Olen ihastunut lapseni kummisetään, apua!
Aviomieheni paras ystävä on aivan hemmetin komea. Pitkä, leveäharteinen, huumorintajuinen, uskomattoman seksikäs. Oma mieheni on keskimittainen, hyvännäköinen tietysti omalla tavallaan muttei mikään supernamu, eikä juurikaan osaa olla hauska - ellei sitten siteeraa jonkun muun kertomia vitsejä.
Miehet ovat parhaita ystäviä keskenään, komistus oli häissämme mieheni bestman ja kun poikamme syntyi, hän lupautui kummisedäksi. Hän käy meillä usein, lähes viikoittain, ja on todella vaikeaa olla edes vähän flirttailematta. Minulla on ihan suht onnellinen avioliitto, mutta mieheni on ehkä välillä vähän nössykkä. Liian turvallinen ja tasainen, liian tuttu. Minulla on ikävä sitä alkuaikojen jännitystä ja ylipäätään sitä vetovoimaa, kun on ihastunut uuteen ihmiseen.
Mitä minun pitäisi tehdä? Tuskin se edes ajattelee minua sillä lailla, vaikka onkin sinkku ja parin viinilasillisen jälkeen flirttailee yhtä lailla takaisin. Olenko tuomittu kuolaamaan loppuikäni tätä namupalaa, joka on niin lähellä mutta silti niin kaukana?
Tiedän, että tämä on ihan väärä paikka avautua, mutta menköön. Tämä on ehkä ainoa paikka, josta minua ei voi mitenkään tunnistaa, ja jos liippaa liian läheltä voin tietysti kääntää kelkkani, väittää olevani täysi provo ja että keksin koko tilanteen. Mutta mitä itse tekisit?
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 18:03"]
No et ainakaan ala enempään haaveilemaan siitä komistuksesta! Jokaisessa suhteessa tulee kausia jolloin se oma rakas tuntuu liian tutulta tai tylsältä. Sekaantumalla tähän miehesi kaveriin rikkoisit perheesi, loukkaisit miestäsi syvästi ja luultavasti lapsesi vihaisi / tulisi vihaamaan sinua. Sitäkö todella haluat?
[/quote]
No kun minä oikeastaan vähän laskin sen varaan, että jos jotain tapahtuisi, niin mieheni ja lapseni ei tarvitsisi tietää.
-ap
Jee, siitä vaan, tervetuloa pesälle. Varmaan olisi parempi, jos ilmoittaudut sinkuksi. Voit juosta vapaasti komistuksien perässä, eikä satuta ketään. Muuten on aika suuret riskit kiinnijäämiselle.
Oletko koskaan puhunut miehesi kanssa kolmannesta pyörästä? voisi olla ratkaisu.
Älä sure. Et ole ainoa. Joskus huomaan miettiväni, että jos mieheni menehtyisi niin tekisikö kummi aloitteen.
Onneksi mieheni on laaja-alaisempi ja ehkä fiksumpi, joten pääsen tilanteen herraksi ajattelemalla tätä (tavatessani ensimmäisen kerran olin kiinnostuneempi miehestäni kuin hänen kaveristaan).
Melkein sama tilanne, ei kummi mutta kuuma kuitenkin...
Sama juttu täällä. Lapseni kummi on ainoa joka saa minut kahden kesken oikeasti nauramaan ja hän puhuu ja kyselee juuri niitä oikeita asioita toisin kuin vain autostaan kiinnostunut mieheni. Muutenkin tunnen melkein paniikinomaista kiinnostusta ja vetoa tuohon mieheen. Ärsyttää jo, kun ajattelen häntä jatkuvasti ja näen nykyään vain muutaman kerran vuodessa.
Tuo on hieman huono yhtälö, koska jos jotain välillänne tapahtuu, ja kummi on miehesi paras ystävä, voitko olla aivan varma, ettei hän koskaan lipsauta jotain (tunnontuskissaan tai humalassa) miehellesi? Vaikka itse osaisitkin peittää jälkesi ja olla paljastamatta asiaa. En lähtisi sinuna leikkimään tulella, jos olet kuitenkin onnellisesti naimisissa. Voit menettää paljon.
