anoppisi kaltainen, sääli minun anoppiani ...

Minun puolestani sai suuttua ihan mielin määrin, ei minua haitannut. Minä kyllä pärjäsin anopin kanssa, mutta minun kanssani taisi sekä anopilla että hänen lapsillaan saattoi olla vähän vaikeampaa. Se oli heidän ongelmansa, ei minun.

inhottava anoppi sulla!! Älä vie lapsia sinne hoitoon tai muutenkaan.

Oiskohan vähän sama ongelma kun minun anopillani, eli käyttänyt ruokaa rakkauden ja heellyden osoittamisena omien lasten kasvatuksessa, eikä voi ymmärtää karkkipäivän merkitystä.

Missä on mies? Miksi sinä selität anopille?

Aina kun palstalla on anoppitappelu, ei koskaan kerrota mitä se anopin lapsi sanoo.

Jos kyseessä olisi jokin muu juttu niin ymmärtäisin, mutta kyllä lapsi tulee mummusta tykkäämään ja hyvät muistot jää näistä "tämä on sitten mummin ja pojun salaisuus, ei kerrota isille ja äitille että vähä namia otettiin".

Mun Äiti on samanlainen kuin sinä, ei karkkia lapsille. Mummolassa saatiin ja meininki muutenkin rennompaa.

Äitini ja mummuni/anoppinsa eivät ole väleissä.

"kukaan perheenjäsenistä ei uskalla sanoa tuolle matamille vastaan"

Eli mieskin nöyristelee anoppia.. Yritti vähän ojentaa anoppia mutta yritykseksi jäi :/

ap

Vähennä käyntejä ja kouluta ukkosi jämäkämmäksi.

Onko sinulla appiukkoa? Itsellä on joskus hieman ongelmia anopin kanssa kun hän vetää omaa showtaan meillä. Ratkaisukeino on yleensä se että kerron appiukolle joka kyllä laittaa vaimonsa "ojennukseen".

Ensinnäkin, jos olet miehesi kanssa paikalla, niin estäkää se karkin tuputtaminen. Todetkaa ihan ääneen, että ei, lapsemme ei vielä syö karkkia, anna sille viinirypäleitä, vesimelonia tai vaikkapa rusinoita. Jos anoppi viis veisaa kiellosta, niin miehesi sanoo sitten ihan rauhallisesti, että jos karkin tuputtaminen ei lopu, niin emme tule käymään. Se siitä.

Jos taas anoppi on lapsesi kanssa kahden, niin silloin mielestäni sinun kasvatusperiaatteesi eivät päde. Se, joka hoitaa, tekee niin kuin parhaaksi katsoo eikä pidä jättää sellaiselle hoitajalle, jonka kasvatusperiaatteet eroavat omistasi.

ja se lapsihan kuolee siihen jos mummolassa saa välillä karkkia, eikö vaan? Eli katkaise ihmeessä välit anoppiin!  Selität sitten vaan ohimennen myöhemmin lapselle, kun tämä on vähän vanhempi ja ihmettelee; "että miksei me tavata ikinä mummoa" "Että kulta rakas, mummo kun olisi antanut sinun syödä karkkia niin parempi että sulla ei ole mummoa ollenkaan, eikö vaan, rakas äidin pieni mussukka"...

Käyttäkää helvetti sentään sitä maalaisjärkeä!!! 

Asuuko anoppi teillä??

Minusta toi on ihan periaatteellinen ongelma, ja siis sun ongelma. Ei lapsi siitä pilaannu jos saa mummulta herkkuja joskus.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 19:27"]Eihän tässä tunnu ongelma olevan kenelläkään muulla kuin miniällä. Ehkä hän voisi seuraavilta vierailuilta jäädä pois niin appivanhemmatkin saisivat tilaisuuden olla omien lastenlasten kanssa vapaammin.[/quote]Anoppi joka myrkyttää lasten mielet äitiään vastaan, pitäisi ampua siihen paikkaan. Jos vanhemmat ovat sitä mieltä että jotku säännöt ovat tärkeitä, niin mummi ei voi kävellä niistä yli.

