Lue keskustelun säännöt.
Voiko uskottomuudesta päästä yli?
28.03.2014 |
Onko mahdollista päästä yli, antaa anteeksi uskottomuus? Kyseessä pari vuotta yhdessä ollut erillään asuva pari, jossa mies jäi puoli vuotta sitten kiinni seurustelusta toisen naisen kanssa. Tässä on nyt yritetty selvittää omaa päätä, välillä tuntuu, että jossain vaiheessa voitaisiin palata yhteen, välillä taas tekisi mieli tappaa koko jätkä. Tämän puolen vuoden aikana miehessä on tapahtunut suuri muutos, on hakenut tosissaan apua ongelmiinsa ja saanutkin sitä, on rauhoittunut jotenkin tosi paljon. Kuitenkin tuo suhde painaa mieltäni aivan älyttömästi ajoittain. Tiedän, että on helppo sanoa "jätä se jätkä", elämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista..
Kommentit (15)
Voi. olen itse päässyt. Tosin meillä mies petti kerran kännissä vaan, ei seurustellut toisen kanssa. Yksi kännihairahdus on jotenkin helpompi antaa anteeksi kuin tietoinen pitkään jatkunut toisen harhauttaminen sivusuhdetta salaillen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyestä hairahduksesta kyllä, mutta suhteen salailusta on huomattavasti vaikeampaa.
Kun olette olleet yhdessäkin vasta pari vuotta, niin kannattaa ehkä sanoa heipat.
Voi jos molemmilla riittävästi tahtoa. Luottamuksen palautuminen kestää ja se että kykenee antamaan anteeksi voi kestää vielä pitempään. Anteeksi kuitenkin kannattaa antaa, vaikka toinen ei pyytäisikään eikä sitä anteeksiantoaan ole tarpeen edes kumppanilleen kertoa, koska ei se hänelle merkitse muuta kuin että lopetat vihdoinkin asian ruotimisen. Omaa oloasi anteeksianto kuitenkin parantaa. koska sen jälkeen asian voit unohtaa lopullisesti.
Sinun tapauksessasi, en antaisi anteeksi enkä jatkaisi suhdetta. Jossain tapauksessa, jos olisi mennyt tosi huonosti ja mies eksyisi väärään petiin, kertoisi siitä ITSE heti, katuen ja anellen, haluten korjata tekonsa, voisin yrittää anteeksiantoa. En tiedä pystyisinkö, mutta saattaisin yrittää.
Läheisen pariskunnan mies jäi jokin aika sitten aika rumasti kiinni (käräytettiin) suhteesta työkaveriinsa. Äijä olisi halunnut jatkaa suhdetta ja oli tehnyt tosi törkeästi vaimoaan kohtaa. Juuri olivat vaimonsa kanssa aiemmin juhlineet 10 vuotis hääpäivää "onnellisesti". Nyt äijä anelee, kävi terapeutillakin vissiin ja vakuuttaa ettei koskaan enää eikä muita ole ollut tämän yhden suhteen lisäksi, vaikka oikeasti ukolla on takanaan useita ainakin yhdenillanpanoja, siis useita. Vaimo uskoo ja seisoo miehensä rinnalla, kiukuttelee, oli vihainen, mutta sillä mennään, kun ei uskalla lähteä. Lapsia ei ole eikä tule, mutta läheisriippuvuus pettäjään on kova. Tekisi mieli niin kertoa vaimolle kaikesta, mutta kun ei yksi käräyttäminen auttanut, niin ei varmasti auta ulkopuolisen puuttuminenkaan. Antaa pilata sitten elämänsä :(
Minä en antaisi anteeksi edes yksittäistä hairahdusta. Kun kerran ollaan yhdessä sovittu, että ollaan toisillemme ainoat peti- ja pussailukumppanit, niin silloin ollaan kans. Siinä ei auta mitkään känniselittelyt, jos ei osaa itseään hillitä juovuksissa, ei siihen voi luottaa koskaan. En edes halua päästä yli tai antaa anteeksi luottamuksen pettämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi päästä yli. Meillä päästiin, tosin oli "vain" humalassa tapahtunut yksittäinen kerta.
Ensimmäiseksi sinun pitää ymmärtää, että sinussa tai teidän parisuhteessa ei ollut vikaa jonka vuoksi mies petti. Jotkut ihmiset pettää vaikka parisuhde kuinka kukoistaisi ja jotkut eivät petä vaikka liitossa menisi kuinka paskasti. On p*skapuhetta sanoa että hienosti menevässä liitossa ei petetä. Pettävän ihmisen pään sisällä menee huonosti, huono itsetunto, ikäkriisi tms mikä saa pettämään. Pettäjä olisi pettänyt vaikka olisi seurustellut jonkun muun kanssa, se EI johtunut sinusta.
Kun tuon olet sisäistänyt, sinun pitää miettiä jatkoa. Pystytkö luottamaan että mies on muuttunut? Vai pelkäätkö jatkuvasti että mies pakenee ongelmiaan hankkimalla sivusuhteen jonka kanssa ei tarvitse tylsiä arjen asioita miettiä?
