Te joilla on mt-ongelmaisia perheenjäseniä

Tee niin kuin siskoni perhe. Sairastin teini-iässä mt-ongelmia, ja siskoni pisti välit poikki. Ei ikinä soita, laita mailia, kirjeitä, mitään. Facebookissa jokaisen muun sukulaisen kanssa ystävä, paitsi minun. Käyvät "salaa" vanhemmillani, ja aina eri aikaan kuin minä. 

Nyt 10 vuotta myöhemmin, terveenä ja menestyneenä, ajattelen että good riddance. En kaipaisikaan tuollaista kaksinaamaista kotkatarta elämääni. 

Kerrot totuuden tai sitten sanot jotain ympäripyöreätä sinne päin. Kaikille ei tavitse olla ihan täysin avoin jos se tuntuu sinusta jotenkin vastenmiliseltä.

No kyllä mä kerron ihan avoimesti, jos joku kysyy, tietenkin. Miksi en kertoisi? Siskollani on skitsofrenia ja huumeongelmaakin ollut... Toisaalta olenkin hoitoalalla töissä, joten ymmärtävät kyllä, eivätkä todellakaan leimaa minua sen takia. 

Hyvä, että sinulla riittää luottamusta. Valitettavasti en uskalla kertoa määräaikaisessa työsuhteessa, että perheessä ilmenee vakavaa masennusta, jonka takia useammat ei saa huolehdittua edes itsestään saati töistä tai opinnoista.

Vastenmielinen ja asenteiltaan vuosikymmeniä jäljessä oleva aloitus.

Ihan kiva että haukutte. Tämä asia tosiaan painaa minua kovasti. On äärimmäisen vaikeaa kertoa kenellekään, että veljeni on vanhusikäisten vanhempieni hoidossa kuin pieni lapsi eikä siskollakaan mene paljoa paremmin. Mutta hyvä että jotkut hyväosaiset av-palstalaiset voivat purkaa aggressioitaan alapeukuttamalla aloitustani.

Te olisitte kaikki niitä kauniita ja rohkeita, jotka kertoisitte avoimesti ympäriinsä puolitutuille työkavereille heidän kysyessään, miten veljenne uhkailee itsemurhalla, siskonne häiriköi teitä yötä myöten harhaisille puheluilla ja olette joka loman jälkeen näitä tavattuanne henkisesti ihan lopussa. Niin ja sen takia te olette sitten se, jonka pitää hoitaa monen sadan kilometrin päästä vanhempiennekin asioita, vaikka hyvin kaikki tietävät veljen jopa asuvan näiden kanssa.

Hyvä, minä pieni vastenmielinen ihminen jatkan tämän taakkani kantamista, lopetetaan tämä keskustelu tähän.

Ihan kiva että haukutte. Tämä asia tosiaan painaa minua kovasti. On äärimmäisen vaikeaa kertoa kenellekään, että veljeni on vanhusikäisten vanhempieni hoidossa kuin pieni lapsi eikä siskollakaan mene paljoa paremmin. Mutta hyvä että jotkut hyväosaiset av-palstalaiset voivat purkaa aggressioitaan alapeukuttamalla aloitustani.

Te olisitte kaikki niitä kauniita ja rohkeita, jotka kertoisitte avoimesti ympäriinsä puolitutuille työkavereille heidän kysyessään, miten veljenne uhkailee itsemurhalla, siskonne häiriköi teitä yötä myöten harhaisille puheluilla ja olette joka loman jälkeen näitä tavattuanne henkisesti ihan lopussa. Niin ja sen takia te olette sitten se, jonka pitää hoitaa monen sadan kilometrin päästä vanhempiennekin asioita, vaikka hyvin kaikki tietävät veljen jopa asuvan näiden kanssa.

Hyvä, minä pieni vastenmielinen ihminen jatkan tämän taakkani kantamista, lopetetaan tämä keskustelu tähän.

Ihan kiva että haukutte. Tämä asia tosiaan painaa minua kovasti. On äärimmäisen vaikeaa kertoa kenellekään, että veljeni on vanhusikäisten vanhempieni hoidossa kuin pieni lapsi eikä siskollakaan mene paljoa paremmin. Mutta hyvä että jotkut hyväosaiset av-palstalaiset voivat purkaa aggressioitaan alapeukuttamalla aloitustani.

