Te jotka erossa ette lapsia halua
Viittaan nyt aiempaan keskusteluun jossa joku äiti sanoi mielellään jättävänsä eronjälkeen lapset isälle, ettei missään tapauksessa halua olla yksinhuoltaja ja lapsissa kiinni koko ajan.
Mulla vaan tuli kummastus siitä, miksi tällaiset ihmiset yleensä niitä lapsia edes tekee? Koska aina voi tulla tilanne et oikeasti olet vastuussa lapsistasi ihan yksin ja jos siihen ei ole valmis, ei minusta ole valmis vanhemmaksikaan. Koskee siis niin miehiä kuin naisiakin.
Ei se ero ole ainoa syy miksi joutuu yh:ksi, mitä jos puolisonne menehtyy yhtäkkiä ja silloin lapset on vastuullanne 24/7.
Ok, yleisin syy yksinhuoltajuuteen on varmasti ero, mutta pitää oikeasti ymmärtää lapsia tehdessään että heistä ollaan vastuussa ainakin siihen saakka kun täyttävät 18v. ja itse kyllä haluan kuulua heidän elämäänsä täysi-ikäisyyden saavutettuaankin.
Kommentit (14)
Ei se haluamisesta ole kiinni. Lasten isällä vaan on paremmat edellytykset huolehtia lapsista kuin minulla. Se on lapsen parhaan näkemistä lasten lasien läpi katsottuna, ei omien.
Mies haluaa lapsia ja minulla ei varsinaisesti ole mitään ajatusta vastaan. Jos mies kuolisi tai sairastuisi niin totta kai kantaisin vastuuni. Mutta erotilanteessa mies kyllä saisi ottaa lapset, koska niitä halusikin.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:49"]
Ei se haluamisesta ole kiinni. Lasten isällä vaan on paremmat edellytykset huolehtia lapsista kuin minulla. Se on lapsen parhaan näkemistä lasten lasien läpi katsottuna, ei omien.
[/quote]Tarkoitatko taloudelliset? Vai on vastuullisempi?
mun mies teki vielä isomman päätöksen kun erosi, eli jätti lapset sen jälkeen kokonaan lasten äidille ja aloitettiin uusi elämä yhdessä puhtaalta pöydältä. Moni on paheksunut ja ihmetellyt miehen päätöstä, mutta se keskusteltiin pitkällisesti ja päätettiin että ei hankita omia lapsia mihinkään uusperheeseen tai viikonloppuisäperheeseen. Joskus on parempi että aloittaa uuden elämän alusta.
Nykyään määrätään yhteishuoltoon, yksinhuoltajuuden saa jos toinen on kelvoton hoitamaan lasta
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:49"]
Ei se haluamisesta ole kiinni. Lasten isällä vaan on paremmat edellytykset huolehtia lapsista kuin minulla. Se on lapsen parhaan näkemistä lasten lasien läpi katsottuna, ei omien.
[/quote]Tarkoitatko taloudelliset? Vai on vastuullisempi?
[/quote]
En ole tuo edellinen vastaaja, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että käytännölliset. Säännöllinen työaika, ei työmatkoja, ei kodin ulkopuolisia harrastuksia. Minulla on tosi epäsäännöllinen elämänrytmi, johon lapset sopisivat huonommin.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:49"]
Ei se haluamisesta ole kiinni. Lasten isällä vaan on paremmat edellytykset huolehtia lapsista kuin minulla. Se on lapsen parhaan näkemistä lasten lasien läpi katsottuna, ei omien.
[/quote]Tarkoitatko taloudelliset? Vai on vastuullisempi?
[/quote]
Sekä, että...Muistaa paremmin lasten asiat, kuskaa harrastuksiin, huolehtii enemmän kodista, säännöllinen päivätyö jne.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:56"]
Nykyään määrätään yhteishuoltoon, yksinhuoltajuuden saa jos toinen on kelvoton hoitamaan lasta
[/quote]
So? Silti ne lapset asuu jommankumman luona pääsääntöisesti.
