Montako virttä osaat laulaa?
Osaan ne perinteiset, mutta miten ihmeessä kirkoissa löytyy porukkaa, jotka laulavat läpi ihan mitä vaan taululle on ylös laitettu? 50 vuotta kirkossakäyntiä vai? Vähän noloa kun tulee aina niitä hiljaisia hetkiä, mutta soitto vaan soi.
Kommentit (14)
En ole koskaan laskenut, montako virttä osaan, mutta paljon niitä kyllä on. Me vähän vanhemmat ikäluiokat osaamme paljon virsiä, sillä opimme niitä jo ennen kouluunemenoa pyhäkoulussa ja lastenkerhossa. Koulussa oli joka viikko virsiläksy eli piti opetella sanat ulkoa. Ja siihen aikaan muutenkin veisattiin koulussa joka aamu virsi ja yleensä uskontotuntikin aloitettiin virrellä. Vielä oppikoulussakin veisattiin aamuhartaudessa joka päivä ja usein myös uskontotunnilla. Ja arvelisin, että siihen aikaan käytiin useammin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja sunnuntaisin kirkossa, joten virsivarasto kasvoi koko ajan. Ongelma ainakin minulla on siinä, että hallitsen edelleenkin paremmin virsien vanhat sanat, vaikka uudistettu virsikirja on ollut käytössä jo 80-luvun lopulta asti. Jos veisaan totuttuun tapaan kirjaan katsomatta, niin huomaan veisaavani eri sanoilla kuin muut! Vain muutama virsihän säästyi uudistajien kynältä.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:22"]
En ole koskaan laskenut, montako virttä osaan, mutta paljon niitä kyllä on. Me vähän vanhemmat ikäluiokat osaamme paljon virsiä, sillä opimme niitä jo ennen kouluunemenoa pyhäkoulussa ja lastenkerhossa. Koulussa oli joka viikko virsiläksy eli piti opetella sanat ulkoa. Ja siihen aikaan muutenkin veisattiin koulussa joka aamu virsi ja yleensä uskontotuntikin aloitettiin virrellä. Vielä oppikoulussakin veisattiin aamuhartaudessa joka päivä ja usein myös uskontotunnilla. Ja arvelisin, että siihen aikaan käytiin useammin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja sunnuntaisin kirkossa, joten virsivarasto kasvoi koko ajan. Ongelma ainakin minulla on siinä, että hallitsen edelleenkin paremmin virsien vanhat sanat, vaikka uudistettu virsikirja on ollut käytössä jo 80-luvun lopulta asti. Jos veisaan totuttuun tapaan kirjaan katsomatta, niin huomaan veisaavani eri sanoilla kuin muut! Vain muutama virsihän säästyi uudistajien kynältä.
[/quote]
Ja virsi 440 sensuroitiin kokonaan. Se oli liian kuumaa kamaa, koska sen aiheena olivat vallanpitäjien kieroudet ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden nousu.
1. Jo vääryys vallan saapi
se huutaa taivaaseen,
se turmaa ennustaapi
vie kansat kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta
nyt täällä julistaa,
ja ken vanhurskautta
nyt tahtois puolustaa?
2. Nyt viekas vilppi täällä
on noussut kunniaan,
on valhe vallan päällä
ja vääryys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä
ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää
vääryyttä puoltamaan.
3. Kas, köyhän leivän syövät
nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät
ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi
kuin käärme kiukussa,
korvansa tukkeaapi
tuon raukan huudoilta.
4. He armotonna veivät
osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät,
on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa
vääryydentekijät,
rankaisee ansiosta
nuo viekkaat ryöstäjät.
5. Vaan voitonpäivän kerran
vaivaiset näkevät,
vanhurskaus kun Herran
lyö väärät, väkevät.
Oi Herra, voimas näytä,
kansaasi armahda
ja hurskaan pyynnöt täytä
ja päästä vaivasta.
Muistan ulkoa ainakin seuraavat (tai osan niistä):
"Enkeli taivaan lausui näin"
"Pilvimuurista valo välähtää"
"Ystävä sä lapsien"
"Suvivirsi"
"Jumala ompi linnamme, ja vahva turva aivan...". "Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomen maan...".
