Taitaa olla aika päättää parisuhde
Olen tapaillut ihan mukavan tuntuista miestä parin vuoden ajan. Alussa hänen alkon käyttönsä ei tuntunut liialliselta, oli ihan mukavaa syödä ulkona hyvin ja juoda viiniä pari lasillista tai mennä baariin pitämään hauskaa ja juoda reilumminkin. Koskaan ei kuitenkaan niin paljoa, että tavallinen kävely esim. olisi häiriintynyt tai seuraavana päivänä olisi huonoa oloa. Meillä molemmilla on hyvät ammatit ja työpaikat, sekä kavereita tahoillamme. Tuon miehen kaveripiiri koostuu alkoholin suurkuluttajista ja osa saattaa olla päivittäin kaljaa kittaamassa. Joku on ollut miehen luona kaljoilla, kun olen mennyt yllättäen käymään. Miehen mukaan siinä ei ole mitään pahaa. No, ei olekaan, sillä kyseesä on hänen asuntonsa. Nyt on viimeisne puolen vuoden aikana ilmennyt, että tapailemallani miehellä on kosteita iltoja monta kertaa viikossa. Milloin työn puolesta ja milloin kavereitten. Lisäksi minut tavatessani haluaa aina tarjota viinejä.
Oikeasti, en halua tuollaista elämää tai miestä rinnalleni, vaikka sattuu myöntää se. Mies puhuu yhteisen asunnon hankinnasta, mutta en voi enää kuvitellakaan sellaista.
Eikö kerro aika paljon miehestä, jos viihtyy alkkisten kanssa ja syytä juoda on useasti viikossa.
Mukavaa meillä on ollut, mutta itse en voisi juoda edes kerran viikossa. Ehkä annoin alussa väärän kuvan itsestäni miehelle, kun tykkäsin hyvistä illlallisista ja viinistä?
Ei halua ede puhua aiheesta alkoholi.
Auttakaa minua, miten toimisin.
Kommentit (20)
Jos jo nyt ajattelet noin, niin tuskin se ainakaan siitä paremmaksi muuttuu yhdessä asumisella. Tietysti mies saattaa vähentää alkon käyttöä avoliitossa, jos ei tarvitse täyttää tyhjiä iltoja juomisella, mikä voi olla yksi syy tissutteluun. Ei ole syytä olla ottamatta, "kun kaveritkin ottaa". Mutta kaikki riskit ovat ilmoilla siihen, että yhdessä asuessa meno jatkuu samanlaisena. Jos koitat ottaa puheeksi juomista, hän kivahtaa, ettei halua sinun rajoittavan häntä tms... En kyllä äkkiseltään muuttaisi tuollaisen miehen kanssa yhteen ainakaan.
Syytä juomiseen löytyy aina. On työstressiä tai työpaikan illanviettoja, kaverin synttäreitä ja tupareita jne. Ihan arjessakin pitää kalan kanssa saada valkkaria, pihville punkkua, kahvin kanssa tilkka konjakkia, kaverin tuoma viski on avaamatta jne.
Ellei kykene olemaan viikkoakaan ilman alkoholia, kannattaa lopettaa seurustelukin.
No, itse olin ennen alkoholin suurkuluttaja. Ulkona käytiin kavereiden kanssa monta kertaa viikossa, oikeastaan ihan vain paremman tekemisen puutteessa. Sitten tapasin mieheni, muutettiin yhteen ja tehtiin lapsi. Eipä ole nykyään mitään ongelmaa olla juomatta enkä todellakaan kaipaa entisaikojen kosteita iltoja. En ollut onnellinen. Kaverit jäivät kyllä aika pitkälti sille tielle, toivon kyllä että hekin joku päivä voivat täyttää elämässään tämän tyhjiön jollain muulla kuin alkoholilla.
Pointtini on se, että selvitä syitä hänen juomiselleen. Ihmiset eivät muutu mutta tavat muuttuvat. Juoko hän esim. Kotona juomisen ilosta vai pelkästään ulkona käydessä? Puhu hänen kanssaan asioista. Inhottavaa on sekin jos muutatte yhteen ja huomaatkin hänen oikeasti olevan naimisissa Alkon kanssa..
