Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisit tässä tilanteessa?
23.01.2014 |
Olisit ollut 7 vuotta suhteessa miehen kanssa, joka aluksi olisi ollut aivan unelma, mutta lapsen jälkeen muuttunut- on ollut varsinkin lapsen vauva-ja taaperoaikana todella vähän kotona, ei kiinnosta seksi tai yhdessäolo juurikaan, tekee vain omia juttujaan, ei käyt töissä eikä opiskele, elää avovaimonsa ja äitinsä rahoilla. On kova neuvomaan ja määräilemään, ja pitää avokkiaan holhottavanan pikkulapsena.Valittaa jos olet tehnyt jonkun kotitylön tms. huonosti. Hoidat kodin, lapsen ja laskut, ruuat yms. 99%, mies ei muutuvastuullisemmaksi vaikka asiasta paljon väännetty.Tietäisit olevasi liian kilttikun suostut olemaan suhteessa. ja pitäisit kyllä puolias, ja siksi olisi paljon riitaa josta lapsikin kärsii, muttet olisi vaan saanut lähdetyksi koska aina sitä yrittäessäsi mies alkaisi anella jäämään ja lupailla kauniita.
Tutustuisit harrastuksessa hyvinkoulutettuun, empaattiseen ja sosiaaliseen, fiksuun mieheen, ja 2,5 v. päästä, kun olisit itse jo 3 vuotta harkinnut eroa, huomaisit miehen ihastuneen sinuun, ja huomaisit itsekin ihastuneesi häneen tulenpalavasti, ja tajuaisit että mies voi hyvinkin mahdollisesti olla sinulle juuri se oikea.
Itse olen jo ratkaissut tilanteen ja kerron muutamien vastausten jälkeen miten mutta haluaisin kuulla, mitä sinä ko. tilanteessa tekisit?
Kommentit (4)
[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 22:14"]
Olisin alunperin harkinnut lapsen hankkimista tarkemmin ja mahdollisesti kysynyt lapsen isältä, haluaako tämä tulla isäksi.
[/quote]
Juttelimme asiasta paljon, ja halusi todella tulla isäksi- oli hankkinut jo ennen minun tapaamistani varastoonsa lastentarvikkeita siltä varalta että joskus tarvitsee. :-) Tunsimme 1,5 vuotta ennen kuin aloimme odottaa, lisäksi meillä oli yhteinen tuttava jonka mies oli tuntenut toistakymmentä vuotta. Tämä tuttava vakuutti kyseessä olevan hyvä mies jne. Yhdessä ollessamme myös oli kaikki hyvin, ennen lasta. Töissä ei ollut, mutta kertoi uskottavan tulevaiisuudensuunnitelman jota alkaisi toteuttaa- sitä ei koskaan tapahtunut, mutta luotin häneen silloin. Lapsen synnyttyä sitten minule selvisi ettei hän aio mennä töihin, ja ettei hän aio muutenkaan ottaa vastuuta juuri mistään. Ja myös tuo hänen nalkutus-ja huomauttelu-sekä syyllistämistaipumuksensa selvisi silloin.
Mies siis filmasi ennen raskautumistani, ja oli yhteiselle tuttavallemmekin filmannut, ja monelle muulle. En olisi voinut sitä mitenkään aavistaa, kun ei ole noita ennustajan lahjoja suotu...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään, että tosiaan tunsimme vain 1,5 vuotta ennen kuin aloin odottaa, mutta meillä oli molemmilla jo ikää sen verran että kovin paljon kauempaa ei olisi voinut odottaa- olin 37 kun sain lapsemme. Se oli molemmille esikoinen. Eli siksi ehkä sisäinen vaistoni tämän miehen kohdalla vähän hämärtyi.
Eroaisin ekasta miehestä, mutta pysyttätyisin silti jonkun aikaa yksin. En uskoisi, että tuollaisessa tilanteessa välttämättä näkisin uuden miehen ominaisuuksia oikein, saattaisin projisoida niihin pelkkiä toiveita - vaikka olisi tuntenut kauankin, tunteminen ei oikeasti ole kovin realistista. Lisäksi minulle tekisi varmasti hyvää elää jonkun aikaa yksin ja pitää huolta itsestäni, jos olisin jo joutunut toteamaan olevani tyyppi, joka "ei vaan saa aikaiseksi" erota vaikka mieli tekee. Tarvitsisin selvästi lisää itsenäisyyttä. EN haluaisi ripustautua vielä toiseenkin mieheen, oli tämä sitten oikeasti hyvä tai huono.
Alue: Aihe vapaa
Olisin alunperin harkinnut lapsen hankkimista tarkemmin ja mahdollisesti kysynyt lapsen isältä, haluaako tämä tulla isäksi.