Ainakin voit flirttailla jatkossakin :)
Aikamoisia huo*uleita suomalaiset naiset.
Bros before.... Miehille on kyllä melko pyhä sääntö, että en usko että pystyisit käydä päkäsees tota miestä ilman että se tieto tulis miehellesi ilmi... Em syystä uskoisin että välillänne ei mitään voi tapahtuakaan koska kaverien naiset on aina pyhä lehmä = no go = ajatuskin etoo... Siinä on liikaa väärällä tavalla väärää.
Mitä pitäis tehdä?
No vaikka panostaa siihen olemassa olevaan suhteeseen ja miettiä yhdessä miehen kanssa, josko siihen sais lisää säpinää jotenkin?
Miksi eka ajatus on käydä vieraissa ja miettiä jääkö siitä kiinni? Eikö sen ekan ajatuksen pitäisi olla pohtia, että olisko tässä nykyisessä suhteessa jotain mitä vois tehdä suhteen eteen?
Joissain kulttuureissa on ihan velvollisuus että lapsen äiti ja kummisetä harrastavat kiihkeää salaista seksiä keskenään. Anna mennä vaan, nauttikaa toisistanne. Aviomiehesikin toivoo että olet onnellinen ja kaverille kans -ajatusta
Kolmen kimppa. Kolmannen pitää tietysti olla luotettava ja riittävän tuttu. Kun ohjaat sen velä siihen, että se on miehesi ajatus....
Ei ole meillä enää miehen paras ystävä, tuskin sietävät toisiaan.
Ota ihmeessä häneen yhteyttä jotenkin jotta tiedät onko kipinöinti molemminpuolista. Ehkä hänkin ajattelee sinua juuri tälläkin hetkellä.
Olen kummina vastaavassa tilanteessa. Ja kuten joku jo mainitsikin, buddies before babes on kyllä ehdoton periaate. Uskoisin että kuten minäkin, myös AP:n lapsen kummi on lojaali ennen kaikkea kaverilleen, ei tämän vaimolle. Satunnaisen pi**un vuoksi ei todellakaan kannata uhrata monikymmenvuotista ystävyyttä. En tiedä kokeeko tämä oman kummilapseni äiti jutteluamme flirtiksi, minulle se on ihan normaalia läpänheittoa. Missään tapauksessa mitään enempää ei tule välillämme olemaan.
AP kuulostaa kunnon wt-vosulta. Sääliksi käy lasta.
Elämä on lyhyt kirjoitti:
Ota ihmeessä häneen yhteyttä jotenkin jotta tiedät onko kipinöinti molemminpuolista. Ehkä hänkin ajattelee sinua juuri tälläkin hetkellä.
Se, että elämä on lyhyt, ei ole mikään syy tietentahtoen aiheuttaa mielipahaa toiselle ihmiselle, jota rakastaa (?). Jos mainitsemaasi lopputulokseen tulee, ensin selvitetään asiat edellisessä suhteessa ja ollaan rehellisiä ja sitten lähdetään miettimään, josko tämä kummisetä on samalla aaltopituudella tuon kipinöinnin kanssa.
Ihastumisia tulee ja menee pitkässä suhteessa. Tuokin tunne menee ohi ja jälkeenpäin sua nolottaa, että oot täälläkin asiaa vatkannut. :)
Tiedän oikeasta elämästä juuri tällä tavoin tutustuneen pariskunnan, kummi siis nykyisin lapsen äidin kanssa. Olikohan ap?
No et ainakaan ala enempään haaveilemaan siitä komistuksesta! Jokaisessa suhteessa tulee kausia jolloin se oma rakas tuntuu liian tutulta tai tylsältä. Sekaantumalla tähän miehesi kaveriin rikkoisit perheesi, loukkaisit miestäsi syvästi ja luultavasti lapsesi vihaisi / tulisi vihaamaan sinua. Sitäkö todella haluat?