Lue keskustelun säännöt.
Miksi anoppi on ilkeä?
15.04.2014 |
Alkaa olla mitta täysi. Anoppi on aina vain ilkeä. Olen nyt vuosikausia sietänyt hiljaa anopin, joka on hyvin huomionhakuinen ja jyräävä. Olen yrittänyt olla kiltti ja huomioida hänet, sietää persoonaansa, mutta nyt en vain enää jaksa.
Aina anoppi löytää ihanimmankin juhlahetken keskellä syyn raivostua milloin mistäkin pikkuasiasta ja onnistuu pilaamaan kaikkien tunnelman. Esittää, että hänellä on täysi oikeus suuttua ja seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Syyt, mistä raivostuu ovat todella pieniä, saattaa esim suuttua siitä, että kymmenen vuotta sitten ei ollutkaan ensimmäinen, josta tulevasta vauvasta kerrottiin ja sitten hän saa tämän jossain lapsen syntymäpäivillä selville, kun äitini muistelee asiaa tms. Siinä silmänräpäyksessä anoppiin valahtaa viha ja alkaa parjata poikaansa, kuinka häneltä on salailtu asioita jne.
Näitä loukkaantumisia ja raivokohtauksia riittää: joka ikinen ei-heidän-luonaan vietty joulu/pääsiäinen/äitienpäivä jne saamme vihat niskaamme. Muiden sukulaisten kuuluisi anopin mukaan ymmärtää, että heidän pitäisi viettää pyhät heidän kanssaan. He ovatkin saaneet valtaosan näistä hetkistä ja ovat olleet melkein joka lomallammekin mukana, eivät maksa meidän lomaa. Eivät apen kanssa matkusta mielellään kahdestaan, ovat ehkä kyllästyneet toistensa seuraan, viettävät siis joka hetken kaksin kuin paita ja peppu ja sitten ovat naamat mutrulla..
Kommentit (65)
Tuollaisiahan anopit on. Kiehuvat katkeruudessaan, kun miniä onkin lastenlastensa äiti, eli ykkösnainen, joka hän on tottunut olemaan. Miniä edustaa tietenkin kaikkea sitä, mitä anoppi olis tietty voinut olla jos jos jos.. Anopit kadehtivat, jos miniä on ahkerampi ja pärjäävämpi kuin anoppi oli itse pikkulapsiaikaan. Tai anoppi halveksuu jos miniä ei olekaan uhrautuvaa sorttia, vaan käy vaikkapa itekseen pienillä lomilla.
Anoppia ei voi miellyttää yksikään miniä. Sen vuoksi anopille pitää osoittaa kaapin paikka, nykyään kun jokaisella on oma huushollinsa etkä sinä ole mennyt taloon miniäksi (pois sulkien maatalot..).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin tunnustaa olevani kateellinen miniälleni. Syyt:
- poikani näkee vain hänet, kohtelee kuin kukkaa kämmenellä, osaakohan miniä arvostaa tätä tarpeeksi?
- miniällä on hieno koulutus, opiskelee vieläpä lisää, on kielitaitoinen
- miniä selviää tilanteesta kuin tilanteesta kolmen lapsen kanssa, itse olin pulassa jo yhden rauhallisen lapseni kanssa
- miniällä on siistiä, minullakin on, mutta kolmen lapsen kodiksi paikat on tiptop, lapsilla kauniit vaatteet
- miniä harrastaa lasten kanssa, järjestää näille hienoja juhlia, leipoo upeita kakkuja, suunnittelee lomat lasten mukaan
- en koskaan osannut yhtä hyvin huomioida lapsen ja mieheni mielipiteitä kuin miniä
- miniällä on tosi ystäviä
MIKSI KATSON MINIÄÄ ALASPÄIN:
- miniällä on ylipainoa
- poikani tienaa enemmän kuin miniäni, ts poikani elättää perhettä suuremmalla vastuulla
- miniä sanoo minulle vastaan
- en pidä miniän suhtautumisesta vanhoihin perinteisiin: on mm paljastanut lasten nimet ennen ristiäisiä yms pikkujuttuja, jotka harmittavat
- miniä soittelee enemmän äidilleen kuin minulle
Hauska olis nähdä miniän lista minusta.
Ehdottomasti nyt vähennätte aikaa jota vietätte anopin ja apen kanssa.
Ihan sama jos suuttuvat jos eivät pääse lomalle teidän kanssa tai ette vietä juhannusta yhdessä...koska anoppi suuttuu jostain joka tapauksessa vaikka yritätte hyppiä hänen pillinsä mukaan. Anoppi on vihainen tai loukkaantunut...ihan sama...kun teidän ei tarvitse sitä katsella ja pilata omaa lomaa tai juhlaa.
Itse anopppina yhdyn kakkosen mielipiteeseen: anoppia ei voi miellyttää. Itselläni on oikein pätevä miniä ja pitävät minuun yhteyttä enemmän kuin poikani ennen miniän tuloa kuvioon, mutta silti syytän miniää, että on vienyt poikani. Nää on näitä vissiin joku biologinen tosiseikka, että miniä on aina syyllinen.
Ap, mummosta voi oikeasti tuntua pahalta, ja oikeutetusti se, että toiselle mummolle lapsesta on kerrottu aiemmin, ja ehkä muutenkin pidetty 'ykkösmummona'. Kannattaa joskus ajatella asioita toisenkin näkökulmasta. Sinulle äitisi on läheisempi, mutta lapsellesi mummot ovat yhtä tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 pojan äitinä en voi kuin ihmetellä.. Ei poika ole mikään esine! Hän on ihminen, ei ihmistä voi omistaa! Miten kukaan voi "viedä" sinulta jotain mikä ei ole edes vietävissä?!