Tottakai haluaa erossa lapset koska rakastan, isällä on myös tapaamisoikeus ja siitä sovitaan lastenvalvojalla.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:51"]Mies haluaa lapsia ja minulla ei varsinaisesti ole mitään ajatusta vastaan. Jos mies kuolisi tai sairastuisi niin totta kai kantaisin vastuuni. Mutta erotilanteessa mies kyllä saisi ottaa lapset, koska niitä halusikin.
[/quote]
Sama täällä. Suostuin tähän rumbaan yhteisprojektina.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:56"]
Nykyään määrätään yhteishuoltoon, yksinhuoltajuuden saa jos toinen on kelvoton hoitamaan lasta
[/quote]
Tottakai sen saa itsekin päättää miten huolto järjestetään! Joku voi olla vaikka ruotsin-laivalla töissä -eihän silloin yksinhuoltajuus itsellä ole ehkä onnistuvin asia?
Tiedän perheitä joissa lapset on jaettu asumaan osa isälle ja osa äidille, ja näkevät lisäksi muutenkin. Ei yhteishuoltajuus ole merkki siitä että ollaan riidattomia. Kamalan kurjaahan tuo on niistä jotka elää yksinhuoltajana ja nimenomaan tämä äiti-myytti sitten raiskaa jos isä ottaa huoltajuuden.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:55"]
mun mies teki vielä isomman päätöksen kun erosi, eli jätti lapset sen jälkeen kokonaan lasten äidille ja aloitettiin uusi elämä yhdessä puhtaalta pöydältä. Moni on paheksunut ja ihmetellyt miehen päätöstä, mutta se keskusteltiin pitkällisesti ja päätettiin että ei hankita omia lapsia mihinkään uusperheeseen tai viikonloppuisäperheeseen. Joskus on parempi että aloittaa uuden elämän alusta.
[/quote]
Kai olet varautunut siihen, että miehellä on samanlainen veto-oikeus teidänkin perheen suhteen?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:55"]
mun mies teki vielä isomman päätöksen kun erosi, eli jätti lapset sen jälkeen kokonaan lasten äidille ja aloitettiin uusi elämä yhdessä puhtaalta pöydältä. Moni on paheksunut ja ihmetellyt miehen päätöstä, mutta se keskusteltiin pitkällisesti ja päätettiin että ei hankita omia lapsia mihinkään uusperheeseen tai viikonloppuisäperheeseen. Joskus on parempi että aloittaa uuden elämän alusta.
[/quote]
Parempi kenelle, sulle vai? Vaikka itsekin antaisin miehen erossa olla lähivanhempi, mutta ei kyllä tulis mieleenkään hylätä lapsia kokonaan. Sovitut tapaamisajat ehdottomasti, ja lisäksi saisivat ottaa yhteyttä ihan milloin haluaisivat. Tuollainen on järkyttävää enkä tajua miten uskallat tehdä lapsia noin huonon isän kanssa. Enkä usko, että lapsesikaan hirveästi arvostavat, kun saavat myöhemmin kuulla, että heillä on puolisisaruksia, jotka isänsä on vaan näppärästi siivonnut pois elämästään. T. 4
Tietysti olisin ollut valmis ottamaan vastuun jos mies olisi kuollut tai sairastunut vakavasti. Mutta jos erotilanteessa on kaksi hyvää vanhempaa, joista toisen elämäntyyli ja -rytmi on sellainen, että siihen lapset sopivat paremmin, miksei sitä parempaa ratkaisua saisi valita? Lasten jääminen minun luokseni olisi aiheuttanut paljon enemmän hankaluuksia käytännön elämään. Sen lisäksi isä oli minua innokkaampi alkamaan lähivanhemmaksi. En näe tässä mitään omituista. En pidä itseäni huonona äitinä vaikka lapset asuvatkini isällään.