Lue keskustelun säännöt.
5-vuotiaan kiinnostus musiikkiin. Rumpujen osto?
14.03.2014 |
Meidän 5-v poika taputtelee käsiään yhteen rytmissä ja nyt viime aikoina tähän on alkanut tulemaan jalka mukaan. Tekee tätä oikeastaan vähän väliä. Jopa ruokapöydässä ja saunassa tai vaikka kun innostuu niin saattaa vetää tälläisen rummutus-setin. Selvästi nauttii siitä. Emme ole musikaalisia miehen kanssa, mutta suvusta kyllä löytyy useampiakin ihan ammatikseenkin musiikin kanssa työskenteleviä. Olemme miettineet pitäisikö tuota poikaa viedä johonkin musiikkiharrastukseen tai ostaa vaikka rummut? En itse kyllä ymmärrä hölkäsen pöläystä rumpujen soitosta joten en pystyisi opettamaan lasta. Hyödyttääkö rumpujen osto mitään tällaisessa tapauksessa? Jotenkin haluaisin kuitenkin tukea pojan innostusta. Asumme pienellä paikkakunnalla ja täällä on huonosti harrastusmahdollisuuksia. Seurakunnan kerhostakin tuli palautetta että pojasta silminnähden näkee kuinka nauttii laulamisesta ja musiikista.
Kommentit (14)
Viisivuotiaalle rummut ovat vielä lelu. Suosittelen sähkösellaisia, jos koet, että on aiheellista hankkia. Kuulokkeet kehiin ja muun perheen mielenrauha on pelastettu :) Suosittelisin kyllä jotain musakerhoa tms. musiikkiaktiviteettia, jota on tarjolla tuon ikäisille lapsille. Kyllähän tuo musikaaliselta kuulostaa, joten varmaan nauttisi siitä.
Varsinainen soittamaan opettelu kannattaa aloittaa yleensä silloin, kun lapsi sen itse tosiaan haluaa aloittaa. Vaatii sen verran kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä, että useimmilla tämä siirtyy pitkälle kouluikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on erillinen varastorakennus jonne rummut voisi sijoittaa. Ääni ei siis haittaa. Opettajaksi minusta ei kuitenkaan ole. Kuuntelen vain sujuvasti. ;) Pianoa olen jonkun verran soittanut nuorena, mutta en voi taidoillani kehuskella. Täytyy jutella sukulaisten kanssa asiasta. Mielenkiinnolla odottaisin kuitenkin muiden kommentteja aiheesta jos jollakin kokemuksia vastaavasta miten on mennyt. Onko lapsi oppinut oma-aloitteisesti tms? t.Ap
Poika opettelee sähkökitaran soittoa itsekseen netin kautta. Tuttuja säveliä tulee jo.
Kyllä lapsen on opetusta saatava, ei pelkkä soittimen osto ole vielä avain musiikkiharrastukseen.
Selvittäisin lähimmän musiikkiopiston ja keväällä haku sinne. Jos haluatte panostaa lapsenne musiikkiharrastukseen, tulee teidän olla valmiita häntä kuljettamaan tunneille ja harjoituksiin.
Rummut on aika yksipuolinen valinta instrumentiksi. Itse valitsisin jonkun muun kuin rytmisoittimen. Tuon ikäiselle sopii esim. kitara, piano, kantele, viulu, nokkahuilu. Musiikkiopistoissa on myös karuselliopetusta, joissa lapsi saa tutustua useampiin instrumentteihin. Karusellivuoden jälkeen voi hakea sitten siihen soittimeen, joka on kiinnostanut eniten.
Joissakin musiikkiopistoissa on muskareita vielä 5-vuotiaillekin (yleensä pienemmille) ja eskari-ikäisinä muskarit voivat olla erikoistuneita. Meidän toisen lapsen musiikkiopistossa on mm. kantelemuskari, nokkahuiluryhmä, pianoryhmä sekä nyt uusimpana myös rumpumuskari. Oppilaitos antaa opetusta ammattiin asti kevyestä musiikista.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 10:57"]
Meillä on erillinen varastorakennus jonne rummut voisi sijoittaa. Ääni ei siis haittaa. Opettajaksi minusta ei kuitenkaan ole. Kuuntelen vain sujuvasti. ;) Pianoa olen jonkun verran soittanut nuorena, mutta en voi taidoillani kehuskella. Täytyy jutella sukulaisten kanssa asiasta. Mielenkiinnolla odottaisin kuitenkin muiden kommentteja aiheesta jos jollakin kokemuksia vastaavasta miten on mennyt. Onko lapsi oppinut oma-aloitteisesti tms? t.Ap
[/quote]
Mun velipoika on soittanut rumpuja vissiin kymmenvuotiaasta asti. (Yksi syy siihen miksi muutin niin nopsaan kotoa pois :D ) Päivääkään ei ole soittotunteja ottanut, mutta oppinut on. Ensiksi lähti peruskompista ja sen jälkeen aloitti omatoimisen harjoittelun. Soitti/soittaa paljon silleen, että laittaa kuulokkeet korville ja vetää sieltä musiikin tahtiin. Nuotteja ei osaa lukea. Tosin sittemmin opetellut myös kitaran, joten tabulatuureja lukee jonkun verran.
