Törkeintä mitä sinulle on sanottu tai tehty
Kommentit (51)
Exä voittaa, se oli niin törkeä että tässä menisi koko päivä kirjoitellessa sen sanomisia ja tekemisiä.
Ex meni nyxänsä kanssa kotiimme ja nyxä otti mieluiset tavarat mukaansa. Mukaan lukien lasten leluja.
Nyxä oli käynyt myös kaikki vaatelaatikkoni, myös alusvaatteeni, läpi.
Mistäkö tiedän? "ystävällinen" exäni kertoi.
Mieheni vastasi rehellisesti, kun kysyin, että näytänkö lihavalta uudessa mekossani.
Olin äitini muistotilaisuudessa. Hyvä ystäväni soittaa kesken kaiken ja kertoo eilisestä bileillasta, kuinka hauskaa oli. Muistutin että olen äitini muistotilaisuudessa, kaveri kysyi miten meni hautajaiset ja jatkoi bileillasta puhumista. Sanoin ettei huvita nyt puhua kun olen edelleenkin äitini muistotilaisuudessa ja lopetin puhelun.
Mun mielestä tuo oli ihan uskomattoman törkeää kohtelua ystävältä joka hyvin tiesi että missä olen, surun murtamana ja rikki ja silti piti avautua jostain bileillasta! Ei ollut kyllä muutenkaan kiinnostunut kuuntelemaan ja tukemaan mua tuossa asiassa. Ihmetteli vielä kuukauden päästä kun en ollut päässyt kuoleman yli.
Ex totesi kylmästi, tee kaikille palvelus ja tapa ittes. Oli "vähän" vinksahtanu. Nyt voi onneks jo nauraa.
Ëräs työkaverini kertoi johtoporrasta myöden, että olin kiusannut häntä. Yhtenä päivänä katosi kesken kaiken töistä. Kaikki olivat huolissaan minä mukaan lukien, kunnes muille "selvisi", että olin hakkunut kyseistä naista kyseisenä aamuna. En tosin ollut edes nähnyt kyseistä ihmistä sinä päivänä. Tämä siis veti jonkun ihme mielenterveyskohtauksen ja sai minut huonoksi ihmiseksi..
Soitin itse johtoportaaseen. Minun käskettini pyytää anteeksi. Ärähdin, että en pyydä, koska en ole tehnytkään mitään. Tämän jälkeen kyseinen nainen soitti minulle ja pyysi anteeksi. Oli kuulemma keksinyt jutun, koska hänellä oli vaikeaa... Ei halunnut tulla yhteiseen pöytään keskustelemaan. Sanoi itsensä irti.
Nyt tilanne. Johtoporras tietää, että koko juttu oli valhetta. Työntekijät taas luulevat, että olen kiusannut toista ihmistä niin, että joutui lähtemään töistä.
Lupasin pitää salaisuuden, koska kyseinen ihminen uhkaili itsemurhalla...
Tämän teki mulle vain siksi, koska olen hänen mielestä niin vahva ihminen..
Törkeimmät jutut menee jo nyyhky-stooreiksi, mutta ravintolassa törkein oli baaritiskiltä huudettu "Onks sun tissit jääny kotiin? ja kuppikokoni siis A.
Poissaolevaa on helppo haukkua kun ei ole korjaamassa juoruja. Olin ollut jonkinaikaa eräästä paikasta poissa ja kun palasin ihmettelin ihmeellistä negatiivista kohtelua jota sain. Minau kartettiin kuin ruttotautista. Selvisi, että olin kuulemma varastanut kassasta rahaa, soitellut häirikköpuheluja ja muuta perätöntä.
Tuo oli minulle todella suuri järkytys koska en koskaan tekisi tuollaista, päinvastoin olin tuolloin rehellinen ja tosia huomioiva jopa itselleni vahingoksi asti.
Omassa perheessä oli silloin tragedioita ja olin osittain ollut siksi poissa. Tuntui pahalta, että muutenkin rankkana aikana jouduin moisten juorujen kohteeksi.