Maalaisjärkeä voi käyttää myös vastauksia. Monet lapset näkevät isovanhempia useita kertoja viikossa. Meillä välimatkaa 200 metriä, joten lapset piipahtavat isovanhemmilla aina, kun ehtivät. Ja mummo on tolkuton herkkujen tyrkyttäjä. On varmasti ollut sitä aina, sillä appivanhemmat ja pari heidän lapsistaan ovat reilusti ylipainoisia, painoa jokaisella arviolta 110 - 150 kg. Jos mummo saisi päättää, niin sama painokohtalo olisi meidän lapsillakin. Iso vääntö on pitänyt käydä, että mummo on uskonut, ettei lapsilla voi olla joka päivä karkkipäivä, jäätelöpäivä, keksipäivä ja kaakaopäivä. Säännöillä lasten nousevat painokäyrät on saatu tasaantumaan. Mutta mummoa pitää vahtia koko ajan haukansilmällä, sillä hän pyrkii koko ajan venyttämään sovittuja rajoja.quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 16:17"]ja se lapsihan kuolee siihen jos mummolassa saa välillä karkkia, eikö vaan? Eli katkaise ihmeessä välit anoppiin!  Selität sitten vaan ohimennen myöhemmin lapselle, kun tämä on vähän vanhempi ja ihmettelee; "että miksei me tavata ikinä mummoa" "Että kulta rakas, mummo kun olisi antanut sinun syödä karkkia niin parempi että sulla ei ole mummoa ollenkaan, eikö vaan, rakas äidin pieni mussukka"...

Käyttäkää helvetti sentään sitä maalaisjärkeä!!! 

[/quote]

meillä on neljä lasta pienin ikäeroin. vanhin täyttää kuusi ja nuorimmasta olen vielä tovin vanhempainvapaalla. vaikka ykkösen ja kakkosen väli oli vain 1v2kk, kakkonen ei ole anopille mitään. appiukkoa ei ole.

kun esikoista yritettiin tutista eroon, anoppi lykki tuttia suuhun aina kun silmä vältti. kun esikoista yritettiin totuttaa tavalliseen maitoon ja myöhemmin isojen lasten mukiin pullon sijaan, anoppi lämmitti aina maidon mikrossa pulloon. esikoinen joi siis lämmintä maitoa anoppilassa pullosta vielä vajaa 2v, vaikka kotona oli vuoden verran tarjottu mukista/lasista lämmittämätöntä versiota. kun asiasta sanoi, vastaus oli valmiina "en minäkään voi juoda jääkaappikylmää maitoa, kun kurkku tulee kipeäksi". anoppi myös jätti esikoisen reilun vuoden ikäisenä yksin valvomatta takapihalleen - jossa vierellä menee melko vilkasliikenteinen soratie -  kun kävi keittiössä tarkistamassa kiehuuko perunat. onneksi olin paikalla ja salamana takapihalla. ei tullut mieleen huikata vaikka sisälle, että katsoisitko kattilaan.. "ei siellä mitään ehdi tapahtua, ei se lapsi sieltä minnekään lähde yksin". niinpä niin.

kakkonen kun syntyi, anoppi otti ensimmäistä kertaa syliin vasta lapsen ollessa 10kk. kakkonen on isokokoinen, siis ikäisiään huomattavasti pidempi ja samassa suhteessa painavampi tapaus. kerran riitti sylittely, kun alkoi valitus siitä, miten lapsilla voi olla noin suuri painoero. reilu 2v esikoista kannettiin paikasta toiseen, mutta alta vuoden ikäinen ei päässyt edes polvelle istumaan - koska painoi niin paljon.

kun esikoiselle sattui haaveri, esim. pieni naarmu polveen pihalla kaatumisesta; lasta pidettiin sylissä ja voivoteltiin ja puhalleltiin, halailtiin ja paijattiin. kun kakkonen tipahti keinusta, huudettiin vaan "nouse ylös, ja jatka keinumista niin ei jää traumoja".

nyt kun näitä lapsukaisia on siunaantunut neljä, niin anopin mielestä me olemme tämän maan ylikansoittajia ja huonoja ihmisiä, kun esikoinen ei koskaan ole päässyt nauttimaan esim. päiväkodista (olemme miehen kanssa sumplineet työvuorot niin, että aina jompi kumpi on kotona). anopin mielestä me pilaamme esikoisen lapsuuden sillä, että tehtailemme lisää lapsia ja esikoiselta jää kaikki hyvät asiat lapsuudessa elämättä (?????). jatkuvasti joudumme anopin mielestä odottamaan, että nuoremmat kasvavat, jotta voimme vanhempaa lasta kuljettaa kaiken maailman temppuradoilla ja uimahalleissa. todellisuudessahan esikoinen ei minnekään edes halua lähteä ilman sisaruksiaan, mutta tätä anoppi ei voi käsittää.

kun esikoiselle alettiin opettaa vessakulttuuria, anoppi vesitti homman sillä, että varotteli poikaa, kuinka pippeli voi tipahtaa pönttöön, jos siinä istuu vinossa. hän myös selitti, kuinka viemäri on kakkan koti ja sinne kun kakkaa, niin viemärirotat tulevat hakemaan kakkan kotiinsa jne.. juttuja, jotka sitten lopulta vesittivät hetkeksi aikaa vessattelun ja poika käytti vaippaa vielä nelivuotiaana. onneksi velipoika saatiin suht nopeaa kuivaksi, niin esikoinen irtaantui vaipastaan sitten siinä sivussa. molemmilla on pippelit tallella, eikä viemärirottia ole näkynyt.