Musiikkivideoita kyttää silmä kovana ja välillä hidastettuna että näkee miten kapula heiluu. Youtubea ei sillon vielä kunnolla osattu hyödyntää, mutta siellä on hyviä opetusfilmejä ja musiikkivideoita mistä ottaa oppia.
Rummut, kitara, basso. Parhaat soittimet koskaan opetella omin päin ja ilman opetusta. Sitä paitsi rokkirumpalilta menee uskottavuus jos se ottaa tunteja :D Velipoika soittaa siis semmosta mörkömusiikkia. Jotain tunnetumpia esimerkkibändejä Slipknot, Korn, System of a Down, Children of Bodom ja satoja semmosia mistä ite en oo koskaan kuullutkaan.
Vissiin se osaa soittaa, koska sitä kosiskellaan milloin mihinkin bändiin. Ja kyllähän tuo omiinkin korviin ihan soitolta kuulostaa. Oli myös työssään nuorten parissa vastuussa musiikkikasvatuksesta, opetti penikoille rumpujen ja kitaransoittoa. Joten ilman muodollista koulutustakin kyllä ponnistaa tosi pitkälle jos intohimoa vaan riittää.
Osta pojallesi oikea setti, älä sähkörumpuja. Mutta tosiaan joku halpa, käytetty perussetti välttää. Sitten kun poika kehittyy, niin hän alkaa osata vaatia parempia. Sitten kun soittimen rajat tulevat taitoihin nähden vastaan. Rumpujen tarvikkeet ei hirveän tyyriitä alkuinvestoinnin jälkeen ole. Tosin toki niihinkin saa rahaa halutessaan uppoamaan. Kuluvimpia osia on totta kai kalvot ja kapulat. Kapulakauppaan kannattaa lapsi ottaa mukaan, että tulee hänen mielestään sopivan painoiset kapulat. Kallein hankinta varmaan tulee olemaan kunnollinen rumpujakkara, jonka korkeus tulee olla säädettävissä. Katso myös ostaessa, että rumputelineissä on säätövaraa.
Siitä se lähtee! Tsemppiä uuteen harrastukseen ja vanhempien korville pitkää pinnaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:06"]
Kyllä lapsen on opetusta saatava, ei pelkkä soittimen osto ole vielä avain musiikkiharrastukseen.[/quote]
Maailma on pullollaan juuri päinvastaisia tarinoita. Ihan supertähtiä myöten. Tärkeintä on innostus ja lahjakkuus, ei niinkään koulutus.
Sähkörumpu, koska tavallisilla poika saisi pitää kuulosuojaimia. Sähkörumpuja saa käytettyinä. Ostat rummut ja kaikki rummuttelee niitä jonkun aikaa innoissaa. Siinä sitten muotoutuu, mitä poika haluaa. Rumpuja voi soitella itsekseen ja oppiakin, joskus jos tulee tarve, niin voi mennä erilaisille rumpukursseille tai bändikouluun. Jos ei parsataa kirpaise niin osta ihmeessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:06"]
Kyllä lapsen on opetusta saatava, ei pelkkä soittimen osto ole vielä avain musiikkiharrastukseen.[/quote]
Maailma on pullollaan juuri päinvastaisia tarinoita. Ihan supertähtiä myöten. Tärkeintä on innostus ja lahjakkuus, ei niinkään koulutus.
[/quote]
Kyllä, vanhassa ikäpolvessa. Silloin myös olympiatasolle pääsi, kun hyppeli leppäseipäällä ojanyli.
Jos lapsi suunnittelee muusikon uraa, niin kyllä helpompi tie on tutkinnot ja sitä kautta työllistyminen. Myös mahdollinen toimeentulo on ammattilaisella edes jokseenkin turvattu.
Lahjakas lapsi oppii toki ilman instrumentteja ja aloittaa säveltämisen 3-vuotiaana. Pelkkä pöydän naputtelu ei kuitenkaan vielä välttämättä kerro mistään syvästä musikaalisuudesta. Lähes kaikki lapset tekevät niin.
Bändi-instrumentteja voi soittta myös virtuaalisissa musiikkikouluissa. Kannattaa tutustua vaikka Rockaway-musiikkikouluun. Tosin en tiedä, tarjotaanko tuolla 5-vuotiaille mitään...
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:25"]
Kyllä, vanhassa ikäpolvessa. Silloin myös olympiatasolle pääsi, kun hyppeli leppäseipäällä ojanyli.