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:22"]
En ole koskaan laskenut, montako virttä osaan, mutta paljon niitä kyllä on. Me vähän vanhemmat ikäluiokat osaamme paljon virsiä, sillä opimme niitä jo ennen kouluunemenoa pyhäkoulussa ja lastenkerhossa. Koulussa oli joka viikko virsiläksy eli piti opetella sanat ulkoa. Ja siihen aikaan muutenkin veisattiin koulussa joka aamu virsi ja yleensä uskontotuntikin aloitettiin virrellä. Vielä oppikoulussakin veisattiin aamuhartaudessa joka päivä ja usein myös uskontotunnilla. Ja arvelisin, että siihen aikaan käytiin useammin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja sunnuntaisin kirkossa, joten virsivarasto kasvoi koko ajan. Ongelma ainakin minulla on siinä, että hallitsen edelleenkin paremmin virsien vanhat sanat, vaikka uudistettu virsikirja on ollut käytössä jo 80-luvun lopulta asti. Jos veisaan totuttuun tapaan kirjaan katsomatta, niin huomaan veisaavani eri sanoilla kuin muut! Vain muutama virsihän säästyi uudistajien kynältä.
[/quote]
Tuttua omilta ala-asteajoilta, me opettelimme aina ja aina virsiä ulkoa sekä ussan että mussan tunneilla. Meillä oli oikee vanhan ajan tiukka opettaja, jäi eläkkeelle kun me siirryimme 7.luokalle 1986.
Tässä av-mammojen oma virsi
128 vanha virsikirja
2. Mä sain niin ylen runsaasti, Vaan kaikk' on hävitetty;
Tuhansiin nousee velkani, Tuo turhiin menetetty.
Mä tuhlailin, kuin pohjaton Mull' oisi lähde ollut;
Nyt olen paljas, alaston, Ja maksupäiv' on tullut.
Osaan ulkoa kymmeniä virsiä, mutta laulaa en osaa yhtäkään. Laulan niin nuotin vierestä, etten viitsi edes suvivirttä laulaa oulun kevätjuhlissa . Meillä onkin ollut aika hiljaisia ristiäisiä, kun pappia ja mun veljeä lukuun ottamatta kukaan ei ole suutaan avannut, kun on ollut virren aika. Äidin hautajaisiinkin pyydettiin vain yksi virsi, kun on niin laulutaidotonta sukua.
Juuri sen takia kirkon erilaisissa tapahtumissa, joissa pitää veisata, on kanttori, pappi ja joskus myös kirkkokuoro laitettu veisaamaan yhteisiä virsiä muiden mukana, koska kirkon työntekijät tietävät, että nykyajan ihmiset eivät enää tunne virsiä tai jos tuntevat, häpeävät omaa lauluääntään. Nämä "taustalaulajat" siis siksi, etteivät läsnäolijat tuntisi oloaan vaivautuneiksi, jos kukaan ei veisaa.
Paljon, kun niitä veisattiin 90-luvulla ala-asteella. Ja sit seurakunnassa olin useita vuosia töissä. Ja sit tietty sama sävel voi olla monessa virressä, et siitä tulee aina lisää... Noi mummot onneks oli aika innolla veisaamassa. :)
En yhtään. Joululauluja inhoan, joten "enkeli taivaan" unohdin heti kun koulusta pääsin. Suvivirrenkin unohdin heti kun koulut loppui (ja opistossa huokailin tyytyväisenä kun sitä ei soitettu), en ole ikinä pitänyt siitä.
90-luvulla niitä tosiaan piti veisata aina aamunavauksissa jne. mutta vaikka samat virret toistuivat, ei niistä yksikään jäänyt päähäni. Toivottavasti lapsia ei enää pakkoveisuuteta kouluissa.
Koin virret aina ahdistaviksi ja raskaiksi.
Sirola-opistossa ei virsiä laulettu. Laulettiin kommunistisia taistelulauluja, ja niitä muistankin aika hyvin! Sääli, että Sirola-opisto muutettiin Vanajanlinnaksi fasistien ja imperialistien toimesta.
Virsiä ei lauleta. Niitä veisataan. Noin kymmenkunta osaan ulkoa, mutta onneksi jumalanpalveluksessa saa luntata kirjasta. :)