Minullakin on miesystävä, joka juo aika paljon, ja olen miettinyt omia rajojani. Miehellä ei ole " syytä" juoda, vaan hänellä ei ole syytä olla juomatta. Eli hän juo kaljaa kuin kokista, koska hän ei humallu lainkaan.
Kysymys onkin siitä, missä minun - ja sinun - rajat menevät. Jos tuota ei pysty hyväksymään, niin sittenhän se on tarun loppu. Miehelläsi on kuitenkin oikeus tietää, mitä ajattelet, eli puhuthan asiasta suoraan.
Sinä itse sen jo sanoit ja sisälläsi tiedät mitä pitää tehdä. Nyt vaan luotat itseesi ja siihen, että sellaista parisuhdetta ei kannata jatkaa / pitää yllä mistä tulee paha olla tai joutuu edes miettimään jo tuossa vaiheessa tuollaisia ongelmia.
Tuskin juominen yhteisasumisella loppuu. Jos on tottunut juomaan parit saunakaljat, lisätään saunomiskertoja vaikka joka illalle. Seurustelukumppanini ei edes halua keskustella alkon käytön vähentämisestä, sillä alko rentouttaa. Kummasti baari vetää puoleensa viikollakin.
Mikä on tulevaisuus, jos alko on paras kaveri? Tai parhaat kaverit ovat alkoholisteja.
Sano miehelle, että et halua muuttaa yhteen , koska hän juo liikaa. Jos ei ymmärrä , jätä koko mies. Jos lupaa vähentää , seuraa miten käy. Alkoholistin kanssa elämä on ankeaa, älä muuta yhteen tuollaisen kanssa.
Alkoholistin kanssa pärjää toinen alkoholisti. Kenenkään muun ei tarvitse edes yrittää.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:49"]
Tuskin juominen yhteisasumisella loppuu. Jos on tottunut juomaan parit saunakaljat, lisätään saunomiskertoja vaikka joka illalle. Seurustelukumppanini ei edes halua keskustella alkon käytön vähentämisestä, sillä alko rentouttaa. Kummasti baari vetää puoleensa viikollakin.
Mikä on tulevaisuus, jos alko on paras kaveri? Tai parhaat kaverit ovat alkoholisteja.
[/quote]
Ei se hyvä ole, järkevämpi on sinun jättää mies. terv. raitistuneen juopon tytär. Nyt esittää vielä, mutta alat jo nähdä sumuverhon läpi. Minun faija pyöri tuollaisissa porukoissa, kunnes sai 38-veenä sydänkohtauksen. Oli heikko sanomaan ei noille baariin pyytelijöille ja pullonkantajille. Muutimme 50 km päähän helpompaan asuntoon ja ryyppyporukat jäivät kauemmaksi, faijakin tajusi että viinan piti jäädä, tai henki ja perhe lähtisi. Kaveripiiri muuttui, ja faija alkoi baarin sijasta käydä metsällä ja kalalla. Jos viina rentouttaa eikä ihmisellä ole oikein muuta "harrastusta" rentoutumiseen, ja monta kertaa viikossa, ollaan hyvää matkaa alkoholistin polulla. Kaikkia aika ja raha mitä siihen menee, on suhteeltanne pois. Baariin pitää päästä kaverien kanssa, vaikka mikä olisi. Ei ole toivoa hommassa, jos mies ei halua muuttua.
Faija kuoli sydämeensä 4 vuotta sitten. Pari kertaa 30-vuoden aikana kompastui mutta tajusi nopeasti, mikä on meininki.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 12:32"]
Otsikosta löytyy ratkaisu!
[/quote]nosto
Onko sitten oikein jättää alkoholiin taipuvainen kertaheitolla vai pitääkö antaa mahdollisuus muutokseen? Voiko tuollaiseen kuitenkaan luottaa koskaan, sillä tuleehan niitä vastoinkäymisiä elämässä aina ja jos viina on ollut tapa selvitä niistä.
Musta olisi kauheaa tulla kyttääjäksi ja nalkuttavaksi akaksi. En vaan sietäisi juoppokavereita ja myöhäisiä työpaikan iltoja.