Jos lapsi suunnittelee muusikon uraa, niin kyllä helpompi tie on tutkinnot ja sitä kautta työllistyminen. Myös mahdollinen toimeentulo on ammattilaisella edes jokseenkin turvattu.
[/quote]
Suosittelen että perehdyt hieman urheilun historiaan... Mahtaakohan tuo viisivuotias vielä suunnitella tuota muusikon uraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seiska jatkaa... Tuli vaan mieleen semmonen tarina, kun mun serkku on kans kova musiikkimies. Puoliammattilainen, keikkailevat ympäri Suomea ja jonkun verran myös ulkomailla. (Itseoppinut btw, mutta ei sillä väliä.) Joskus teininä, veli oli ehkä 15 vee tjs, niin ajankohtaiseksi tuli ihka ensimmäisen tuplapedaalin hankinta. Siis siihen rumpuun, mikä on lattilla, mihin jalalla tömpsytellään. Raskaassa musiikissa on tapana käyttää molempia jalkoja. ( kestää 30 sek ja erit. 20 sek eteen päin, vaikka onki todella hidas... mutta idea tulee esille jos joku ei tiedä).
Noh, se oli suvun Merkkitapaus. Pedaali oli kallis hankinta, useemman sata euroa teini-ikäselle pojalle ja oikeastaan ekojen rumpujen jälkeen (3 000 mk käytettynä) ensimmäinen isompi investointi.
Äitini sitten päivitteli tätä asiaa mummolleni puhelimessa, kallista hupia lapsiperheessä tuommonen. Joka tapauksessa pedaali hankittiin ja myöhemmin mummoni selvitti tuolle musiikista kiinnostuneelle serkulle, että ajattele, se on saanut TUPLAMÖYKÄRIN! Ei mummo muistanut vehkeen nimeä, mutta serkkuni oli heti hoksannut, että tuplapedaalistahan tässä oli kyse. :)
Ei ehkä mikään maailman paras tarina, saati parhaiten kerrottu, mutta jotenkin minusta herttasta, miten koko sukua yhdistää pienen pojan itse aloitettu ja opeteltu harrastus. Tärkeintä on, että lapsi nauttii siitä itse. Joillekin sopii muodollisempi musiikinopetus, mutta velipoikani ei edes halunnut mihinkään tunneille. Olisi kokenut sen liian rajoittavana. Pääasia että saa itse tehdä, omaan tahtiin. Oivaltaa ja hoksata, löytää. Jos pojalta meinaa alkuinnostuksen jälkeen loppua mielenkiinto, sitä kannattaa viimeistään sitten käyttää jossain musiikki(leikki)koulussa. Jotkut eivät lahjakkuudesta huolimatta pääse jotain tiettyä, hankalaa kohtaa pidemmälle, jolloin opastus on paikallaan.
Tärkeintä kuitenkin on se, että jos poika haluaa rummuttaa, niin antakaa hänen rummuttaa! Jos into lakkaa niin rummut voi myydä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole musikaalinen, mutta poikani osaavat soittaa kitaraa aika hyvin. Alkoi siitä, kun nuoremman musiikintunnilla oli ollut kitarakoe - heillä ihana musanope oli soitattanut kaikilla erilaisia soittimia ja numero tuli monen asian sekoituksena! Poika oli saanut kokeesta täydet pisteet ja alkoi pyydellä kitaraa. No ostin, ajattelin että sen saa myytyä eteenpäin, mutta kyllä se kiinnostus vain lisääntyi ja lopulta tunneille, missä kävi armeijan aloitukseen asti. Toinen vähän vanhempi poika otti kitaran käteen ja hoksasi itsestään miten sitä soitetaan ja hän on ollutkin innokas itse oppija. Nyt meillä on sekä akustinen että pari sähkökitaraa, tai no ne lähtee sitä mukaa kun pojat lähtee. Suosittelen siiis tällä kokemuksia soittimia, vaikka itse ei olisikaan musikaalinen. Soitin on siitä hyvä kapistus, että niitä saa käytettynä ja niitä saa myös myytyä eteenpäin käytettynä. En tiedä voiko vuokrata, ehkä jotain voi.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 17:45"]
En tiedä voiko vuokrata, ehkä jotain voi.
[/quote]
Voipi vuokrata. Ainakin jotain kalliita sinfoniaorkesterin soittimia.
Jutteleppa niiden sukulaisten kanssa ensin.. rumpuja nyt voi opetella soittamaan jonkin verran itsekseenkin, mutta jos teistä kummastakaan ei ole tuota harjoittelua tukemaan, voi se aika vaikeaa olla. Lasten rummut maksaa kuintekin sen vähintään 200e eli vaan koristeeksi ovat aika kalliit. Ja keräävät pölyä niin helkkaristi ja niistä oikeasti lähtee kova ääni.