Äskeisen dokumentin innostamana, mikset eroa kirkosta?

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 16:39"]

Miksi ateisteja edes kiinnostaa se, kuka kuuluu kirkkoon ja kuka ei? Mitä se heille kuuluu?

[/quote]

Valitettavasti jopa valtiomme kysyy monessa paikassa kuulutko kirkkoon vai et. Sen pitäisi tosiaan olla jokaisen henkilökohtainen asia, eikä valtion kuulu kysellä vakaumuksesi perään.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 18:48"]

Kirkon piirissä tehdään kyllä paljon hyvää työtä, mutta myös pahaa. Olen itse saanut hyvin ikävää kohtelua omalta rippipapiltani (en halua kertoa tarkemmin, asia on arka), ja sitten on näitä kaikenlaisia lahkoja, joiden toimintaa kirkko tavalla tai toisella tukee, joiden suojissa tapahtuu ihan todella kammottaviakin asioita uskonnon varjolla. Minä haluan omilla rahoillani tukea sellaisia toimijoita, jotka tekevät ainoastaan niitä hyviä asioita ja joilla on selkeät, nykyaikaiset käsitykset oikeasta ja väärästä. Tällaisena pidän mm. Suomen Punaista Ristiä, monia muitakin vaihtoehtoja kyllä löytyy. Kirkollisveroa vastaavan summan voi jokainen maksaa suoraan haluamalleen taholle, jos niin valitsee.

En halua siksikään kuulua kirkkoon, että tahdon kirkon ja valtion lopullista ja pysyvää erottamista mahdollisimman pikaisessa aikataulussa. En halua kirkon määräävän millään tavalla mm. lainsäädännöstämme tai peruskoulun opetussuunnitelman sisällöstä. Aina, kun meillä yritetään näitä viimeisiä uskonnollisuuden jäänteitä siivota, kirkon edustajat älähtävät vedoten kirkon suureen jäsenmäärään. Tosiasiassa suurin osa kirkkoon kuuluvistakaan ei halua, että lapsille opetetaan koulussa Raamatun tapahtumia totuutena tai että homot eivät saa heteroihin nähden tasaveroisia oikeuksia solmiessaan maallisen, juridisen avioliittosopimuksen. Mutta kirkko ei koskaan selvitä jäsenistönsä todellista kantaa asioihin, vaan väittää automaattisesti kaikkien jäsenten kannattavan kaikkea sitä, mitä heidän senhetkiseen doktriiniinsa nyt sattuukin kuulumaan. En halua tarjota kirkolle tällaista vallankäytön välinettä, koska uskonto on mielestäni jokaisen henkilökohtainen asia, eikä sillä pitäisi saada tehdä politiikkaa eikä puuttua toisten ihmisten elämään millään tavalla.

En halua myöskään koskaan joutua omassa maassani käymään keskustelua siitä, että muiden uskontojen tapoja ja oppeja täytyy kirjata lakiin tai sisällyttää kouluopetukseen. Moraalini ei kuitenkaan salli tämän kieltämistä muilta uskontokunnilta niin kauan kuin yhteiskunnassa tanssitaan myös luterilaisen kirkon askelkuvioiden mukaan. Ehdottomasti paras ratkaisu muuttuvassa yhteiskunnassamme on se, että mikään uskontokunta ei pääse määräilemään laeistamme ja opetuksestamme, vaan nämä pidetään kaikista uskonnoista vapaina vyöhykkeinä. Mitä vähemmän jäseniä yksittäisellä uskontokunnalla on, sitä helpommin tämä voidaan toteuttaa. Mielestäni asialla alkaa olla jo hieman kiirekin.

[/quote]

Voisiko tuon paremmin enää sanoa? Olen täysin samaa mieltä. Kirkko tekee myös paljon pahaa ja marginaalisen verran liikevaihdostaan hyvää. En halua tukea sellaista. Tuen muita järjestöjä.

SPR on erinomainen esimerkki järjestöstä, joka tekee hyvää kysymättä jäsenyyttä. Taitaa olla vielä uskonnoista riippumaton, joten onko se sitten uskonnoton vainateistinen järjestö?

Aidosti merkityksellisistä, historiallisista kirkoista tulee museovirasto pitämään huolta, jos kirkko ei enään itse pysty.