Te olisitte kaikki niitä kauniita ja rohkeita, jotka kertoisitte avoimesti ympäriinsä puolitutuille työkavereille heidän kysyessään, miten veljenne uhkailee itsemurhalla, siskonne häiriköi teitä yötä myöten harhaisille puheluilla ja olette joka loman jälkeen näitä tavattuanne henkisesti ihan lopussa. Niin ja sen takia te olette sitten se, jonka pitää hoitaa monen sadan kilometrin päästä vanhempiennekin asioita, vaikka hyvin kaikki tietävät veljen jopa asuvan näiden kanssa.

Hyvä, minä pieni vastenmielinen ihminen jatkan tämän taakkani kantamista, lopetetaan tämä keskustelu tähän.

Ap vaikutat siltä että sinulla on aika iso ongelma tämän asian hyväksymisessä. En usko että muut ihmiset leimaavat sinua sisarustesi takian, mutta teet sen itse. Kannattaisi varmasti mennä ammattilaisen juttusille. Mt-ongelmaisen siskona oleminen on raskasta, tiedän. t.2

En minä kaikille avoimesti kerro, että siskollani on vaikeaa masennusta, alkoholionvelmaa, syömishäiriö ja ilmeisesti jonkinlaista rajatilapersoonallisuus-öömitä (valitettavasti tämän viimeisen oikeasta termistä en ole varma, anteeksi epätarkkuus).

Yksi hämmentävyydessään loistava esimerkkitapaus on tuttuni ala-asteajoilta. Tämä nykyisin hoitoalalla oleva nainen on vakaasti sitä mieltä, ettei siskollani voi mennä erityisen huonosti koska asuimme lapsuudessamme omakotitaloalueella ja vanhempani ovat vieläkin yhdessä. Tietenkin tämä on yksittäistapaus, mutta juurikin tämäntyyppisten ihmisten takia en koe että minun pitäisi availla siskoni elämäntilannetta. Ei siksi että se lopulta leimaisi minua, en vaan halua levitellä siskoni asioita.

Olen itse mt-ongelmainen ja minusta olisi mukavaa jos läheiseni kysyisivt minulta mitä haluan heidän vastaavan eikä täältä palstalta.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 09:27"]

Ihan kiva että haukutte. Tämä asia tosiaan painaa minua kovasti. On äärimmäisen vaikeaa kertoa kenellekään, että veljeni on vanhusikäisten vanhempieni hoidossa kuin pieni lapsi eikä siskollakaan mene paljoa paremmin. Mutta hyvä että jotkut hyväosaiset av-palstalaiset voivat purkaa aggressioitaan alapeukuttamalla aloitustani.

Te olisitte kaikki niitä kauniita ja rohkeita, jotka kertoisitte avoimesti ympäriinsä puolitutuille työkavereille heidän kysyessään, miten veljenne uhkailee itsemurhalla, siskonne häiriköi teitä yötä myöten harhaisille puheluilla ja olette joka loman jälkeen näitä tavattuanne henkisesti ihan lopussa. Niin ja sen takia te olette sitten se, jonka pitää hoitaa monen sadan kilometrin päästä vanhempiennekin asioita, vaikka hyvin kaikki tietävät veljen jopa asuvan näiden kanssa.

Hyvä, minä pieni vastenmielinen ihminen jatkan tämän taakkani kantamista, lopetetaan tämä keskustelu tähän.

[/quote]

Älä ap viitsi heittäytyä marttyyriksi. sinulla on raskas elämäntilanne, mutta ei se siitä ainakaan kevene sillä, että salailee tuollaisia asioita ja kerää niistä vielä lisää ahdistusta itselleen.

Ihmiset on yllättävän ymmärtäväisiä. Sinua ehkä itseäsikin helpottaisi, jos voisit puhua asiasta avoimesti? Tai jos et halua tarkasti kertoa, voithan sanoa vain, että teillä on nyt erityisen vaikea tilanne lapsuudenperheessä, etkä halua puhua siitä nyt tarkemmin.

Niin isolla osalla ihmisiä on mielenterveyshäiriöitä, että juuri kenellekään aikuiselle ihmiselle ne eivät ole vieraita. Moni on sairastunut itse jossain vaiheessa tai joutunut olemaan huolissaan perheenjäsenensä tai lähisukulaisen vuoksi. Kokemuksesi tekevät sinusta vain (toivottavasti) ymmärtäväisemmän ihmisen. Sinulla ei ole mitään hävettävää, eikä kenelläkään sairastuneellakaan. Itse en pidä mielenterveyden ongelmia sen kummempana kuin muitakaan sairauksia; diabetesta, epilepsiaa, sydänsairauksia tms.

Ap vaikuttaa sellaiselta ihmiseltä joka ei hae apua itselleen, vaikka hänen pitäisi, koska se on hänen mielestään jotenkin noloa, leimaavaa tms...