eli siis meillä anoppi pitää esikoista edelleen vauvanaan, eikä huomioi ollenkaan kolmea muuta lasta. muille saa sattua ja tapahtua, kunhan esikoinen säästyy kaikelta harmilta. esikoinen saa haleja ja syliä, muut joutuvat sitä pyytämään. ollaan miehen kanssa odoteltu, että koskahan lapset mahtavat huomata tämän eriarvoisuuden ja anoppi saada kunnolla nenilleen.

sanomiset ei riitä, saarnoja on kyllä pidetty. on yritetty selittää asiat jopa ruohonjuuritasolla ja lasten silmin, mutta ei mikään mene perille. esikoinen on se ensimmäinen, muita ei mahdu anopin maailmaan. aina löytyy jokin valmis selitys/tekosyy tällaiselle käyttäytymiselle. ei olla kuitenkaan välejä katkaistu, onhan tuo ainoa anoppi ja ainoa isovanhempi näille muksuille. mutta sitä päivää odotan, että pääsen sanomaan "mitäs minä sanoin"..

Minusta on törkeää jos vanhempien toiveita ei noudateta. He kuitenkin ovat vanhemmat. En minäkään menisi siskoni lapselle syöttämään karkkia jos siskoni kieltäisi. Vielä naurettavampaa on salata sitä "tämä on meidän oma pikku salaisuus, ei kerrota äidille" - tyylillä.. 

klo 21:39 kirjoittanut.. Minä katkaisisin kyllä välit. Meillä kaksi lasta, mutta jos isovanhemmat jättäisivät toisen huomiotta, katkeaisivat kyllä välit toiseenkin lapseen. En voisi katsella tuollaista vierestä.

Te ootte ihan karmeita minijöitä. Anoppeja kuuluu kunnioittaa! Luojan kiitos itsellä on loistoanoppi ja appi! Ekat karkit ovat antaneet lapsille, mutta mitä sitten. Sehän nyt vaan on isovanhempien tehtävä. Ei kai pullantuoksuinen mummo muuten lisänimitystänsä olisi saanut, kuin lahjomalla makealla.

Minulla on samankaltainen ongelma sekä anoppini että omien vanhempieni suhteen. Esikoinen on perso makealle ja ilahtuu suklaasta, jäätelöistä, pullasta, kekseistä, mehuista, rinkeleistä ja erityisesti munkeista. Lapsi saa toki syödä herkkuja, mutta ei joka päivä. Isovanhempien on vaikea tätä uskoa, kun lasta olisi kiva hemmotella.

Ongelma tästä tulee silloin, kun isovanhempien kanssa ollaan paljon tekemisissä. Voitte laskea ylimääräisen kalorimäärän, jos kolmevuotias syö tavallisen ruuan lisäksi joka päivä pari rinkeliä, puoli litraa mehua, kourallisen karkkeja tai pullan. Vanhempani eivät osaa mieltää näitä herkuiksi. Isäni saattaa antaa lapselle kahvilassa ison munkkipossun, vaikka olisin eriksee asian kieltänyt, koska lapsi halusi munkin. Kiva olla natsimutsi ja puhua aina ja joka kerta samasta asiasta (terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, mutta ei tunnu menevän perille. Muuten ovat aivan ihania isovanhempia ja meille kaikille hyvi rakkaita.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 22:59"]

Te ootte ihan karmeita minijöitä. Anoppeja kuuluu kunnioittaa! Luojan kiitos itsellä on loistoanoppi ja appi! Ekat karkit ovat antaneet lapsille, mutta mitä sitten. Sehän nyt vaan on isovanhempien tehtävä. Ei kai pullantuoksuinen mummo muuten lisänimitystänsä olisi saanut, kuin lahjomalla makealla.

[/quote]

Minä en kunnioita ketään sen takia että on jonkun äiti. Oma anoppi juuri tällainen, että kaikki pitäisi tehdä hänen tavallaan. No, minä en suostu luopumaan omista periaatteistani sen vuoksi että joku mummonkäppänä sitä vaatii.

Ja te kaikki anopinrakastajat täällä; miettikääpäs omalle kohdalle joku kasvatusperiaate (nyt tämän tilanteen karkin tilalle), josta olette ehdottoman tiukkoja. Teillekö on ihan ok, jos anoppi tekee päinvastoin? En usko sitä hetkeäkään.