Perinteet, joulut ja vastaavat, säilyivät meillä täysin entisellään vaikka erosin kirkosta pari vuotta sitten,35 vuotiaana. Ehkä uskonnollisten joululaulujen sijaan perinteeseemme kuuluu nykyaikaisia joululauluja.

Toivon valtion eroavan kirkosta pikimmiten ja Suomen siirtyvän EU aikaan tälläkinnsaralla.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 15:32"]

Itse asiassa niillä tiedoilla, joita meille asti on säilynyt Jeesuksen ajoista, ei voida todistaa mitään todellista tapahtuneen, ei vain voida. Kaikki perustuu teorioihin.

Yhtä hyvin voi Prinsessa Ruusunen olla totta.

Enkä minä tieteellekkään sokeasti kumarra, jos tiede nyt tässä yhteydessä käsitetään puhtaasti uskonnon vastavoimaksi.

Minussa elää usko...johonkin. Johonkin, joka on itseäni niin paljon suurempaa ja ihmeellisempää, että tuskin tulen sitä koskaan ymmärtämään. Minussa elää myös toivo kuolemanjälkeisestä elämästä, joskaan ei vakaa usko siihen.

Myönnän oman rajallisuuteni, mutta en tunne mitään järkeen perustuvaa tarvetta uskoa Raamatun antamaan käsitykseen maailmankaikkeudesta.

Ehkä satu on loukkaava sana, mutta siten koen nuo asiat, joita opetetaan kouluissa kuin todellista historiaa.

Ja kun kerron lapselle, että Jumala on taivaassaan ja katselee meitä, tunnen tasan yhtä paljon totuutta sanojeni takana, kuin silloin kun kerron, että Joulupukki asuu Korvatunturilla.

ap

[/quote]

Kuules ap. Kyllä historiatieteen valossa Jeesuksesta on olemassa ihan aikalaisdokumentteja. Hän on ollut todellinen henkilö. Ei se tieto ole mitään "teorioita", kuten väität.

Historiatiede ei pyörittele pelkkiä teorioita vaan konkreettisia, lähteisiin perustuvia faktoja. Joiden pohjalta voidaan sittä päätellä asioita. Mutta ne tiedot tai päättely eivät ole teoriaa.

Sinulla ei taida olla kovin kummoista käsitystä tieteellisestä ajattelusta tai siitöm mitä tarkoittaa "teoria".

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 16:56"]

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 16:39"]

Miksi ateisteja edes kiinnostaa se, kuka kuuluu kirkkoon ja kuka ei? Mitä se heille kuuluu?

[/quote]

Siten että yhteiskunta ylläpitää järjestelmää mikä on sairas. Jos kirkko eläisi vain ja ainoastaan niiden rahoilla jotka siihen aikuisena itse vapaaehtoisena liittyy niin mitään ongelmaa ei olisi. 

[/quote]

Mitäs sitten, kun minun mielestäni tämä yhteiskunta on sairas, kun se ylläpitää kankeaa ja toimimatonta byrokraattista koneistoa? Minun mielestäni yhteiskunnan järjestelmä on sairas, kun rahaa riittää tuhlattavaksi kaikenmaailman puolivillaisiin, ammattilaista leikkivien harrastelijanplanttujen taidepläjäyksiin ja pesisturnauksiin. Kun samalla vanhukset makaa kakkavaipoissa ja lapset istuu kouluissa liian isoissa luokkaryhmissä ja terveyskeskusten jonot on jo niin pitkät, että niihin ei enää pääse.

Miten minä sitten irtianoudun tästä sairaasta yhteiskunnasta ja sen järjestelmästä ihan totaalisesti? Kun ei kukaan hyvällä tahdollakaan voi sanoa, että se toimisi.

Jos kirkolta viedään mahdollisuus toimia ja vaikuttaa asioihin, sitten vasta olemmekin suossa. Kun kunnan pitää ne kirkon hommatkin ottaa niskoilleen.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 15:16"]Minusta on tärkeää, että joku taho hoitaa kauniita kirkorakennuksia.

[/quote]

Jos kirkon jäsenkato olisi niin merkittävää, ettei se pystyisi huolehtimaan kirkoista, varmaan valtio ostaisi ne ja niissä alettaisiin pitää kaikenlaisia tapahtumia.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 01:43"][quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 15:16"]Minusta on tärkeää, että joku taho hoitaa kauniita kirkorakennuksia.

[/quote]

Jos kirkon jäsenkato olisi niin merkittävää, ettei se pystyisi huolehtimaan kirkoista, varmaan valtio ostaisi ne ja niissä alettaisiin pitää kaikenlaisia tapahtumia.