Selitystä miettiessäni päättelin, että siinä oli käynyt niin, että olin jotenkin tölväissyt jotakin ihmistä huomaamattani ynnä koki mustasukkaisuutta ja kun en ollut paikalla oli helppo juorujen paisua ja paisua epärealistisiksi.
Entinen vaimoni sanoi kolmenkymmenen yhdessä eletyn vuoden jälkeen, ettei rakasta minua, ei ole koskaan rakastanutkaan tai on ehkä joskus mutta ei enää muista. Lähes päivittäin hän kuitenkin oli valehdellut rakastavansa, myös sinä aamuna kun hän iltapäivällä häipyi toisen miehen luokse. Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole valehtelua jos valehtelee toisen mieliksi. Tapauksesta on aikaa vuosia, mutta en ole tuosta päässyt yli enkä kai koskaan pääsekään.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 22:30"]Törkeimmät jutut menee jo nyyhky-stooreiksi, mutta ravintolassa törkein oli baaritiskiltä huudettu "Onks sun tissit jääny kotiin? ja kuppikokoni siis A.
[/quote]
No voi nyyh.
kyllä rasistiksi syytetään milloin mistäkin syystä. Itsekkin olen ollut rasisti kun olen omalta pyykkivuoroltani pyykkituvasta karkoittanut maahanmuuttajan.
Lukioikäisenä näytelmäharrastuksessa:
Tunsin itseni jo valmiiksi vähän ulkopuoliseksi porukassa, koska olin todella ujo (uskalsin kuitenkin näytellä). Joku kerta käytiin läpi kierros jossa kaikki kertoivat oman mielikuvansa jostain toisesta näytelmän hahmosta. Yksi tyttö (joka oli muillekin ilkeyksiä sanonut), kertoi sitten minun "roolihahmostani" kuinka se on porukassa yhdentekevä, ja sillä on koko ajan sellainen typerä lampaan hymy... Lähdin siitä sukkana menemään, itkin kauan poikaystävän kainalossa. Enkä vähään aikaan hymyillyt ainakaan tuossa porukassa, enkä kauaa siinä enää jatkanutkaan. Muuten pääsin kyllä tuosta nopeasti yli ja ujouskin on helpottanut paljon. Mutta kyllä tuo jonkinlaisen jäljen jätti kuitenkin...
Törkeintä mitä minulle on tehty, on ollut lapseeni kohdistunut koulukiusaaminen. Törkeintä oli pahimpien kiusaajien vanhempien, rehtorin, luokanvalvojan, koulupsykologin ja sivistystoimen joidenkin virkamiesten toiminta. Kiusaajien harjoittamaan fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan eivät näiden vanhemmat eivätkä viranomaiset puuttuneet. Sen sijaan minua nimitettiin vaikka miksi - ilman syytä. Yhden kiusaajan vanhemmat tekivät minusta rikosilmoituksen (syyttivät minua jonkun muun tekemästä lastensuojeluilmoituksesta), toiset vanhemmat haukkuivat minua rasistiksi (heidän taustansa ei kyllä häirinnyt minua lainkaan, mutta lapseni kärsi heidän poikansa harjoittamasta silmittömästä väkivallasta), koulun edustajat painostivat minua siirtämään lapseni erityiskouluun (kiitettävän tasoinen oppilas, mutta koulun mielestä 'sopeutumaton') ja nimittelivät minua milloin miksikin "ylisuojeleva, yhteistyöhaluton, ei ymmärrä lapsen etua, hermostunut". Näitä viranomaiset kirjoittivat virallisiin asiakirjoihin. Haloo! Pyysin teitä vain puuttumaan kiusaamiseen, jotta lapseni saisi tulla kouluun ilman pelkoa pahoinpidellyksi tulemisesta. On pieni ihme, että lapseni selvisi tuosta espoolaiskoulusta elävänä ja minäkin olen järjissäni.