Miksi anoppi on ilkeä?
Alkaa olla mitta täysi. Anoppi on aina vain ilkeä. Olen nyt vuosikausia sietänyt hiljaa anopin, joka on hyvin huomionhakuinen ja jyräävä. Olen yrittänyt olla kiltti ja huomioida hänet, sietää persoonaansa, mutta nyt en vain enää jaksa.
Aina anoppi löytää ihanimmankin juhlahetken keskellä syyn raivostua milloin mistäkin pikkuasiasta ja onnistuu pilaamaan kaikkien tunnelman. Esittää, että hänellä on täysi oikeus suuttua ja seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Syyt, mistä raivostuu ovat todella pieniä, saattaa esim suuttua siitä, että kymmenen vuotta sitten ei ollutkaan ensimmäinen, josta tulevasta vauvasta kerrottiin ja sitten hän saa tämän jossain lapsen syntymäpäivillä selville, kun äitini muistelee asiaa tms. Siinä silmänräpäyksessä anoppiin valahtaa viha ja alkaa parjata poikaansa, kuinka häneltä on salailtu asioita jne.
Näitä loukkaantumisia ja raivokohtauksia riittää: joka ikinen ei-heidän-luonaan vietty joulu/pääsiäinen/äitienpäivä jne saamme vihat niskaamme. Muiden sukulaisten kuuluisi anopin mukaan ymmärtää, että heidän pitäisi viettää pyhät heidän kanssaan. He ovatkin saaneet valtaosan näistä hetkistä ja ovat olleet melkein joka lomallammekin mukana, eivät maksa meidän lomaa. Eivät apen kanssa matkusta mielellään kahdestaan, ovat ehkä kyllästyneet toistensa seuraan, viettävät siis joka hetken kaksin kuin paita ja peppu ja sitten ovat naamat mutrulla..
Kommentit (65)
On jumittanut vuosikymmenet kotonaan odottaen mieheltään huomiota.
Ihan hassua, silloinhan miehenkin pitäisi soittaa anopilleen yhtä usein kuin äidilleen. Omani ei ole varmaan koskaan soittanut äidilleni ja isällenikin vaan jos on ollut jotain tärkeää asiaa kuten joku remontti juttu tms.
Omalle anopille soitan harvakseltaan koska vanha ja yksinäinen. Nyt kelpaan juttukaveriksi (vaikka ei minusta pidäkkään), tai oikeastaan kuuntelemaan. Hän ei ole kiinnostunut mitä minulle tai meille kuuluu, kertoo omia asioitaan ja päivittelee säätä. Jotakuta muuta kuuntelee, koska jakaa minulle juoruja. Välillä pidän tukkimiehen kirjanpitoa siitä kysyykö, tai antaako minun kertoa jotain. Koska anoppi on jo vanha, on ystävät joko kuolleet tai sitten on riitaantunut heidän kanssaan.
Onko anopilla mahdollisesti vaihdevuodet, hiekkaa alapäässä vai heinäseiväs takapuolessa poikittain??? Vai onko anoppi luonteeltaan luonnehäiriöinen narsisti ja vi##umainen ihminen???
Onneksi ei tarvitse olla tekemisissä appivanhempien kanssa! Pitkä välimatka takaa lapsiperheelle kotirauhan. Tapaan anoppia ja appiukkoa vain kaksi tai kolme ns. pakollista kertaa vuoden aikana. Ja vain muutaman tunnin ajan. En soita enkä viestittele heille, koska ei ole mitään asiaa.
Vähennä yhteydenpitoa anoppiin. Älä käy kylässä anoppilassa äläkä kutsu anoppia kylään kotiinne. Älkää pyytäkö anoppia lastenhoitajaksi tai avuksi kotitöihin. Hoitakaa itse lapsenne ja kotinne.
Älä soita tai viestittele. Laita puhelimeesi anopin numerolle soitonesto. Jos anoppi on hankala, ilkeä ja tungetteleva päsmäri, niin jatkuva yhteydenpito vain lisää kotirauhan häiriköintiä anopin taholta!
Hienoa kun miniät on fiksuja. Paitsi eivät ole osanneet miestä valita hyvin.