Suomessa rikkaat opiskelee ilmaiseksi köyhien rahoilla
Tällaiseen mielipiteeseen törmäsin. Ja kun tarkemmin ajattelee niin näinhän se tavallaan on?
Yleensä niiden rikkaiden kersat nimittäin päätyy opiskelemaan korkeakouluissa, koska duunarit ei osaa ohjata lapsiaan koulunkäynnissä. Poikkauksia toki on, mutta koulutus on periytyvää. Samoin hyvinvointi ja raha.
Kommentit (85)
Köyhien rahoilla? Millä köyhien rahoilla? Ei heillä ole rahaa. Valtaosa julkisista palveluista kustannetaan hyvätuloisempien ja varakkaiden pussista. Ei köyhä siten ole antavana osapuolena.
Köyhien rahat=kelan tuet=rikkaiden rahat.
Ei oikein avautunut tuo ap:n väite - kyllähän me keskituloiset maksamme enemmän veroja kuin pienituloiset ja sillä myös koulutusta. Köyhän ja rikkaan perheen lapsi saa tarvittaessa saman opintotuen ja -lainan sekä asumistuen jos asuu omillaan.
Mun tytär on maksanut kaiken elämisensä opiskeluaikana Suomessa ja ulkomailla itse tekemällä jopa 2 työtä samaan aikaan. Samaan on mahdollisuus jokaisella venhempien varallisuuteen katsomatta
Rikkaiden lapset opiskelee rikkaiden rahoilla, jonka jälkeen heistä tulee hyvän kasvatuksensa ja koulutuksen jälkeen myös rikkaita. Tämän jälkeen he maksavatkin sitten kaikkien köyhien elämisen tässä maassa.
Eli ihan turha köyhien nillittää, he tässä eniten saavat nauttia vastikkeettomasta rahasta.
"Tietenkään suurin osa ei saa opiskelupaikkaa. Mitä siitäkin tulisi, jos puolet halukkaista pääsisi vaikka lääkäriksi? Yleisesti ottaen opiskelijoita valitaan oppilaitoksiin niin, että valmistuneilla on realistiset mahdollisuudet myös työllistyä. Siksi esimerkiksi sairaanhoitajia valitaan sisään aika paljon enemmän kuin vaikka taidehistorioitsijoita.
Sisään pääsee, kun jaksaa lukea, lukea ja lukea sitä pääsykoemateriaalia. Jos sen osaa ulkoa, niin aika helppo on päästä sisään :)"
Olen samaa mieltä ja tähän haluaisin vielä lisätä, että kannatta miettiä myös esim muuttamista toiselle paikkakunnalle. Ympäri Suomea on laadukasta opetusta monissa opinahjoissa ja asuminen ja eläminen monella tavalla halvempaa. Pystyiskö tällainen 18-19 v lähtemään kehäkolmosen ulkopuolelle katselemaan niitä mahdollisuuksia ja ostamaan ne ekat huonekalut esim kirpputorilta? Pääseehän sitä sitten valmistumisen jälkeenkin palaamaan tänne kalliille pääkaupunkiseudulle. Omasta asenteesta se opiskelu ja pärjääminen on kiinni, suurimmalla osalla nuoria ei ole sitä papan paksua lompakkoa käytössä : ) Ja kun omillaan pärjää, se antaa aivan erilaisen selviytymisen kokemuksen. nimimerkki "oma kokemus"
Koulutettujen ihmisten lapset hankkivat itselleen koulutuksen. Koulutettu ihminen ei tarkoita rikasta. Ja rikas maksaa enemmän veroja kuin köyhä (progressiivinen verotus), joten oudolta kuulostaa sekin, että rikkaat opiskelisivat enimmäkseen köyhien rahoilla. Ei ihan loppuun asti ajateltu tää ajatuskuvio.
Minun isäni on varakas. Mutta jos suomalainen koulutusjärjestelmä perustuisi siihen että varakkaat vanhemmat maksavat kersojensa koulutuksen, minulla ei olisi ollut mahdollisuutta opiskella yliopistossa. Olisi jäänyt lukiokin käymättä, jos ei olisi mahdollisuutta saada opintolainaa.
Nimimerkki Ei muuten varallisuus periydy
Tääkin asia tuntuu muuttuneet. Meidän 60-luvulla syntyneiden ikäluokasta koulutukseen mentiin lähes poikkeuksetta sen mukaan, kellä oli lukupäätä. Ei vanhemmat ohjailleet tosiaan kuin siellä varakkaamassa päässä, missä muksuja painostettiin. Duunarit lapsia meni yliopistoon ja ihan haluamalleen alalle.
"duunarit ei osaa ohjata lapsiaan koulunkäynnissä"
Miksi tää ei vaan aukene? Ja mistä lähtien korkea koulutustaso on tarkoittanut automaattisesti vaurautta?
Duunarien kersana akateemiseksi ponnistaneena en ole samaa mieltä. Minua ja siskojani on aina tuettu koulutiellä, ettei tarvitse jäädä yhtä huonopalkkaiseksi kuin vanhempani. Rikkaat maksavat enemmän verojakin kuin köyhät, joten koko ajatusmalli on ihan väärä.
Huonoin koulumotivaatio on niillä nuorilla, jotka tähtäävät urheilun ammattilaisiksi taikka jotka aikovat mennä iskän firmaan töihin heti ysiltä päästyään. Myös näiden nuorten vanhemmat tukevat todella huonosti lapsiaan kouluttautumaan edes siellä peruskoulussa, saati sitten sen jälkeen.