[/quote]

Tarkennus: Eli siis käytännössä kirkon sijaan Museovirasto vastaisi niistä ja vuokraisi ne kenelle tahansa.

Erosin jo 15 vuotta sitten ja sekin oli pitkä prosessi.

Mä en kuulu kirkkoon enää. Mutta kyllä sun lapsesi voi ihan hyvin mennä leirille, vaikka sinä eroaisitkin. Jos on kerran kastettukin jo. Anna palaa vaan. Ripille päästyäänhän se ei ole enää sinusta kiinni, kuuluuko lapsi kirkkoon vai ei. Kysy kirkkoherranvirastosta eroaako lapsikin nyt rippijuhliin asti vai voiko hän pysyä vielä jäsenenä. Leirille osallistumista se ei tosiaan estä. 

Kirkko on tänäpäivänä vielä yksi harvoista instansseista, joka esimerkiksi auttaa hädässä olevaa ilman velvoitta ja hintaa, tai maksu on minimaalinen. Esimerkiksi kerhot, harrastustoiminta, diakoniatyö (diakoniatyöhön kuuluu kaikenikäisten ihmisten auttaminen, ohjaaminen ja neuvominen, esim. velkaneuvontaa, sosiaaliohjausta, terapiaa + taloudellista apua tarvittaessa).

Anna minulle joku esimerkki jostain ateistiseen lähtökohtaan pohjaavasta humanistisesta laitoksesta, joka tekee tällaista samaa? Palvelua jäsenille ja jäsenettömille. Sellaista ei ole.

En tietenkään. Olen saanut ihan perus-luterilaisen kasvatuksen, on rippijuhlat sun muut vietetty. Jotenkin ajattelen, että en voi hylätä sitä katsomusta jonka olen tässä vuosikymmenten varrella imenyt itseeni pikkurahojen takia. Vaikken siis uskovainen varsinaisesti olekaan.

Mitä jos se kaikki onkin totta? 

Ap tässä taas. Missään nimessä syyni kirkosta eroamiseen ei ole raha. Tähän asti olen ne pikkurahat mukisematta maksanut ja syyni ovat kirjaimelleen samat kuin vastaajalla numero 5, paitsi etten missään vaiheessa ole ajatellut, että se kaikki olisi totta. Sen verran olen ajatuksen tasolla kuitenkin käsitellyt ja kyseenalaistanut asioita. Tämä on ensi kerta kun tunnen jotain tarvetta konkreettiseen tekoon, siis eroamiseen.

Uskonto on minusta tavallaan tosi kaunis asia, pidän esim. kirkoista ja hengellisestä musiikista. Tämän laimean pitämisen takana ei kuitenkaan ole koskaan ollut minkäänlaista vakaumusta.

Olen puhunut lapsille harvakseen Jumalasta ja taivaasta, juuri siksi, että minusta niin "kuuluu" tehdä, kun kerran luterilaisia ollaan, ja tuntenut aina itseni tyhmäksi ja samoin tuntenut aliarvioivani myös lapsen älyä.

Joo, mulla on varmaan syytä erota, kun itsenkin ajattelen tätä kunnolla. Jotenkin nolottaa, jopa, miksen ole tätä ennen asiaa enempää kyseenalaistanut?

En osaa sanoa järjestöä, joka olisi ei-kristillinen ja silti auttaisi, mutta uskon niitä silti olevan. Eikä se, että kirkon helmassa on paljon auttavia tahoja, tee niistä saduista yhtään enempää totta. En halua enää opettaa lapsilleni ja itse teeskennellä, että uskonto on minulle tärkeää, kun se ei ole, eikä tule koskaan olemaan.

Kuulun kirkkoon, enkä aio erota. Olen ateisti, mutta mun mielestä kirkko tekee paljon hyvää työtä ja haluan sitä tukea. Mun suvusta hyvin merkittävä osa on kirkolla töissä, ja tiedän, miten tärkeää työtä he tekevät. Tärkeänä työnä pidän diakonia-, vanhus-, lapsi-, sairaala- ja sielunhoitotyötä.

Minusta on tärkeää, että joku taho hoitaa kauniita kirkorakennuksia.

Täällä myös syynä se, että haluan kannattaa kirkon työtä.

Lapsena minut liitettiin siihen firmaan lupaa kysymättä.

