Uusavuttomuus ja omat toimesi kasvatuksessa.

Osaavat hoitaa kasvimaata ja sytyttää tulia lämmitykseen ja lämmittää saunan. Kierrättää ja lajitella, maksaa laskuja, ottaa yhteyttä eri virastoihin, leipoa, siivota, vähän tehdä ruokaa. Osaavat asentaa elektroniikka-ja tietoteknisiä laitteita käyttökuntoon, päivittää ohjelmia ja pitää virusturvan ajan tasalla. Tietävät verotuksesta, opintotuesta ja muista kansalaisjutuista.Tietävät käytännössä paljon korjauksista ja ylläpidoista mutta eivät ole juurikaan tehneet niitä, äidille voi katsos aina soittaa :)

Ovatko nuoret oikeasti uusavuttomia? Koska käytännön esimerkit uusavuttomuudesta ovat minusta usein vain ihan sen puutetta, ettei ole ohjeistettu puhdistamaan säännöllisesti esimerkiksi liesituulettimen suodatinta tai lattiakaivoa tms. Kun näistä kerran sanoo niin ne hoituvat sen jälkeenkin. 

Minusta nuorilla on paljon sellaisia taitoja jotka kertovat ihan muusta kuin uusavuttomuudesta. Nuorten tiedonhakutaidot ovat usein hyvät, samoin sosiaaliset taidot. Jos joka nuori nyt ei osaakaan omin kätösin rakentaa taloa tai lypsää lehmiä tai tehdä kaksipeltoa, niin elämässä voi pärjätä ilman näitäkin taitoja.

Itse yritän ottaa mukaan kun jotain tehdään vähintään katsomaan. Lisäksi kannustan hoitamaan omia asioita. Lapsi on 8v, joten ihan kaikkea ei vielä voi edes opettaa.

13- ja 15-vuotiaat osaavat molemmat käyttää tiski- ja pyykkikonetta. Omia pyykkejä ei tarvitse pestä, koska on järkevämpää pestä täysiä koneellisia. Samoin osaavat käyttää imuria, ruohonleikkuria, kiuasta (puu- ja sähkö-), takkaa, sahaa ja kirvestä... Osaavat laittaa ruokaa sekä itselleen että koko perheelle. jne. Tietävät siis suunnilleen miten kotia hoidetaan, vaikka eivät teekään kaikkea jatkuvasti. 8-vuotiaan tietoja ja vastuita lisätään vähitellen.

Mun nuorin on 12 v. ja vanhin 15 v. Kukaan ei ole käyttänyt pyykki- tai astianpesukonetta, mutta olen aivan varma, että osaavat kyllä, kun siihen tulee tarvetta. Pyykinpesu ei ole mitään rakettitiedettä.

Meillä lapset ovat joutuneet tekemään tosi vähän kotitöitä. Jotain ikkunan- ja autonpesua, imurointia, puusavottaa. Huoneensa tietysti siivoavat kerran viikossa.

Monesti olen joutunut tilanteeseen, jossa vanhin lapseni hoitaa tilanteen paljon paremmin kuin minä, kun se on tullut molemmille uutena asiana. Nuori tajuaa hetkessä missä mennään ja ratkaisee ongelman samantien. Siksi en tunne huonoa omaatuntoa passaamisesta, takuuvarmasti tulevat pärjäämään maailmalla.

Minua oikeasti ärsyttää termi uusavuton. Sitä käytetään kovin huolettomasti julkisuudessa nuijimaan nuoria, jos näillä on asiat huonosti - vaikka taustalla on usein ihan yhteiskunnallisten palveluiden ja tukimuotojen karsimista. On vaan niin paljon helpompi esim. syyttää lasten pahoinvoinnista nykyajan vanhempien uusavuttomuutta (=yksilöitä) kuin myöntää, että lapsiperheiden tukia on leikattu, kodinhoitajaa ei saa koskaan, lastenpsykiatrista hoitoa karsitaan, luokkakoot ovat liian isoja jne.

Mutta jos nyt puhutaan aivan konkreettisesti arkisten taitojen hallinnasta ja lasten opettamisesta itsenäiseen aikuiselämään, niin:

- huoneen siivous on siirtynyt kokonaan teinille, kun meni yläasteelle. Nuorempi on nyt 11-vuotias, ja harjoittelee jo.

- molempia lapsia opetan tekemään ruokaa, aloitin kun olivat noin kymmenvuotiaita. Osaavat jo tehdä aika paljon eri ruokalajeja.

- sekalaisia kodin töitä on heillä vastuulla lemmikkien hoidosta roskien vientiin, hoitavat ne vastaanpurnaamatta. Vanhempi käy tarvittaessa asioillani kaupassa.

- taloudellisia taitoja olen opettanut niin, että teini sai pankkikortin 13-vuotiaana, ja panen viikkorahan sijasta kk-rahaa tilille. Oppii budjetoimaan menojaan, kun sen rahan pitää riittää koko kuukausi. Nuoremmalle toteutan saman aikanaan.

Meillä jo 7 vuotias poika osaa paljon, pyykinpesut ja ruoanlämmitykset hoituvat helposti, myös tavarat ovat hänellä suurinpiirtein järjestyksessä. 10 vuotias tyttö osaa tehdä lähes mitä vain, esim. tehdä ruokaa, siivota, pestä tietenkin pyykkiä, sytyttää saunan kiukaan itse itse ladotuilla puilla ja muutakin. En ole siis ollenkaan huolissani lasteni tulevasta pärjäämisestä. Jos he osaavat jo nyt paljon ja oppivat varmasti koko ajan lisää, niin taatusti pärjäävät.

Lapsi oppii luontevammin matkimalla kuin opettamalla. Kun 4-vuotiaalle sanoo, lähdetäänpä lämmittämään saunaa, niin hänhän lähtee. Sitten hän näkee, kuulee ja saa auttaakin kykyjensä mukaan. Kymmenen vuotta myöhemmin saunan lämmittäminen käy häneltä tuosta noin, eikä hänellä ole aavistustakaan miten hänelle olisi se opetettu. Taito vain tuli jostakin.