Lehdessä luki, että jokainen suomalainen saa syntymälahjaksi valtion velkaa 70 000 euroa. Minusta se on tosi pieni summa, kun ajattelee, että sillä rahalla saa terveydenhuollon, koulutuksen, toimeentulotukia, päivähoidon, vanhustenhoidon, vammaishoivaa...
Paljonko rikas maksaa veroja ja paljonko köyhä maksaa veroja?
Kun koulutus on "ilmaista" eli kustannetaan verovaroin, niin eikös kaikilla silloin ole mahdollisuus kouluttautua ihan riippumatta vanhempien varallisuudesta. Aina se ei ole ollut mahdollista.
Ei. Suomessa rikkaat ei opiskele ilmaiseksi köyhien rahoilla. Ulkomaalaiset opiskelevat suomalaissa korkeakouluissa ilmaiseksi suomalaisten rahoilla, onneksi tähän ollaan heräämässä.
Suomessa on kaikille annettu mahdollisuus korkeakoulututkintoon opetuksen maksuttomuuden avulla. Jokaiselle alalle on mahdollista päästä ilman valmennuskurssia, jos on valmis tekemään töitä asian eteen.
Rikkaat opiskelevat koyhien rahoilla? Milla rahoilla? Koyhathan saavat kaikki mahdolliset avustukset jotka maksetaan "rikkaiden" tyossakavijoiden rahoista. Mista heilla on rahaa rikkaiden opintoja kustantaa?
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 21:19"]
Tällaiseen mielipiteeseen törmäsin. Ja kun tarkemmin ajattelee niin näinhän se tavallaan on?
Yleensä niiden rikkaiden kersat nimittäin päätyy opiskelemaan korkeakouluissa, koska duunarit ei osaa ohjata lapsiaan koulunkäynnissä. Poikkauksia toki on, mutta koulutus on periytyvää. Samoin hyvinvointi ja raha.
[/quote]
Syy ei ole tuo. Vaan köyhillä ei ole varaa opiskella. Jos 18 vuotiaana joutuu omille ja hankkimaan asunnon vapailta markkinoilta ja ostamaan kaikki tavarat itse niin pitää olla töissä. Jos on 40 viikossa töissä ja asuu kaukana työpaikasta niin missä välissä sitä käy koulussa?
Varakkaiden vanhempien lapset saa tukea. Vaikka ne kävisikin töissä niin ne saa sitä tukea kuitenkin.
Öö? Ensinnäkin: Suomessa on ilmaista opiskella, joten niin rikkaat kuin köyhätkin voivat ihan vapaasti hakea korkeakouluihin. Se ei ole varallisuudesta kiinni vaan älystä ja viitsimisestä. Toiseksi: Enitenhän ne rikkaat yleensä veroja maksaa, ja käyttävät vähiten kelan-etuuksia, joten kyllä se heidän pussistaan enemmän on pois kuin köyhien.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 20:54"]
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 21:19"]
Tällaiseen mielipiteeseen törmäsin. Ja kun tarkemmin ajattelee niin näinhän se tavallaan on?
Yleensä niiden rikkaiden kersat nimittäin päätyy opiskelemaan korkeakouluissa, koska duunarit ei osaa ohjata lapsiaan koulunkäynnissä. Poikkauksia toki on, mutta koulutus on periytyvää. Samoin hyvinvointi ja raha.
[/quote]
Syy ei ole tuo. Vaan köyhillä ei ole varaa opiskella. Jos 18 vuotiaana joutuu omille ja hankkimaan asunnon vapailta markkinoilta ja ostamaan kaikki tavarat itse niin pitää olla töissä. Jos on 40 viikossa töissä ja asuu kaukana työpaikasta niin missä välissä sitä käy koulussa?
Varakkaiden vanhempien lapset saa tukea. Vaikka ne kävisikin töissä niin ne saa sitä tukea kuitenkin.
[/quote]
Eihän se silti tarkoita että he opiskelevat köyhien rahoilla. Kyllä köyhillä on mahdollisuus opiskella. Opiskeluasunnnot ovat halvempia. Kyllä töitä varmaa löytyy lähempänä opiskelukaupunkia? Lisäksi saat opintotuet, jonka ansiosta ei tarvi tehdä 40h/vko. En oikeen ymmärrä että kuinka paljon rahaa elämiseen oikein tarvitset?
Olen köyhien duunareiden lapsi ja ilman ilmaista koulutusta en olis päässyt yliopistoon
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:03"]
Olen köyhien duunareiden lapsi ja ilman ilmaista koulutusta en olis päässyt yliopistoon
[/quote]
Ap:n otsikko on jossain määrin totta. Kun kaikilla on samat mahdollisuudet niin hyvinkoulutettujen ja varakkaiden perheiden nuoret käyttävät näitä mahdollisuuksia enemmän, ja kuitenkin koko kansa maksaa ne. Mutta ylläoleva on myös totta. Jos koulutus olisi maksullista, niin niiltä pienempituloisten perheiden lapsilta, jotka haluavat kouluttautua pitkälle, menisi mahdollisuudet.
Ja tasa-arvoisempaa järjestelmää kuin Suomessa (pohjoismaissa) on vaikea kehittää. Esim. se, että pienituloisen perheen lapsesta tulee hyvin koulutettu ja/tai varakas, on pohjoismaissa on kaikkein todennäköisintä (ja vähiten todennäköista USA:ssa ja briteissä). Eli käytännön seurausten kannalta pohjoismainen järjestelmä on köyhillekin parempi kuin muut järjestelmät.
Progressiivinen verotus myös korjaa otsikon ongelmaa, kun rikkaat maksavat absoluuttisella tasolla enemmän.