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 23:35"]Törkeintä mitä minulle on tehty, on ollut lapseeni kohdistunut koulukiusaaminen. Törkeintä oli pahimpien kiusaajien vanhempien, rehtorin, luokanvalvojan, koulupsykologin ja sivistystoimen joidenkin virkamiesten toiminta. Kiusaajien harjoittamaan fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan eivät näiden vanhemmat eivätkä viranomaiset puuttuneet. Sen sijaan minua nimitettiin vaikka miksi - ilman syytä. Yhden kiusaajan vanhemmat tekivät minusta rikosilmoituksen (syyttivät minua jonkun muun tekemästä lastensuojeluilmoituksesta), toiset vanhemmat haukkuivat minua rasistiksi (heidän taustansa ei kyllä häirinnyt minua lainkaan, mutta lapseni kärsi heidän poikansa harjoittamasta silmittömästä väkivallasta), koulun edustajat painostivat minua siirtämään lapseni erityiskouluun (kiitettävän tasoinen oppilas, mutta koulun mielestä 'sopeutumaton') ja nimittelivät minua milloin miksikin "ylisuojeleva, yhteistyöhaluton, ei ymmärrä lapsen etua, hermostunut". Näitä viranomaiset kirjoittivat virallisiin asiakirjoihin. Haloo! Pyysin teitä vain puuttumaan kiusaamiseen, jotta lapseni saisi tulla kouluun ilman pelkoa pahoinpidellyksi tulemisesta. On pieni ihme, että lapseni selvisi tuosta espoolaiskoulusta elävänä ja minäkin olen järjissäni.
[/quote]
Anteeksi, tuli vahingossa yläpeukun sijasta alapeukku!
[quote author="Vierailija" time="30.05.2014 klo 23:35"]Törkeintä mitä minulle on tehty, on ollut lapseeni kohdistunut koulukiusaaminen. Törkeintä oli pahimpien kiusaajien vanhempien, rehtorin, luokanvalvojan, koulupsykologin ja sivistystoimen joidenkin virkamiesten toiminta. Kiusaajien harjoittamaan fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan eivät näiden vanhemmat eivätkä viranomaiset puuttuneet. Sen sijaan minua nimitettiin vaikka miksi - ilman syytä. Yhden kiusaajan vanhemmat tekivät minusta rikosilmoituksen (syyttivät minua jonkun muun tekemästä lastensuojeluilmoituksesta), toiset vanhemmat haukkuivat minua rasistiksi (heidän taustansa ei kyllä häirinnyt minua lainkaan, mutta lapseni kärsi heidän poikansa harjoittamasta silmittömästä väkivallasta), koulun edustajat painostivat minua siirtämään lapseni erityiskouluun (kiitettävän tasoinen oppilas, mutta koulun mielestä 'sopeutumaton') ja nimittelivät minua milloin miksikin "ylisuojeleva, yhteistyöhaluton, ei ymmärrä lapsen etua, hermostunut". Näitä viranomaiset kirjoittivat virallisiin asiakirjoihin. Haloo! Pyysin teitä vain puuttumaan kiusaamiseen, jotta lapseni saisi tulla kouluun ilman pelkoa pahoinpidellyksi tulemisesta. On pieni ihme, että lapseni selvisi tuosta espoolaiskoulusta elävänä ja minäkin olen järjissäni.
[/quote]
Anteeksi, tuli vahingossa yläpeukun sijasta alapeukku!
Exä jätti, samana päivänä siis sanoi että "rakastin sinussa jotain, mikä muistutti exääni".. Silloin se sattui, mutta selvitty ja unohdettu koko jätkä.
Tapailin joskus muutaman kuukauden ajan yhtä mukavaa miestä. Ehdin ihastua oikein kunnolla ja kaikki tuntui menevän hyvin.
Yhtenä sunnuntaina kotiin tultuani tämän miehen luota sain viestin puhelimeen.
Hänen exänsä kuulemma muuttaa takaisin sen miehen asuntoon. Olinkin siis pelkkä laastari ja se tuntui silloin todella pahalta.
Anoppi päästää suusta aikamoisia mielipiteitään. Niistä riittäis tarinaa vaikka kirjaks asti.
Nämä ketjut on typeriä, oikein marttyyri ja mässäilyketjuja. Nyyh nyyh vittu.