Etkö sinä ole miehelle syy olla juomatta? Tai sinun toiveesi?
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:31"]
Minullakin on miesystävä, joka juo aika paljon, ja olen miettinyt omia rajojani. Miehellä ei ole " syytä" juoda, vaan hänellä ei ole syytä olla juomatta. Eli hän juo kaljaa kuin kokista, koska hän ei humallu lainkaan.
Kysymys onkin siitä, missä minun - ja sinun - rajat menevät. Jos tuota ei pysty hyväksymään, niin sittenhän se on tarun loppu. Miehelläsi on kuitenkin oikeus tietää, mitä ajattelet, eli puhuthan asiasta suoraan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 12:06"]
Etkö sinä ole miehelle syy olla juomatta? Tai sinun toiveesi?
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:31"]
Minullakin on miesystävä, joka juo aika paljon, ja olen miettinyt omia rajojani. Miehellä ei ole " syytä" juoda, vaan hänellä ei ole syytä olla juomatta. Eli hän juo kaljaa kuin kokista, koska hän ei humallu lainkaan.
Kysymys onkin siitä, missä minun - ja sinun - rajat menevät. Jos tuota ei pysty hyväksymään, niin sittenhän se on tarun loppu. Miehelläsi on kuitenkin oikeus tietää, mitä ajattelet, eli puhuthan asiasta suoraan.
[/quote]
[/quote]
Mies on sanonut, että jos minua häiritsee hänen juomisensa, niin minun pitää sanoa ja hän lopettaa.
En ole sanonut. Vielä. Mutta jos suhde etenee yhteenmuuton aseteelle, niin sitten on pakko sanoa.
komppaan ysiä. toi on hyvä testi, sanoa suoraan että hän juo liikaa eikä yhteenmuutto sentakia ole aiheellista. jos vetää herneen nenään niin jätä. jos funtsii ja näyttää heräämisen merkkejä, katso tilannetta vielä vähän aikaa.
joskus se alko on niiiin paljon kallisarvoisempaa kuin parisuhde.
nimim naimisissa alkoholistin kanssa 15v - syytin ja syytän vain itseäni :(
Mieti tarkkaan, että mitä itse todella tahdot. Itse en etenisi suhteessa tuon pidemmälle, jos ei kerran edes asiasta voida puhua. Se kertoo jo ongelman olemassaolosta ja siitä, mieskin itse sen tietää, mutta ei myönnä. Minusta mahdollisuutta muutokseen olet tarjonnut, kun olisit halunnut alkoholin käytöstä keskustella, eli et minusta ole kertaheitolla jättämässä.
Itse olen eronnut miehestä liiallisen alkoholin käytön vuoksi (meillä on yksi yhteinen lapsi) ja päivääkään en ole katunut. Liian kauan uskoin muutoksiin ja ihan turhaa energiaa käytin siihen, kun yritin saada toisen ymmärtämään, että käytön määrä toi liikaa vaikeuksia meidän elämään. Ja turhaa energiaa siihen, kun epäilin lupauksen pettämistä jälleen kerran ja yritin päästä selville, että onko taas pienessä sievässä (salaa) jne.
Alkoholistivanhempien lapsena en halunnut omalle lapselleni enää samanlaista kotia/kohtaloa.
Tuskin yhdenkään naisen toiveena on jakaa elämää alkoholiriippuvaisen kanssa. Kukaan nainen ei paranna kenenkään alkoholiongelmaa, tukena voi olla, jos alkkis haluaa raitistua. Siltikin, alkoholisti on alkoholisti kaiken ikäänsä. Itse en pystyisi elämään miehen kanssa, jos saa pelätä, milloin korkki seuraavan kerran napsahtaa auki tai ravintolassa syömisen päätavoite on saada viiniä, saunomisen kohokohta on kaljat ja juhlapyhien paras anti on ryypätä.
17, kirjoitit asiaa. Varmasti elämä ilman tuollaista miestä on helpompaa.
Moni tyytyy tuollaiseen suhteeseen mieluummin kuin oloon yksin.