Lue keskustelun säännöt.
Siis täh? Paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen säännöt...
28.01.2014 |
En tiedä miten muualla mutta, onkohan sielläkin yhtä naurettavia säädöksiä koiranottajalle kuin Päijät-hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä.
Olisimme olleet valmiit ottamaan tuolta koiran, nuoren, koska tulee vanhemmalle koirallemme kaveriksi.
Vanhemmassa koirassamme ei ole mitään vikaa, on kiltti lössykkä sohvaperuna, vähän suurikokoinen vain.
Asumme omasta mielestäni riittävän kokoisessa rivitaloasunnossa, josta koirilla olisi vapaa pääsy OMALLE aidatulle pihalle (luksusta rivarissa).
Nautimme silloin tällöin alkoholia, mikä tuntui olevan yhdistyksen ihmiselle hirveä ongelma. Emme kuitenkaan koskaan ole niin humalassa, että tulisi mieleenkään satuttaa koiraa tms. Aina on asiat ihan kontrollissa. Alkoholinkulutuksemme on luokkaa saunakalja/lonkero lauantai-iltana, joskus erityistapauksissa viiniä tms.
Toinen este koiran ottamiselle oli toinen koiramme. Eivät kuulemma anna kodittomia koiria koteihin missä on toinen koira, eivät varsinkaan kotiin missä on iso koira. Tässä vaiheessa mietin jo, että mitähän ihmettä.
Myös asuntomme oli hänen mielestään ihan liian pieni, häntä ei kiinnostanut se, että koirat saavat ulkoilla pihalla miten lystäävät, pääsevät myös lenkille, juoksemaan, kesällä uimaan yms.
Emme siis saaneet koiraa, minusta myös jotkut noista muista ohjeista kuulostivat todella omituisilta. Jos koira kuolee tapaturmaisesti tai VANHUUTEEN, on siitä ilmoitettava eläinsuojeluyhdistykselle, kyllä, vaikka koira olisi tulohetkellä 3-vuotias ja kuukahtaa 15-vuotiaana, olet edelleen velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle koiran kuolemasta.
Hyvä, että ollaan tarkkoja, mutta ihan oikeasti nyt? Sitten noitakin koiria pistetään piikille, kun ei löydy kotia.
Kommentit (4)
Eikä niille tarvitse ilmoitella yhtään mitään, kun koira on teidän, ei se kuulu enää yhdistykselle mitenkään, sanoivat ne mitä vain.
Mutta nuo säännöt kuulostavat muutenkin sairailta, katsokaa ilmoituksia, usein ihmiset ilmoittavat itse, että haluavat luopua koirasta pitovaikeuksien takia. Tuollainen koira meilläkin nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tässä ehkä kysymys on asenteesi-narssistinen-minä minä meillä on kaikki niin hieno ja iso piha....eläinsuojeluyhdistyksessä epäillään teidän motiiviit ja tuntuu että koirat ovat enemmäksen vain keskinään ja siellä pihalla,rivarin piha on pieni kahdelle koiralle ja varsinkin kun teidän koira joka on alkuperäisasukas on iso ja se ottokoira on pieni-voi syntyä eripura. Ja he varmaan epäilevät ettei teillä ei oo tahtoa tai halua viettä ensimmäisen koiran aika kun se on sohvaperuna-ja haluatte toisen-te ette ajattelee yhtään sitä toista uutta koiraa,teidän asenne on itsekäs!!! Tekee mieli hakea sitä teidänkiin koira pois kun musta tuntuu se on siellä "säilykkenä"kotona vaan.
voi rivarinaapuriparkoja. koira ulkoilee aidatulla rivaripihalla omatoimisesti, ja sitten vielä meinaatte ottaa toisen koiran siihen mukaan metelöimään... rivarissa asuneena tiedän, miten kummastuneita olivat muutaman asunnon päässä asuvat koiranomistajat, joille kerrottiin, että koiransa on haukkunut tauotta 4 tuntia naapureiden ilona, yöllä. kun heidän koiransa ei ikinä hauku...
ei koiria rivareihin eikä kerrostaloihin...
Ottakaa löytökoira muualta kuin yhdistykseltä. Siellä ei yksittäinen hihhuli lopetuta koiria olemalla nipo. Kunnallisissa löytökoiratarhoissa ovat realistisia ja ennemmin katsovat etteivät luovuta luonnevikaisia koiria. Traumoja voi silti aina olla löytökoiralla, se on hyvä muistaa.