Minäkin olin etukäteen miettinyt, etten koskaan voisi edes harkita anteeksiantoa tällaisessa tilanteessa. Varmaan tuo läheisriippuvuus on omakin ongelma, vaikken sinällään pelkää yksinjäämistä, olen elänyt aikaisemminkin yksin ja hyvin sujui silloin. Olen myös itse hakemassa apua tähän ja muihinkin vaikeuksiini, ehkä tämäkin asia saa silloin lopullisen ratkaisunsa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua tuota logiikkaa, että humalassa pettäminen on helpompi antaa anteeksi. Millä siihen voi luottaa ettei taas humalassa kontrolli petä, jos se kerran niin helposti tapahtui? Siinä pitäisi sitten tehdä raittiuslupaus samalla kertaa, muutenhan se lipsahdus voi tapahtua taas kännissä kun ei hillitse itseään.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:29"]
Minä en antaisi anteeksi edes yksittäistä hairahdusta. Kun kerran ollaan yhdessä sovittu, että ollaan toisillemme ainoat peti- ja pussailukumppanit, niin silloin ollaan kans. Siinä ei auta mitkään känniselittelyt, jos ei osaa itseään hillitä juovuksissa, ei siihen voi luottaa koskaan. En edes halua päästä yli tai antaa anteeksi luottamuksen pettämistä.
[/quote]
Meillä mies myös lopetti täysin ilman minua juomassa käymisen, koska itsekin totesi ettei näköjään voi luottaa itseensä humalassa, ettei petä. Enkä minäkään luottaisi enää todellakaan, ettei petä jos lähtisi "poikien kanssa" johonkin.
Mutta muuten, minusta olisi tuntunut älytötmältä heittää erittäin hyvä vuosia kestänyt avioliitto roskiin toisen yhden virheen takia, melko kylmää ja kovaa ajattelua ettei sitä voi millään periaattesta antaa anteeksi.
t. 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peesaan kakkosta. Meilläkään mies lähde enää ilman minua humaltumaan. Sanoi itsekin ettei halua enää ikinä kokea sitä tunnetta miltä tuntui miettiä olenko valmis antamaan anteeksi vai saako lähtöpassit.
MUTTA: se vaatii myös minulta ymmärrystä että mies saattaa joskus ajatuksissaan olla ihastunut johonkin toiseen naiseen. Se mikä merkitsee, on se ettei tee asialle mitään. Valitettavasti humalassa on helpompi hairahtua. Humalassa voi myös "ihastua" ja selvinpäin samasta ihmisestä voi ajatella toisin. Sama pätee myös minuun.
Minä yritin antaa exälleni anteeksi ja jatkaa suhdetta onnistumatta. Mies paneskeli exäänsä pari kertaa viikossa noin puolen vuoden ajan. Sain tietää kun asuimme miehen kanssa jo yhdessä.
Vuoden jaksoin yrittää, kun mies niin vollotti ja vannoi rakkauttaan, mutta totesin lopulta etten vaan enää pystynyt rakastamaan, saati arvostamaan häntä ihmisenä.
Nyt ollaan kavereita/hyvänpäivän tuttuja. Molemmat tahoillaan naimisissa ja valitettavasti tiedän että tämä mies on pettänyt nykyistä vaimoaankin, kun taas minä onnekseni löysin itselleni miehen, kuka on käynyt samoja asioita elämässään läpi, emmekä kumpikaan voisi satuttaa toinen toistamme niin kovin että lähtisimme vieraisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:49"]
Mutta muuten, minusta olisi tuntunut älytötmältä heittää erittäin hyvä vuosia kestänyt avioliitto roskiin toisen yhden virheen takia, melko kylmää ja kovaa ajattelua ettei sitä voi millään periaattesta antaa anteeksi.
t. 2
[/quote]
Jos on yhdessä päätetty elää ilman suhteita muiden kanssa, niin voi kysyä, kumpi sen avioliiton on roskiin heittämässä, se pettäjä vai petetty.
Minun mielestä pettäjä.
Ja ap:lta kysyisin, että haluatko päästä yli pettämisestä? Kommentissa 8 sanot, että alunperin olit päättänyt, ettet antaisi anteeksi. Toki joskus on hyvä joustaa periaatteistaan, mutta onko tämä juuri sellainen asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi, mutta aikaa vie! Ihminen voi muuttua, jopa se pahin pettäjä. Virheistään voi oppia ja asioita käsitellä ammattiauttajilla. Toistan, aikaa se vie, vuoden, kaks, kolme. Jopa kymmenen. Jos molemmilla on halu voittaa vaikeudet, yhdessä, kaikki on mahdollista. Uskon myös ihmeisiin.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 18:34"]Kyllä voi, mutta aikaa vie! Ihminen voi muuttua, jopa se pahin pettäjä. Virheistään voi oppia ja asioita käsitellä ammattiauttajilla. Toistan, aikaa se vie, vuoden, kaks, kolme. Jopa kymmenen. Jos molemmilla on halu voittaa vaikeudet, yhdessä, kaikki on mahdollista. Uskon myös ihmeisiin.
[/quote]
Täysin samaa mieltä.