Ja tuskin se miniä on nuijan kanssa poikaasi hakenut, eiköhän kyse ole ihan molemmin puoleisesta rakkaudesta ja toivotusta avioliitosta...
Lapset on lapsina sinun vastuullasi, mutta he kasvavat aikuisiksi ja aloittavat oman elämän.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 15:04"]Voin tunnustaa olevani kateellinen miniälleni. Syyt:
- poikani näkee vain hänet, kohtelee kuin kukkaa kämmenellä, osaakohan miniä arvostaa tätä tarpeeksi?
- miniällä on hieno koulutus, opiskelee vieläpä lisää, on kielitaitoinen
- miniä selviää tilanteesta kuin tilanteesta kolmen lapsen kanssa, itse olin pulassa jo yhden rauhallisen lapseni kanssa
- miniällä on siistiä, minullakin on, mutta kolmen lapsen kodiksi paikat on tiptop, lapsilla kauniit vaatteet
- miniä harrastaa lasten kanssa, järjestää näille hienoja juhlia, leipoo upeita kakkuja, suunnittelee lomat lasten mukaan
- en koskaan osannut yhtä hyvin huomioida lapsen ja mieheni mielipiteitä kuin miniä
- miniällä on tosi ystäviä
MIKSI KATSON MINIÄÄ ALASPÄIN:
- miniällä on ylipainoa
- poikani tienaa enemmän kuin miniäni, ts poikani elättää perhettä suuremmalla vastuulla
- miniä sanoo minulle vastaan
- en pidä miniän suhtautumisesta vanhoihin perinteisiin: on mm paljastanut lasten nimet ennen ristiäisiä yms pikkujuttuja, jotka harmittavat
- miniä soittelee enemmän äidilleen kuin minulle
Hauska olis nähdä miniän lista minusta.
[/quote]
miks miniäsi pitäisi soittaa sinulle enemmän kuin äidilleen????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 15:17"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 15:04"]
[/quote]
miks miniäsi pitäisi soittaa sinulle enemmän kuin äidilleen????
[/quote]
Tasapuolisuuden vuoksi? Näin minä ainakin toivoisin, että molempia isoäitejä kohdeltaisiin 50-50.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 15:17"]
3 pojan äitinä en voi kuin ihmetellä.. Ei poika ole mikään esine! Hän on ihminen, ei ihmistä voi omistaa! Miten kukaan voi "viedä" sinulta jotain mikä ei ole edes vietävissä?!
Ja tuskin se miniä on nuijan kanssa poikaasi hakenut, eiköhän kyse ole ihan molemmin puoleisesta rakkaudesta ja toivotusta avioliitosta...
Lapset on lapsina sinun vastuullasi, mutta he kasvavat aikuisiksi ja aloittavat oman elämän.
[/quote]
Mua nauratti ajatus naisista nuijat kädessä raahaamassa miehiä luolista pihalle. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmä kysymys. Sama kuin kysyisi että miksi rauta on metallia.
se on kyllä luonnonvastaista, jos soittelisin anopille yhtä paljon kuin äidilleni. Äitini on ystäväni, eikä jokainen puhelu koske lastenlasten asioita, vaan joskus juoruamme ihan jostain muusta, vaikkapa mitä näyttelyitä Ateneumissa on menossa ja mentäisiinkö sinne. Anoppia tälläiset ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi anopit täällä ei taida muistaa sitä että lapset ovat vain lainaa. Anna lapsellesi juuret ja siivet, älkää takertuko aikuisiin poikiinne.
Terkuin yksi miniä
Aika selvä juttu. Miniää on helppo syyttää kun ei omaa poikaakaan raatsi. Paha olo tulee kun oma elämä tuntuu jotenkin vajavaiselta ja tyhjältä ja miniän kotona riittäisi elämää minullekin. Vaan ei ole nykymummolla enää asiaa muuttaa oman poikansa kotiin. Itse olisin kyllä ottanut anopin arkea jakamaan. Ei viikon mittaisilla visiiteillä kerran kuussa kuitenkaan ihan tasa-arvoiseksi perheenjäseneksi tunne itseään vaan aina saa olla vähän kuin vieraana poikani luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäys edellinen viesti: poikani luona on tyhjä huone, ylimääräinen. Siellä voisin asua ja osallistua arkeen helpottaa osaltani, voisin vaikka ruokaa tehdä. Mutta ei kelpaa apu ei.
Hmm rakkaat anopit, miettikää asiaa siltä kantilta, mitä itse olisitte omilta anopeiltanne sietäneet..
Anoppini moittii omaa anoppiaan asioista, joihin syyllistyy itse suhteessa minuun. :D Luoja minut tältä samalta kohtalolta säästäköön.
Juuri näin pitää toimia. On paljon dominoivia anoppeja jotka ei ymmärrä omaa typerää määräileviä käytöstä. Eikä ymmärrä sitä että nuorilla on oma elämä. Se voi loppupeleissä olla haitaksi parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Aika selvä juttu. Miniää on helppo syyttää kun ei omaa poikaakaan raatsi. Paha olo tulee kun oma elämä tuntuu jotenkin vajavaiselta ja tyhjältä ja miniän kotona riittäisi elämää minullekin. Vaan ei ole nykymummolla enää asiaa muuttaa oman poikansa kotiin. Itse olisin kyllä ottanut anopin arkea jakamaan. Ei viikon mittaisilla visiiteillä kerran kuussa kuitenkaan ihan tasa-arvoiseksi perheenjäseneksi tunne itseään vaan aina saa olla vähän kuin vieraana poikani luona.
Tähän ei voi olla laittamatta: hanki elämä.
Ei muiden sitä tarvitse sinulle tarjota, se pitää itse hoitaa.
T: toinen anoppi ja mummo
No voi.