Tietenkin erosin koska en usko satuihin ja kirkon puuhat ovat keskiaikaisia muutenkin.

Ihmiset sitä hyvää työtä tekee, ei jumala. Miksi pitää uskoa jotain tiettyä satua, ainakin näennäisesti kuulumalla kirkkoon tai muuten on jotenkin huonompi ihminen?

Minä haluan tulea hyviä asioita mutta haluan myös kyseenalaistaa. Jos kukaan ei tee niin, kirkoilla on aina mahdollisuus pitää satunsa voimassa, koska ovat niin hyviä ja auttavaisia.

Kuka perustaa sen organisaation, joka ottaa kirkon tehtävät hoitaakseen?

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 15:13"]

Ap tässä taas. Missään nimessä syyni kirkosta eroamiseen ei ole raha. Tähän asti olen ne pikkurahat mukisematta maksanut ja syyni ovat kirjaimelleen samat kuin vastaajalla numero 5, paitsi etten missään vaiheessa ole ajatellut, että se kaikki olisi totta. Sen verran olen ajatuksen tasolla kuitenkin käsitellyt ja kyseenalaistanut asioita. Tämä on ensi kerta kun tunnen jotain tarvetta konkreettiseen tekoon, siis eroamiseen.

Uskonto on minusta tavallaan tosi kaunis asia, pidän esim. kirkoista ja hengellisestä musiikista. Tämän laimean pitämisen takana ei kuitenkaan ole koskaan ollut minkäänlaista vakaumusta.

Olen puhunut lapsille harvakseen Jumalasta ja taivaasta, juuri siksi, että minusta niin "kuuluu" tehdä, kun kerran luterilaisia ollaan, ja tuntenut aina itseni tyhmäksi ja samoin tuntenut aliarvioivani myös lapsen älyä.

Joo, mulla on varmaan syytä erota, kun itsenkin ajattelen tätä kunnolla. Jotenkin nolottaa, jopa, miksen ole tätä ennen asiaa enempää kyseenalaistanut?

En osaa sanoa järjestöä, joka olisi ei-kristillinen ja silti auttaisi, mutta uskon niitä silti olevan. Eikä se, että kirkon helmassa on paljon auttavia tahoja, tee niistä saduista yhtään enempää totta. En halua enää opettaa lapsilleni ja itse teeskennellä, että uskonto on minulle tärkeää, kun se ei ole, eikä tule koskaan olemaan.

[/quote] Usko on uskoa, niin sanotaan kristittyjen pyhässä kirjassakin, mutta sinulla ei ole sen vertaa itselläsi annettu ydintiedon jyväsiä, että voisit kutsua niitä saduiksi. Myyttejä osa, osa legendoja, mutta ne eivät ole synonyymejä sadulle.

Jeesus on tieteen näkemykselläkin historiallinen hahmo. On lukuisia kirjoituksia hänen ihmeteoistaan, ne ovat myyttejä, mutteivät satuja. Lisäksi on mysteeri, mistä sen ajan "tavallinen" juutalainen puusepän poika tunsi kaikki kirjoitukset ja siteerasi niitä, kuin oppinut.

Jokainen meistä uskoo enemmän tai vähemmän jotain, mikä ei pohjaa tieteelliseen ajatteluun, ja jota tiede ei tunnusta. Toisilla se on luontaishoidot, toisilla uskomus voin ja kerman terveellisyydestä, toisilla vakaa usko ruusu/merisuolan haitattomuuteen, yhden mielestä rokotteet ovat täyttä soopaa jne.

Ai niin, nro 13 jatkaa, itse uskot auttavia järjestöjä olevan, vaikka et ole asiaa mistään tarkistanut, eikä sinulla ole sellaista tahoa antaa. Ihminen on rakennettu uskomaan asioita. Meidän arkiajattelumme pohjaa lähes tyystin uskomuksiin. Suklaasta tulee finnejä, lisäaineet ovat pahasta ja niin edelleen.

Kyllä nämä kirkosta eronneetkin silti viettävät mielellään kirkollisia juhlapyhiä. Enkä nyt tarkota pelkästään palkallisia vapaita töistä, vaan kaikenlaisia juhlapyhiin liittyviä uskontoon pohjautuvia perinteitä, kuten joululahjojen jakamista jouluna, virpomista pääsiäisenä jne... Ai niin, mutta joulupukin ja pääsiäisnoidan touhujahan ne ovatkin vaan!