Lue keskustelun säännöt.
Äiti jätti juopon isäni... vähän liian myöhään
09.02.2014 |
Äiti on muuttanut pois kotoa. Kertoi, että ei jaksa enää katsella juoppoa ja kai minä ymmärrän, ettei hän halua pilata elämäänsä...
Olen hieman päälle 20-v. Isä on ryypännyt niin kauan kuin muistan. Aina olen saanut katsella humalaista, möykkäävää, oksentelevaa isää, joka kiskoo tukasta ja lyö remmillä.
Äiti on katsellut vierestä ja huolehtinut, ettei naapurit kuule. Viikonloppuisin äiti oli usein sukulaisillaan, koska ei jaksanut katsella juoppoa. Minä jäin isän kanssa kotiin ja elin karkeilla ja suolakekseillä, koska eihän äitikään jaksa koko ajan lasta hoitaa.
Mutta nyt siis... Nyt kun äidin sanojen mukaan, minäkin olen jo niin iso ettei minun takia tarvitse olla yhdessä, hän voi viimein lähteä ja aloittaa oman elämän.
Kommentit (9)
No, sä saat ihan vapaasti vihata noita kumpaakin. Isäsi on aivoton kusipää, eikä äitisi ole yhtään parempi, se on kaksinaamainen idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea äidillesi. koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä.
Hyvä äiti! ! Ikävää silti että sinulla ei ollut normaalia lapsuutta. Toivottavasti se ei rikkonut sinua kokonaan. Ehkä jonakin päivänä tapaat hyvän miehen, erilainen kuin isäsi oli. Saat hänen kanssa ihania lapsia, annat lapsillesi erilaisen lapsuuden kuin sinulla oli. Se ei välttämättä ole helppoa kun kukaan ei ole näyttänyt "normaaliutta". Tiedät silti että sellainen on olemassa. Tulevaisuus on sinulle avoin. Kulje eteenpäin vaikka polkusi alku oli ikävä.
Älä vaan ikinä hylkää silti isääsi.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 21:52"]
Mutta nyt siis... Nyt kun äidin sanojen mukaan, minäkin olen jo niin iso ettei minun takia tarvitse olla yhdessä, hän voi viimein lähteä ja aloittaa oman elämän.
[/quote]
Viimeinen lause kruunasi koko setin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän sua! Koin lievemmän version. Isä ei koskaan ollut väkivaltainen, mutta kuitenkin eläminen alkoholisti isän kanssa on jättänyt jälkensä. Äiti jätti isän kun olin 15. Oli kuulemma harkinnut jo monen monta kertaa eroa aikaisemmin. Välillä mietin, olisiko minun elämäni ollut helpompaa tai olisiko helpompaa nyt jos ei olisi joutunut kokemaan sitä. Lasyen takia piti kuulemma yrittää. Hei, altistat lapsesi turvattomuuteen, sen takia että haluat antaa ehjän perheen. Noh, tuota virhettä en aijo jakaa perintönä..
En vihaa äitiäni. Enkä vihaa isäänikään, jolla on itselläänkin ollut ikävä lapsuus. Äiti on tietysti sitä ikäluokkaa, joka on ajatellut että lapsen takia pitää olla yhdessä, on häpeä olla yksinhuoltaja. Mutta äidilläni on kyllä myös marttyyriluonne ja tietynlaista laskelmointia... Mies oli hyvä olla olemassa, että oli joku jonka luo jättää lapsi. Hän itse kun ei kauheasti kotona viihtynyt.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen luonne isälläsi on? Minäkin olen alkoholisti-isän lapsi ja terapeutti sanoi minun reagoivan isän juomiseen tyypillisesti, eli isää yritin ymmärtää ja äitiä syyllistin. Äiti oli se johon pystyin luottamaan, joten häneen pystyin purkamaan ne vaikemmatkin tunteet, toisin kuin isään. Isä ei ottanut yhtään vastuuta itsestään eikä lapsista ja sen huomasin vasta kun yritin rakentaa hänen kanssaan välejä aikuisiällä. Isää ei yksinkertaisesti kiinnostanut mikään muu kuin viina ja ryyppyporukka.
Tervemenoa sille. Mutta miksi ei eronnut ennen, saithan silti viettää juopon kanssa viikonloppuja?